Kotona synnyttäminen

  • Viestiketjun aloittaja "Kotimamma"
  • Ensimmäinen viesti
"henni"
Jos jokin menee vikaan, nii millä luulet miehes saavan sut ylös sieltä ammeesta?
Käykää jossai tatamisalilla testaa miten helppo on käsitellä 60kiloista nukkee. Tässä tapauksessa sillä nukella ei edes ole mitään kiinne kohtia mistä ottaa kiinni, märkä liukas ja tajutonta jos vetää käsivarresta saa käsivarren vaan sijoiltaan.

Jos jokin menee pieleen, SINÄ ET KÄVELE autoon, eikä miehesi pysty kantamaan. Vaikka sairaala on lähellä, ambulanssit tulevat kauempaa, kun ovat vapaana.

Logiikallasi "kyllä äiti tietää jos joku on vialla" - ei yhtäkään kohtukuolemaa pitäisi tapahtua, eikä yhtäkään lasta pitäisi tarvita elvyttää, yhtäkään äitiä tehohoitaa.

Synnytät sinne ammeeseen ja vauva vetäsee keuhkot täyteen vettä. Te vaan hierotte pyyhkeellä ja koitatte virvotelle.. niin tai siis isä koittaa miettiä kumpaa virvottelee, sinua vai vauvaa. "Järkevä" isäkin on valmis menettää teidät molemmat vaan sen takia ettet tykkää sairaalasta??

Tiesitkö, että sairaalassakin voi kieltäytyä esim sisätutkimuksesta. Hoitajilla on tapana Koputtaa, niin ehdit laittaa takapuoles piiloon.

Aijoo, ja ei meillä ainakaan ole mitään syntymätodistusta. Ollaankohan jääty jostain paitsi?
 
[QUOTE="Kotimamma";29463914]luulin et netissä ois oikeasti suvaitsevampaa porukkaa, kuin lähipiirissä.. täähän menee jo ihan naurettavaks pelleilyks teidän osaltanne.. Eikö ole muuta leikkipaikkaa?? :(

Minusta mulla on ihan asiallisia kysymyksiä ollut, ja pyysin asiallista suhtautumista ja kokemuksia.. Eli jos ei ole sellaista tarjolla voisko olla mahdollista ettet kirjottaisi tähän ketjuun?[/QUOTE]

Ei täälä taida montaa olla joilla takana onnistunut kotisynnytys ilman kätilöäkään...Tottahan se herättää vastatunteita kun joku meinaa toimia vastoin tapoja(se kätilö paikalla). Huom...minäkään en tiennyt tilannetta ja leikkuriin mentiin. Onneksi en ollu kotona ukon kanssa....
 
"Wieras"
Kyllä ne hoitajat ovat nähneet takapuolen ja etupuolen jos toisenkin. Sekö sinua ap häiritsee?

Vanhemmuus on kasvamista. Sinä et voi enää päättää asioista "minä haluan" ,kyse on nyt siitä mikä on lapsellesi parasta ja turvallisinta. Ja kotisynnytys ilman kätilöä miehen kanssa kahdestaan ei sitä ole. Voi hyvänen aika sentään!
 
Mä tosiaan toivon, että tää olis joku provosointi yritys.. Mutta vastaan kuitenkin...

Ette siis halua EDES kätilöä kotiinne? Mistäs tiedät että kaikki on hyvin, mistä tiedät milloin alat ponnistamaan? Mistä tiedät että vauvalla on synnytyksen aikana kaikki hyvin? Anna mä arvaan, meinasit ostaa sellasen kotidopplerin ja sillä kuullenna sykkeitä :headwall:
No,sen kyllä tietää kun on aika ponnistaa.
 
"kätilö"
Kysyin tuolla aiemminkin, mut en huomannu et joku ois vastannu. Mitä ne tekee yleensä tässä vaiheessa, jos napanuora on jo niin lyhyt ettei sitä saa kietaistua pään ympäri? Joutuuko suoraan leikkaussaliin vai mitä ne tekee
Kaulan ympärillä oleva napanuora pyritään löysäämään ja päästämään sieltä' vartalon yli, aika harvoin on niin tiukka, ettei saisi löysättyä. Mut jos on tiukalla, napiksen voi sulkea ja katkaista jo ennen vauvan syntymää....hätäsektioon ei lähetä siinä vaiheessa kun pää on jo syntynyt
 
vie ras
No,sen kyllä tietää kun on aika ponnistaa.
Tietää vai? Mulla on 2 kertaa tullut ponnistamisen tarve 4 tuntia ennen kuin kohdunsuu oli auki. Eli tunne oli se, että nyt vaan puserran niin sieltä se tulee. Kätilö kielsi mua ehdottomasti ponnistamasta, kun en ollut auki kuin jotain 4 cm. Sitten kun kohdunsuu oli täysin auki, ei tuntunut mitään. Jos olisin ollut kahdestaan mieheni kanssa, kumpaakaan lasta ei olisi olemassa. Toinen piti elvyttää, syntyi täysin hengettömänä, yllätyksenä kätilöillekin. Toinen piti ottaa imukupilla ulos kun mulla nousi kuume. Jota en edes tajunnut, ennen kuin kätilö mittasi ja sanoi että "sulla on yli 38 astetta kuumetta, äkkiä lääkäri paikalle!"

Siitä vaan ap. Synnytä kotona. Voihan olla, että kaikki menee hyvin. Ja jos ei mene.. no, tehän olette varautuneet kaikkeen.
 
photo77
[QUOTE="V ieras";29463724]Asiallinen vastaus; Synnytä sairaalassa!
Synnytyksen aikana voi sattua vaikka mitä, ja silloin on tärkeää että osaava hoitotiimi on sun ja vauvan käytettävissä heti riittävällä kapasiteetillä.[/QUOTE]

ja minun tietääkseni siellä on kätilö mukana tai niin sanottu doula. Oma kokemus, toka synnytys oli että nyt tulee ja kipuja ja sitten kun oli aika ponnistaa niin ponnistin. Toka oli parempi kun eka . Eka oli sitä että ei tiennyt mitä tapahtuu ja koskeeko ja mitä pitää nyt tehdä. siis epiduraalit sun muut ja itse niin pyöryksissä että ei tuntenut kehoa . Ei hyvä.
 
hjooh
Höhhöhhöö.. Siinä kotimamma puhuu synnytyksestä kokemattomuuden syvällä rintaäänellä! Minäpä kans veikkaan, että varsinkin jos synnytys käynnistyy vesien menolla, niin painelet hippulat vinkuen sairaalaan. On meinaan usein sitä luokkaa se kipu, että siinä ei kyllä tuntenut yhtikäs mitään vauvan liikkeistä saati muustakaan, hyvä kun ei taju mennyt. Ja itse olin sairaalassa, sain nopeasti helpotusta!

Saahan sitä puhua ja olla tietävänä, ja joo, ennen synnytettiin kotona, mutta ennen synnytykseen ja jälkiseurauksiin kuoli sekä äitejä että vauvoja ihan eri tavalla. Häpeä, että riskeeraat syntymättömän lapsesi terveyden tuollaisella typeryydellä ja ylimielisyydellä! Jos minun täytyisi valita, töröttäisin vaikka perse paljaana sairaalan käytävällä, kunhan vain saisin asiantuntevaa apua synnytyksessä, ja vauvani saisi turvallisen alun elämälleen.

Provohan tämän on oltava, mutta vituttaa että joku viitsii edes nähdä vaikaa kirjoittaessaan jotain noin typerää.
 
photo77
Höhhöhhöö.. Siinä kotimamma puhuu synnytyksestä kokemattomuuden syvällä rintaäänellä! Minäpä kans veikkaan, että varsinkin jos synnytys käynnistyy vesien menolla, niin painelet hippulat vinkuen sairaalaan. On meinaan usein sitä luokkaa se kipu, että siinä ei kyllä tuntenut yhtikäs mitään vauvan liikkeistä saati muustakaan, hyvä kun ei taju mennyt. Ja itse olin sairaalassa, sain nopeasti helpotusta!

Saahan sitä puhua ja olla tietävänä, ja joo, ennen synnytettiin kotona, mutta ennen synnytykseen ja jälkiseurauksiin kuoli sekä äitejä että vauvoja ihan eri tavalla. Häpeä, että riskeeraat syntymättömän lapsesi terveyden tuollaisella typeryydellä ja ylimielisyydellä! Jos minun täytyisi valita, töröttäisin vaikka perse paljaana sairaalan käytävällä, kunhan vain saisin asiantuntevaa apua synnytyksessä, ja vauvani saisi turvallisen alun elämälleen.

Provohan tämän on oltava, mutta vituttaa että joku viitsii edes nähdä vaikaa kirjoittaessaan jotain noin typerää.
se jolla on ollut pääsee varmaan ennätysten kirjoihin. mutta se että luodaan pelkoa synnytykseen esim.sitä että jos nyt alkaa syntymään muualla kun sairaalassa ole kuolemaksi. Miks noin vaikeaa uskoa että jotkut synnyttää kotona?
 
"bbb"
Ne jotka eivät tienneet milloin ponnistaa. Oliko puudutuksia/kivunlievitystä käytössä? Olettaisin, että luomusynnyttä kyllä (ainakin useimmiten) tunnistaa ponnistamisen tarpeen? Kaksi luomua takana ja tiesin kyllä tasan tarkkaan milloin pitää ponnistaa. Ei siinä kätilöä tarvittu tai lupaa kyselty.
 
"yksi"
[QUOTE="bbb";29465010]Ne jotka eivät tienneet milloin ponnistaa. Oliko puudutuksia/kivunlievitystä käytössä? Olettaisin, että luomusynnyttä kyllä (ainakin useimmiten) tunnistaa ponnistamisen tarpeen? Kaksi luomua takana ja tiesin kyllä tasan tarkkaan milloin pitää ponnistaa. Ei siinä kätilöä tarvittu tai lupaa kyselty.[/QUOTE]

Mulla toisessa oli ja toisessa ei ja kummassakaan en tuskiltani tiennyt koska ponnistaa kun se supistuskipu jäi päälle. Ponnistin vain kun kätilö kertoi supistuksen olevan päällä, näki niistä monitoreista tai jotain..
 
"bbb"
OK. Itselläni ekassa synnytyksessäkin tiesin heti, että "nyt Se tulee" ja tuli:) Omaan korvaan kuulostaa niin oudolta että kätilö kertoo milloin ponnistetaan tai antaa luvan tms. Mulla kun se ponnistamisen tarve tuli ei ollut mitään mahdollisuutta olla ponnistamatta.
 
fruit drops
[QUOTE="bbb";29465010]Ne jotka eivät tienneet milloin ponnistaa. Oliko puudutuksia/kivunlievitystä käytössä? Olettaisin, että luomusynnyttä kyllä (ainakin useimmiten) tunnistaa ponnistamisen tarpeen? Kaksi luomua takana ja tiesin kyllä tasan tarkkaan milloin pitää ponnistaa. Ei siinä kätilöä tarvittu tai lupaa kyselty.[/QUOTE]

Väärin oletat. Äitini synnytti siihen aikaan kun mitään kivunlievityksiä ei tarjottu, ensimmäiset lapsensa. Ei tuntenut kummastakaan ponnistamisen tarvetta. Eikä myöhemminkään kahdesta pikkuveljestäni, niissä sai puudutukset.

Taitaa olla vaan sukuvika, minäkään en tiennyt milloin pitää ponnistaa, vaikka ponnistusvaiheet on aina menty valitettavasti luomuna. :D

Ja ap on joko idiootti tai trolli, luotetaan luonnonvalintaan tässäkin asiassa.
 
"henni"
Synnytyksen aikanahan vauva tekee käännöksiä saadakseen pään ja hartiat mahtumaan. Käsittääkseni äiti ei näitä käännöksiä tunne, mutta esim kätilö pystyy sielt haarovälistä auttamaa äitiä käskemällä pitää taukoa ponnistuksissa ja milloi jatkaa, kätilö näkee päänasennosta noiden kääntymisten etenemisen.
 
-vieras-
Joo, tiedän että on provo mutta pakko vastata silti :D

Mua kiinnostaa erityisesti, miten ap ajatteli siirtyä sairaalaan, jos vauva joutuu ahdinkoon siinä vaiheessa kun vauva on jo synnytyskanavassa ja/tai pää ulkona...

Tai miten olivat miehensä kanssa ajatelleet tilkitä mahdolliset repeämät. Ilman puudutuksia neulalla ja ompelulangalla? Vai siirrytäänkö tikkausta varten sinne kammottuun sairaalaan? Itellä oli synnytyksen jälkeen olo niin kuin jyrän alle jääneellä, että hyvä kun pystyin hoippumaan edes huoneen toiselle puolelle vessaan...
 
"juupajuu"
APlla kun holahtaa vedet ja alkaa ekat supistukset:

- ap huutaa koko parin min matkan
- mies huutaa paniikissa koko matkan
- sairaalassa ap roikkuu jokaisen hoitajan nilkassa kerjäämässä kaikki mahd kivunlievitykset, laitoshuoltajakin saa osansa
- ap rukoilee kätilöitä pysymään vierellään koko ajan, ihan sama näkyykö pylly taikka pillu
- mies makaa jo pyörtyneenä lattialla epiduraalin laiton nähtyään
 
vierass
Tais ap pelästyä kun tajusi että tosiaan voi selvittää lähdekoodilla kirjoittajan näilläkin sivustoilla :) mikään ei ole anonyymiä netissä! Mutta toivottavasti oli pelkkä provo, ei kukaan ole niin itsekäs että vaarantaa lapsensa omien halujen vuoksi.
 
njoo
pakko tulla sanomaan että ei keho aina tiiä.. sanon vaa ku on kunno supparit päällä et saa ittees enää autoon saatikka sairaalaan. sairaalassa kun olin synnyttämäs kävi kätilö välil "siirtelemäs" mau eli kehotti eri asentoihin itse en tuntenut oloa outoksi mutta lapsen syke oli tippunut vaarallisen alas ja en edes ollut tästä tietoinen. niin meillä päädyttiin kiireelliseen hätäsektioon.
 
6xäiti
[QUOTE="Kotimamma";29463754]No ompas tympeää tekstiä. En tosiaankaan kaipaa mitään "päänkääntelyä", tää on jo kauan harkittu ja päätetty asia. Kätilö ei tee meidän synnytyksessä mitään, ja mä en rupea maksamaan montaa tonnia siitä että meijän kotona istuu tuntematon ihminen kahvia litkimässä ja painostamassa sairaalaan vaikka tarvetta ei olisi.

Me kyllä asutaan ihan sairaalan lähellä, jossa synnäri, et ihan parissa minuutissa ollaan omalla autolla päivystyksessä jos tarve vaatis..[/QUOTE]

Miten osaat arvioida, milloin tarve vaatii? Ei siinä 2 min matka auta mitään, jos ei osaa varmasti ennakoida, että nyt ei mene hyvin/joku on menossa pieleen.
Itse olen synnyttänyt kaikki 6 lastani normaalisti alateitse ilman mitään kipulääkitystä ja synnytykset menneet hyvin, mutta en ikinä suunnitellusti synnyttäisi kotona, kun ei koskaan tiedä mitä voisi tapahtua.
Mutta omapa on henkesi ja vauvasi, ei millään pahalla..
 
mmmmmmmmmmm
Itsellä oli ihan hyvä olo, vauvalla taas ei ollut vaan sykkeet romahtivat supistelun aikana, joten hätäsektioon mentiin. Keho ei siis todellakaan tiedä. Toisen kohdalla vauva tuli ihan kivasti ulos ilman kipulääkkeitä. Tosin pelkkä ponnistusasennon vaihto pää jalkovälissä oli todella hankalaa, saati että siinä vaiheessa siirtyisi sairaalaan. Vaan eipä vauva alkanutkaan hengittää. Siinäkin vaiheessa se pari minuuttia sairaalaan olisi liikaa. Omien kokemusteni vuoksi en voisi koskaan kuvitellakaan kotona synnyttämistä.
 

Yhteistyössä