Tervetuloa
Miirabell! Laitatko vielä yhteenvedon tiedoistasi, että saan ne tuonne aloitussivulle
Heinis ja
Taru, huoli pois! Olen päättänyt, etten joudu kevään aikana kertaakaan päivittämään km-tietoja listalle. Nih!
Mies saunoi kavereidensa kanssa lauantai-iltana nelikymppisiään. Alkoholia kului enemmän kuin mies olisi kestänyt, vaikka määrä oli vain kolmeen pekkaan 2/3 rommipulloa ja alle viisi mietoa (eivät siis yleensä juo kuin annoksen, kaksi illassa ja senkin harvoin). Vielä oli tästä mammasta miestä hoitamaan sammunutta oksentajaa ja jopa pesemään sänky sen jälkeen. Loppujen lopuksi on aika voittaja-fiilis, kun sain miehen vessaan ja myöhemmin vessan ovisuuhun patjalle, pestyä koko sängyn patjoineen kaikkineen ja ennenkaikkea sain pidettyä miehen hengissä. Reppana ei edes ymmärtänyt sängyssä kääntyä (saati sihdata vatiin), kun kroppa tuli miestä viisaammaksi.
Oli muutenkin aika puhutteleva ilta. Läsnä oli miehen lapsuudenaikaisia ystäviä kolme vaimoineen. Yksi mies kertoi, että heille ei taida lapsia tulla, kun hänen hormonitoimintansa on niin olematonta, ettei siittiöitä muodostu (enpä olisi kropasta arvannut). Toinen pariskunta kertoi olevansa tarkoituksellisesti lapsettomia. Kolmannella oli kaksi kertaa annettu lapsen lupa tulla ja samantien oli lapsi tullut. Meillä takana on 8 keskenmenoa, kaksi synnytystä ja nyt tämä raskaus. Että oli sitten koko kirjo paikalla neljällä pariskunnalla. Minusta on ihanaa, että näistäkin asioista saa nykyään puhua suoraan ja salaamatta. Toisen lapsen syntymän jälkeen olemme melko avoimesti kertoneet, että meille ei lapsia niin vaan tule. Raskaaksi en ole tullut kahdesta tai kolmesta mahdollisesta kierrosta, mutta kyydissä on pysynyt vain kolme, joista kaksi jälkimmäistä vaativat alkuun hormonituen. Meistä on loukkaavaa, kun ihmiset kommentoivat vaikka lastemme ikäeroa tyyliin "olettepas te tasaiseen tahtiin lapset tehneet." Ikäihmisiä lukuunottamatta laitamme stereotyyppisiä kommentteja laukoville jauhot suuhun toteamalla, että kahden ekan välissä on kyllä viisi km vuodessa, toisen ja kolmannen väliin keskenmenoja tuli kolme. Kommentoija yleensä venäyttää naamansa, menee hiljaiseksi ja toteaa lopuksi, ettei hänelle tullut mieleenkään, että taustalla voi olla noinkin kipeitä kokemuksia. Sanomme siksi ääneen, että ihmiset oppisivat ajattelemaan, että lapsiasiat eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne voivat olla jollekin todella kipeitä. Me olemme päässeet sentään helpolla, meillä on jo kaksi (ja puoli, kuten mies sanoo) lasta.