Avuttomat naiset

Mun mies on ollut isossa leikkauksessa (ei syöpä tms.henkeä uhkaava juttu). Olisiko mun pitänyt mennä sen kanssa polin lääkäriin?
Osastolle olisin leikkauksen mennyt jos olisin saanut järkättyä, mutta ehti jo kotiutua.

Ja täysillä tuin häntä kotoa käsin.

Mä pidän itsestäänselvänä, että jos on joku leikkaus, niin kumppani on mukana saattamassa leikkaussaliin ja valmiina odottamassa, kun leikkaus loppuu.
Loukkaantuisin aikalailla, jos itselläni olisi jokin leikkaus eikä kumppani olisi ihan fyysisesti paikalla tukemassa.
No okei, tietysti jos toisella sattuisi juuri silloin olemaan esim. järkyttävä vatsatauti tai korkea kuume, niin silloin olisi jäätävä kotiin ja mentävä yksin leikkaukseen.
Mutta noin muuten, kyllä todellakin pitäisi olla mukana - ja olisin tietysti itsekin, jos kumppanilla olisi leikkaus tmv.

 

Ja itse aloitukseen: en tunne tuollaisia naisia enkä toisaalta miehiäkään, jotka hengittäisivät kokoajan naisen niskaan eivätkä luottaisi, että nainen kykenee ajamaan itse mummolaan tmv.

Tuntemani isät ja nyt parhaillaan vauvaa odottavat miehet ovat lähes kaikki sellaisia, jotka itse innoissaan haluavat kulkea neuvoloissa.
Innoissaan sitten päivittelevät Facebookiin ja Instagramiin, kuinka on edelleen pienellä kaikki hyvin ja sydänäänet kuului taas mahtavasti.
Miehistä kuitenkin todella pieni osa loppupeleissä on niin kiireisiä yrittäjiä, johtohenkilöitä tai muuten niin vaativassa työssä jossa juuri heitä tarvitaan jatkuvasti, ettei "kiireistä miestä" voi asettaa miksikään normiksi.
Ja jopa ne kiireisetkin voi onneksi jossain määrin sumplia aikataulujaan, että kerkeää välillä kerran kuussa 45min pituiselle neuvolakäynnille jos sinne haluaa.
Usein neuvolan kanssa aikoja sovittaessakin voi toivoa, että seuraava aika olisi esim. aamulla ennen kymmentä, iltapäivällä myöhään tmv., mikä helpottaa vanhempien tulemista paikalle.

En muutenkaan oikein ymmärrä, miksi miehen kiireet olisivat automaattisesti tärkeämpiä, kuin yhteinen perhe.

 

Alkuperäinen kirjoittaja 9mmmm: ↑
mikä ihmeen avuttomuus jos haluaa jutella asioista kun asioista. ymmärrätkö sä edes sitä jotenkin tuntuu et et oo saannu lapsia ees. että kun siinä on kaikkea muuta kysymystä päällä et toivottavasti selviää synnytyksestä ja jos nyt jossain vaiheessa käy ilmi nainen vaikka snoo oliko se ok syödä tuota kalaa kun yli miettii vaikka listeriaa niin sitten sanon et kai me nyt biitit uskalletaan syödä ja käydään hakemassa. tietty jos oot nainen joka ei kysele mitään ikinä jos joku asia olkoonkin vähäpätöinen ei huoleta niin se on ok.

ps naiset joitten kaa oon ollu niin on kyllä ollu aika itsenäisii, mut kato itsenäinenkin joskus tarvii sanan "ulkopuoliselta" tuomaan lisä varmuutta ja mun mielestä parisuhde on sellasta että epävarmoilla hetkillä se toinen tukee. eikä siinä mä itte taas rakastan sellasta naista joka kyselee ja juttelee kaikista asioista. mulle se on pelkkää asiaa ja hänen sydämmen ääntään johon kuuluu välillä naurettavista asioistakin panikointi esim ullakin tossa. mullakin oli typerä ongelma eli millä saan ton vaatteen puhtaaks soitin eksälle että miten se toimii ja se sano et muista valkasu aine ja avot . mä en ymmärrä miks pitäisi jotain asiaa hautoo viikko tolkulla päässä kun se pikkunen asia monasti suurenee sitten.
Click to expand...

Oletko mies1? Sillä oli kans jotain epärealistisia ja vaaleanpunaisia kuvitelmia naisista ja parisuhteesta.
Ja mulla on lapsia.

Juuri sellaista parisuhdetta kuvataan aidoksi ja rakastavaksi, jossa on sydän mukana ja siinä saa olla oma itsensä ilman naamioita tai sitä että tarvitsee yrittää olla vahva vain sen takia, että avuttomuus olisi jotain pahaa ja hävettävää. Todellinen vahvuus on omien epävarmuuksien ja tunteiden myöntämistä. Todellinen heikkous on sitä, ettei näennäistä, ihmimillistä heikkoutta uskalla myöntää kun on sairastunut vahvuuteen, jossa pitää aina vaan pärjätä ja suorittaa elämää ja ajatella kaikkea vain järjellä.

Toivoisin itsekin löytäväni vielä joskus 9mm kaltaisen sydämellisen miehen, joka antaa naisen olla nainen ja voisin itse antaa miehen olla mies. Ensin luulin tätä nimimerkkiä naiseksi, sillä teksti oli niin lämmintä <3

 

Alkuperäinen kirjoittaja 9mmmm: ↑
mikä ihmeen avuttomuus jos haluaa jutella asioista kun asioista. ymmärrätkö sä edes sitä jotenkin tuntuu et et oo saannu lapsia ees. että kun siinä on kaikkea muuta kysymystä päällä et toivottavasti selviää synnytyksestä ja jos nyt jossain vaiheessa käy ilmi nainen vaikka snoo oliko se ok syödä tuota kalaa kun yli miettii vaikka listeriaa niin sitten sanon et kai me nyt biitit uskalletaan syödä ja käydään hakemassa. tietty jos oot nainen joka ei kysele mitään ikinä jos joku asia olkoonkin vähäpätöinen ei huoleta niin se on ok.

ps naiset joitten kaa oon ollu niin on kyllä ollu aika itsenäisii, mut kato itsenäinenkin joskus tarvii sanan "ulkopuoliselta" tuomaan lisä varmuutta ja mun mielestä parisuhde on sellasta että epävarmoilla hetkillä se toinen tukee. eikä siinä mä itte taas rakastan sellasta naista joka kyselee ja juttelee kaikista asioista. mulle se on pelkkää asiaa ja hänen sydämmen ääntään johon kuuluu välillä naurettavista asioistakin panikointi esim ullakin tossa. mullakin oli typerä ongelma eli millä saan ton vaatteen puhtaaks soitin eksälle että miten se toimii ja se sano et muista valkasu aine ja avot . mä en ymmärrä miks pitäisi jotain asiaa hautoo viikko tolkulla päässä kun se pikkunen asia monasti suurenee sitten.
Click to expand...



Juuri sellaista parisuhdetta kuvataan aidoksi ja rakastavaksi, jossa on sydän mukana ja siinä saa olla oma itsensä ilman naamioita tai sitä että tarvitsee yrittää olla vahva vain sen takia, että avuttomuus olisi jotain pahaa ja hävettävää. Todellinen vahvuus on omien epävarmuuksien ja tunteiden myöntämistä. Todellinen heikkous on sitä, ettei näennäistä, ihmimillistä heikkoutta uskalla myöntää kun on sairastunut vahvuuteen, jossa pitää aina vaan pärjätä ja suorittaa elämää ja ajatella kaikkea vain järjellä.

Toivoisin itsekin löytäväni vielä joskus 9mm kaltaisen sydämellisen miehen, joka antaa naisen olla nainen ja voisin itse antaa miehen olla mies. Ensin luulin tätä nimimerkkiä naiseksi, sillä teksti oli niin lämmintä <3

No siinähän tuo 9mm on ku tarjottimella. Iske kiinni.

 

Luin otsikon ensin, että "Aivottomat naiset", mut sit jouduin pettymään, kun totuus selvisi

 

Mun siskossa on vähän tuota vikaa. Ei osaa vaihtaa lamppua tai sulaketta, ei osaa itse päättää mitä kaupasta ostaa, ei halua parkkeerata autoa jos ei saa paikkaan josta pääsee suoraan pois vaan täytyy pakittaa. Jos jollekin pensaalle pitää kaivaa kuoppa, ei osaa tarttua lapioon vaan siihen tarvitaan mies.

En sit tiedä tunteeko hänen miehensä olevansa The Mies kun toinen on avuton

Se on juuri näin. Osa miehistä nimenomaan tykkää kun nainen on vähän avuton ja itse saa olla the Mies.

 

Se on juuri sitä.

Täydellisen väärä tulkinta. Jos olisin raskaana, tottakai haluaisin miehen mukaan koska koen oloni pelokkaaksi ikävien kokemusten takia (ei itseen liittyvien) terveydenhuollossa. Neuvolan kuuluu olla isille yhtä lailla.
En ole ikinä halunnut omistaa ketään enkä valvoa, en miestä enkä naista. Annan toiselle suhteessa vapauden, ja minulle yksinolo on elinehto!

 

Ja itse aloitukseen: en tunne tuollaisia naisia enkä toisaalta miehiäkään, jotka hengittäisivät kokoajan naisen niskaan eivätkä luottaisi, että nainen kykenee ajamaan itse mummolaan tmv.

Tuntemani isät ja nyt parhaillaan vauvaa odottavat miehet ovat lähes kaikki sellaisia, jotka itse innoissaan haluavat kulkea neuvoloissa.
Innoissaan sitten päivittelevät Facebookiin ja Instagramiin, kuinka on edelleen pienellä kaikki hyvin ja sydänäänet kuului taas mahtavasti.
Miehistä kuitenkin todella pieni osa loppupeleissä on niin kiireisiä yrittäjiä, johtohenkilöitä tai muuten niin vaativassa työssä jossa juuri heitä tarvitaan jatkuvasti, ettei "kiireistä miestä" voi asettaa miksikään normiksi.
Ja jopa ne kiireisetkin voi onneksi jossain määrin sumplia aikataulujaan, että kerkeää välillä kerran kuussa 45min pituiselle neuvolakäynnille jos sinne haluaa.
Usein neuvolan kanssa aikoja sovittaessakin voi toivoa, että seuraava aika olisi esim. aamulla ennen kymmentä, iltapäivällä myöhään tmv., mikä helpottaa vanhempien tulemista paikalle.

En muutenkaan oikein ymmärrä, miksi miehen kiireet olisivat automaattisesti tärkeämpiä, kuin yhteinen perhe.

Nimenomaan!! Isä nauttii kun näkee lapsen kasvun. Echo kannattaa naisen ja miehen roolien keinotekoista jakoa ja miehen pitämistä erillään pikkulapsista. Ei synny hyvä suhde lapseen noin.

 

Nyt ei kannata sotkea tätä mihinkään karskiin käytökseen. Enkä erityisen haastaviin tilanteisiin kuten jos jollakulla naisella on fyysinen tai psyykkinen tila huono jne.
Ja ymmärrän että jonkun kaveriperheen luo halutaan molemmat puolisot.
Ja oma mieheni on tosi osallistuva, en siis ole kateellinen.
Mutta tunnetko avuttomia naisia tai oletko itse semmoinen?

-Semmoinen ei voi lähteä kauemmas kauppareissulle (jos asuu maalla) ilman miestä.
-Naisen vanhemmat asuu vaikka 100 km päässä mutta autollahan ei voi vaikka joku viikonloppu lähteä yksin lasten kanssa, jos miehellä työkiireitä tms. Mies on saatava aina mukaan.
-Jos semmoinen on raskaana niin ne jokainen neuvolakerta käydään yhdessä kuuntelemassa ne sydänäänet (juu kyl isille riittäis muutama kuuntelukerta plus ultrat).
-Päiväkodista haetaan muksut aina kaksittain.
-Tk/sairaalan päivystykseen lapsia viedessä on oltava aina se mies mukana, vaikka lapsella ei olisi mikään järkyttävä syy olla siellä.

Ei siinä mitään. Herttaista. Mut mietin välillä että kuinka paljon miehet joutuvat tekemään turhia reissuja, kun se logistiikka voitaisiin hoitaa tehokkaammin.

- Karski käytös ketään loukkaamatta on ok
- Kaupassa voi käydä kuka ehtii, mukavempi ehkä kaksin jos mahdollista
- Riippuu suhteesta vanhempiin, jos hyvä suhde, ei tartte olla kahta mukana
- Isille ei riitä yhtään sen vähempi kuin äidille, miksi juuri äidin pitäs olla osallistuvampi vanhempi?
- Hienoa jos pystyy hakemaan lapset yhdes koska henkilökunnalla saattaa olla juteltavaa joka pitää tietenkin molempien kuulla
- Aina ei ennalta tiedä onko järkyttävä syy. On hyvä jos molemmat kuulevat mitä sanotaan.

 

Mitäs jos he vaan tykkää kulkea ja tehdä asiat yhdessä?

 

Mun siskossa on vähän tuota vikaa. Ei osaa vaihtaa lamppua tai sulaketta, ei osaa itse päättää mitä kaupasta ostaa, ei halua parkkeerata autoa jos ei saa paikkaan josta pääsee suoraan pois vaan täytyy pakittaa. Jos jollekin pensaalle pitää kaivaa kuoppa, ei osaa tarttua lapioon vaan siihen tarvitaan mies.

En sit tiedä tunteeko hänen miehensä olevansa The Mies kun toinen on avuton

Mä tykkään siitä milloin saan tuntea olevani tarpeellinen.

Sekuntiakaan mä en viihdy seurassa missä uusavuttomuus kukoistaa. Mä ihan mielelläni vaihdan renkaat ja täytän pissapojan. Mut en taatusti siksi etteikö nainen osaisi. Tykkääminen tossa on avainsana.

Ihan samasta syystä mä käyn maalaamassa isäukon katon tai laittamassa äitikullalle lattian. Ei siksi että olisivat uusavuttomia.

Mun miehisyyttäni ei vähennä tippaakaan se jos teen asioita joita osaan tai tykkään tehdä.

Niinpä jos minulle raskaana oleva nainen pyytäisi minua mukaan ultraan, niin pitäisin itseääni melko mitättömänä rikkahippusena jos sanoisin ei. Vaikka tietäisin, että minusta ei voi olla muuksi kuin kädestäpitelijäksi.

 

Luin otsikon ensin, että "Aivottomat naiset", mut sit jouduin pettymään, kun totuus selvisi

Melkein synonyymi.

 

Nimenomaan!! Isä nauttii kun näkee lapsen kasvun. Echo kannattaa naisen ja miehen roolien keinotekoista jakoa ja miehen pitämistä erillään pikkulapsista. Ei synny hyvä suhde lapseen noin.

Ei, nyt kärjistät. Mies näkee sen mahan kotonakin.
Sitä peräänkuulutan että isyyttä ja läsnäoloa voi toteuttaa hyvin paljon vaikkei todistaisi joka pissanäytteen ja verenpaineen ottoa.

 

Mä tykkään siitä milloin saan tuntea olevani tarpeellinen.

Sekuntiakaan mä en viihdy seurassa missä uusavuttomuus kukoistaa. Mä ihan mielelläni vaihdan renkaat ja täytän pissapojan. Mut en taatusti siksi etteikö nainen osaisi. Tykkääminen tossa on avainsana.

Ihan samasta syystä mä käyn maalaamassa isäukon katon tai laittamassa äitikullalle lattian. Ei siksi että olisivat uusavuttomia.

Mun miehisyyttäni ei vähennä tippaakaan se jos teen asioita joita osaan tai tykkään tehdä.

Niinpä jos minulle raskaana oleva nainen pyytäisi minua mukaan ultraan, niin pitäisin itseääni melko mitättömänä rikkahippusena jos sanoisin ei. Vaikka tietäisin, että minusta ei voi olla muuksi kuin kädestäpitelijäksi.

Omasta kokemuksesta voin kertoa, että se kädestä pitäminen on tosi tärkeää. Olin yksin neuvolassa kun terkkari sanoi, että nyt on parempi että lähdet saman tien kättärille ultraan, sydänääniä ei kuulu. Ukkokulta hankki isommille muksuille naapurin tädin vahdiksi ja oli tiukasti mun vierellä kuulemassa että ikävä kyllä sikiö on menehtynyt. Oisin saattanut hajota asteen pahemmin jos oisin ollut siellä yksin

 

Omasta kokemuksesta voin kertoa, että se kädestä pitäminen on tosi tärkeää. Olin yksin neuvolassa kun terkkari sanoi, että nyt on parempi että lähdet saman tien kättärille ultraan, sydänääniä ei kuulu. Ukkokulta hankki isommille muksuille naapurin tädin vahdiksi ja oli tiukasti mun vierellä kuulemassa että ikävä kyllä sikiö on menehtynyt. Oisin saattanut hajota asteen pahemmin jos oisin ollut siellä yksin

Kamalaa mitä teille tapahtui.
Mutta en tiedä siltikään onko jokaisen miehen oltava aina siltä varalta neuvolassa mukana. Suurin osa raskauksista kun menee kuitenkin hyvin.
Ja jos jotain ilmenee, niin se mies voi olla vaikka puhelinsoiton päässä ja valmiina keskeyttämään työnsä.

 

Kamalaa mitä teille tapahtui.
Mutta en tiedä siltikään onko jokaisen miehen oltava aina siltä varalta neuvolassa mukana. Suurin osa raskauksista kun menee kuitenkin hyvin.
Ja jos jotain ilmenee, niin se mies voi olla vaikka puhelinsoiton päässä ja valmiina keskeyttämään työnsä.

Tästä on 22 vuotta ja meillä on kolme tervettä lasta (aikuista) joten kaikesta pääsee yli.

Mun mielestä tuo on jokaisen itse päätettävissä. Jos mies haluaa osallistua ja olla mukana jokaisella neuvolakäynnillä niin siitä vaan. itse koin perusneuvolat vähän samankaltaiseksi kuin hammaslääkärin, rutiinijuttuja jotka hoidin itse

 

Mä pidän itsestäänselvänä, että jos on joku leikkaus, niin kumppani on mukana saattamassa leikkaussaliin ja valmiina odottamassa, kun leikkaus loppuu.
Loukkaantuisin aikalailla, jos itselläni olisi jokin leikkaus eikä kumppani olisi ihan fyysisesti paikalla tukemassa.
No okei, tietysti jos toisella sattuisi juuri silloin olemaan esim. järkyttävä vatsatauti tai korkea kuume, niin silloin olisi jäätävä kotiin ja mentävä yksin leikkaukseen.
Mutta noin muuten, kyllä todellakin pitäisi olla mukana - ja olisin tietysti itsekin, jos kumppanilla olisi leikkaus tmv.

Ehkä tuo miehen leikkaus on huono esimerkki. Se kun oli tavallinen rutiinitoimenpide ja varmaan 99% selviää siitä leikkauksesta, vaikka neljästä kohtaa mentiin leikkauksessa sisään.

Leikkaukseen piti mennä aikaisin aamulla ja olisin voinut lähteä kuskiksi, mutta lasten kouluun ym.lähettäminen esim.mummolasta käsin olisi ollut hankalaa.
Halit ja pusut miehelle ennen lähtöä, ja kaverinsa lähti viemään.
Tiesi että oli koko ajan ajatuksissani.

 

Ja itse aloitukseen: en tunne tuollaisia naisia enkä toisaalta miehiäkään, jotka hengittäisivät kokoajan naisen niskaan eivätkä luottaisi, että nainen kykenee ajamaan itse mummolaan tmv.

Tuntemani isät ja nyt parhaillaan vauvaa odottavat miehet ovat lähes kaikki sellaisia, jotka itse innoissaan haluavat kulkea neuvoloissa.
Innoissaan sitten päivittelevät Facebookiin ja Instagramiin, kuinka on edelleen pienellä kaikki hyvin ja sydänäänet kuului taas mahtavasti.
Miehistä kuitenkin todella pieni osa loppupeleissä on niin kiireisiä yrittäjiä, johtohenkilöitä tai muuten niin vaativassa työssä jossa juuri heitä tarvitaan jatkuvasti, ettei "kiireistä miestä" voi asettaa miksikään normiksi.
Ja jopa ne kiireisetkin voi onneksi jossain määrin sumplia aikataulujaan, että kerkeää välillä kerran kuussa 45min pituiselle neuvolakäynnille jos sinne haluaa.
Usein neuvolan kanssa aikoja sovittaessakin voi toivoa, että seuraava aika olisi esim. aamulla ennen kymmentä, iltapäivällä myöhään tmv., mikä helpottaa vanhempien tulemista paikalle.

En muutenkaan oikein ymmärrä, miksi miehen kiireet olisivat automaattisesti tärkeämpiä, kuin yhteinen perhe.

No joo, ehkä tuo on nouseva suuntaus.
Hyviä isiä ovat. Mutta yhtä hyviä ovat ne jotka ei joka neuvolassa ravaa, he ovat muutoin lapsensa ensivaiheissa mukana. Ja toivottavasti tuosta joka neuvolaan menemisestä ei tule joku uusi hyvän ja osallistuvan isyyden mittari. ...Vaikka sillä ei mulle itselleni ole mitään merkitystä enää kun lapset on tehtyinä.

 

Omasta kokemuksesta voin kertoa, että se kädestä pitäminen on tosi tärkeää. Olin yksin neuvolassa kun terkkari sanoi, että nyt on parempi että lähdet saman tien kättärille ultraan, sydänääniä ei kuulu. Ukkokulta hankki isommille muksuille naapurin tädin vahdiksi ja oli tiukasti mun vierellä kuulemassa että ikävä kyllä sikiö on menehtynyt. Oisin saattanut hajota asteen pahemmin jos oisin ollut siellä yksin

Kun toi tapahtui "mulle" eikä siis yksin mulle.

Niin voi vittu kun mä olin "tunteeton".

Ei sen väliä vaikka olis itteni tehny mieli itkeä ja huutaa. Miehen rooli oli olla tukipylväs. Väärä semmoinen.

 

Kun toi tapahtui "mulle" eikä siis yksin mulle.

Niin voi vittu kun mä olin "tunteeton".

Ei sen väliä vaikka olis itteni tehny mieli itkeä ja huutaa. Miehen rooli oli olla tukipylväs. Väärä semmoinen.

Kyllä tossa tilanteessa se tuki on hyvä olla molemminpuolista. Yhteinen menetys, ei siinä kummankaan tartte olla vahva

 

Täydellisen väärä tulkinta. Jos olisin raskaana, tottakai haluaisin miehen mukaan koska koen oloni pelokkaaksi ikävien kokemusten takia (ei itseen liittyvien) terveydenhuollossa. Neuvolan kuuluu olla isille yhtä lailla.
En ole ikinä halunnut omistaa ketään enkä valvoa, en miestä enkä naista. Annan toiselle suhteessa vapauden, ja minulle yksinolo on elinehto!

Täydellisen väärä vastaus sulla. Mielestäni kirjoitin ettei neuvola kuulu tähän asiaan mitenkään

 

Niin, en tiedä olenko muutenkaan tavallinen nainen.

Tää aloitus on lajia "nainen on naiselle susi." No, tässä asiassa olen sitten susi. Hau. Eiku uuuuuuu.
Mutta kun ärsyttää jotkin naisten jutut.

Vielä itsestäni, että ei jotkut illuketjut ja Raamatunhistorian tutkimiset ihan perinaisellisimpia mielenkiinnon kohteita ole.
Mutta silti olemus mulla on perusnaisellinen ja iloitsen olla nainen.

 

Mitä tälle aloittajalle pitäis tehdä? Se on joku täysi sekopää, joka on niin vammainen, että joutuu käyttämään vaippoja.

 

Aloituksesta poiketen sori... Mutta Echo, sä kun olet perehtynyt illuasioihin niin tiedätkö miksi Kennedy murhattiin? Liittyykö sekin illuihin?

Hmm nyt en muista, mutta sitä on arveltu että hän yritti illuista eroon ja kritisoi heitä. Siitä on aikaa kun luin tuosta.

 

Mitä tälle aloittajalle pitäis tehdä? Se on joku täysi sekopää, joka on niin vammainen, että joutuu käyttämään vaippoja.

Minulla on ollut koulukaverina tyttö, joka oli hieman fyysisesti erilainen ja valitettavasti se näkyy juurikin tuollaisena käytöksenä, sellainen kiukku päällä koko ajan. Yllätti se kyllä melkoisesti.