***Maaliskuussa ministyvät***

Meillä oli kavereiden häät juhlittavana eilen ja tulihan siellä syötyä, koitin kyl pysyä kohtuudessa (kerran vaan otin sekä ruokaa että kakkua enkä santsannu) ja juotuakin tuli jonkin verran. Ja tää päivä on menny mässytessä ja loikoillessa...
Uskaltaakohan aamulla vaa'alle ees...

Mulla tehoaa "sitä saa, mitä tilaa!"- ajattelu, kun vaakaan pompsahtaa plussaa herkuttelujen jälkeen. Ja sitten vaan raivolla eteenpäin!

Mutta ei vielä itketä...ei siihen vaakaan välttämättä sulla plussaa piirry, jos viikko muutoin on mennyt hyvin

 

Mies teki itselleen pizzaa, tuossa se tuoksuu ihan muutaman metrin päässä.

 

Mulle vois päivittää 57kg...

Taas on syöty aika paljon vähemmän ku yleensä, HELVETILLINEN hammassärky, eikä suuta saa auki kunnolla saatika että vois syödä jotain . Neljättä päivää näillä eväillä...

 

[QUOTE="hippo";25800594]Mies teki itselleen pizzaa, tuossa se tuoksuu ihan muutaman metrin päässä. [/QUOTE]

Parempi tuoksu nenässä, kun läskit lanteilla :attn:

Mä heitin juuri kakunlopun roskiin, jottei se siirry jääkaapista mun suuhuni.

 

Mulle vois päivittää 57kg...

Taas on syöty aika paljon vähemmän ku yleensä, HELVETILLINEN hammassärky, eikä suuta saa auki kunnolla saatika että vois syödä jotain . Neljättä päivää näillä eväillä...

No voi...toivottavasti saat pian hampaan kuntoon. Hammassäry on ihan kaameaa!

 

Parempi tuoksu nenässä, kun läskit lanteilla :attn:

Mä heitin juuri kakunlopun roskiin, jottei se siirry jääkaapista mun suuhuni.

Vein lopun pizzan miehelle nenän eteen ja käskin syödä. Ettei mulla ole enää mitään syytä repsahtaa. Ja ennen kaikkea, mitä enemmän pizzaa mies syö, sitä hoikemmalta minä näytän. :xmas:

 

Mulle vois päivittää 57kg...

Taas on syöty aika paljon vähemmän ku yleensä, HELVETILLINEN hammassärky, eikä suuta saa auki kunnolla saatika että vois syödä jotain . Neljättä päivää näillä eväillä...

Onhan sulla edes antibioottikuuri menossa? Jos ei saa suuta auki, kai jossain on joku tulehdus? Oletko saanut hammaslääkäriaikaa?

 

Päivä pulkassa

Kävin salilla vetämässä treenit ja sitten vielä puolen tunnin aerobiset perään. Kaloreita paloi 800

 

Osaisko joku teistä suositella hyvää sykemittaria?

 

Osaisko joku teistä suositella hyvää sykemittaria?

Mulla on Polarin mittari. En kyllä tiedä mikä malli, kun on jo jokusen vuoden vanha...eikä mallilla ollut mulle väliä...kunhan se oli vaaleanpunainen

 

Mun on pakko hehkuttaa tuota ketokarppausta, vaikka tiedän, että mulla on (pieni) riski leimautua fanaatikoksi. Mutta ei, en aio ryhtyä määkimään muiden ruokavalioista. Ihmettelen vain sitä, että kun aloitin sen ketokarppauksen taas vasta vaivaiset 1,5vrk sitten, painan tänään 700g vähemmän kuin eilen. Ja verrattuna viikon takaiseen sunnuntaihin, olen nyt miinuksella.

 

[QUOTE="hippo";25803070]Mun on pakko hehkuttaa tuota ketokarppausta, vaikka tiedän, että mulla on (pieni) riski leimautua fanaatikoksi. Mutta ei, en aio ryhtyä määkimään muiden ruokavalioista. Ihmettelen vain sitä, että kun aloitin sen ketokarppauksen taas vasta vaivaiset 1,5vrk sitten, painan tänään 700g vähemmän kuin eilen. Ja verrattuna viikon takaiseen sunnuntaihin, olen nyt miinuksella.[/QUOTE]

Ketokarppaus onkin kivaa ja tehokasta

Mutta kun sitä pitäisi sitten pysyä sillä karppilinjalla...ja siihen minä en pysty. Olen liian perso makealle

 

Tämän aamun lukema 81,8kg. Ei näy vielä herkuttelut..nyt sit taas eteenpäin, tai toivon mukaan alaspäin

 

voi masennus.. Mä en oo saanu mitään aikaseks.. eikä paino oo tippunu kuukaudessa yhtään.. Masentaa niin maan perkeleesti..
Ja masennuksen syy on kavereiden into pukata lapsia tähän maailmaan.. itellä ollu vauvakuume kohta 2 vuotta.. enkä saa lapsia ilman hedelmöityshoitoja.. ja niitä varten pitää saada ainakin 20 kg pois.. nyt sitten vuoden alusta on facebookkiin laittanu 8 kaveria, että vauva syntynyt.. vanhoja kavereita joita näkee pari kertaa vuodessa sillon kun menen kotiseudulle.. ja sitten muutama on myös vielä raskaana.. MÄ EN KESTÄ!!!!! :kieh:
oon tietenkin onnellinen kavereiden puolesta ja mua ei silleen ärsytä ne vaan mua ärsyttää MINÄ ITSE! En saa aikaseks puotettua painoa ja se että oon päästäny itteni tän kokoseks.. ja mua ärsyttää, että meän suvut on todella hedelmällisiä ja mä oon sitten tällanen hedelmätön paska, joka ei saa lapsia tyyliin jokasesta naiskentelukerrasta..
Tekee vaan mieli koko ajan vaan syödä syödä ja syödä.. viikonloppunaki uppos litra jätskiä, 2 suklaalevyä ja 500 g vaahtokarkkeja.. :ashamed:

Anteeks purkauksesta

 

Eipä ihmekään, teisu, jos masentaa. Onhan se nyt ihan eri asia pudottaa painoa ns. vapaaehtoisesti kuin varsinaisen syyn takia. Turhan iso riski piilee juuri siinä, että alkaa syytellä itseään asioista ja marssii sitten lohtusyömään. Olen itsekin monet, monet kerran inhonnut itseäni ja laahustanut sitten syömään paketin jäätelöä. Vaikka se ei viisain mahdollinen veto ollutkaan.


Sun onnistumisen avaimet voisivat olla siinä, että saisit itsesi uskomaan, että vauvansaantivaikeus ei ole sinun _syysi_. Ominaisuus se kyllä voi olla, mutta et ole tehnyt mitään pahaa ansaitaksesi sitä. Sun pitäisi löytää motivaatio pudottaa painoa itsesi eikä mahdollisen vauvan takia, niin sulla olisi paljon kevyempi kuorma kannettavana.

Oletko kokeillut pudottaa yhden kilon, tai puoli kiloa? Vai yritätkö pudottaa kaksikymmentä kiloa? Mun on ainakin pakko pudottaa 20 kertaa se kilo, tai ei tule mitään, 20 kiloa kuulostaa liian paljolta, vaikka onhan se reippaasti onnistumisen mahdollisuuksien rajoissa. Entä auttaako sua kukaan? Löydätkö lenkkikaveria, mitä puolisosi syö jne? Tänään on semmoinen ilma, että ulos kannattaa mennä, vaikkei saisi kaveriksi kuin auringonpaisteen. Kömmin itse juuri häntä koipien välissä takaisin kotiin, kun kävin ulkona toteamassa, miten huono kunto mulla nykyään on, mutta sai siellä raitista ilmaa ja kuitenkin ennemmin hyvän kuin pahan mielen.

Tsemppiä!

:hug:

 

Teisu muuten, yritäpä kokonaan irti sokerista edes kahdeksi viikoksi. Saat samalla vähemmän lisäaineitakin. En tiedä, kummasta johtui, sokerikoukusta vai E-koodeista, mutta mulla oli vuodenvaihteessa vielä todella aikaansaamaton ja masentunut olo. Se poistui, kun jätin karkit, pullat ja jäätelöt kokonaan sikseen. Musta ei ollut, eikä vieläkään ole, sokerin kohtuukäyttäjäksi. Sen verran koukussa kumminkin ehdin olla, vuosien ajan. Ei mullekaan 20 kiloa herkuttelematta kertynyt. :ashamed: Uskon kuitenkin, että kun koukusta pääsee irti, niin opin hallitsemaan makeiden mässäämistä vielä joskus.

 

Teisulle iso :hug:

 

Ketokarppaus onkin kivaa ja tehokasta

Mutta kun sitä pitäisi sitten pysyä sillä karppilinjalla...ja siihen minä en pysty. Olen liian perso makealle

Huvikseni syötin tän päivän ruoat fineliin... en ole ketokarppi itsekään. Hiilareita tänään 32 grammaa!!! Rasvaa 20 grammaa ja protskua 30 grammaa. Mustikat ja porkkanat olleet tänään sortumakohta, että näin kävi. 475 kcal jo syöty tänään elikkäs varaa on yhteen iltaruokaan tänään ja siinä kaikki sitten tämän päivän osalta. Hitsin hedelmät, marjat ja muut kasvikset.

 

Teisu! Ymmärrän hyvin tuon sun taakkasi. Ja sen, että masentaa. Itselläni on kaksi lasta, mutta haluaisin kolmannen. kuitenkin olemme mieheni kanssa harrastaneet 5 vuotta seksiä ilman ehkäisyä eikä uutta vauvaa kuulu. Uskon, että ongelma on ylipainossani, kaksi aikaisempaa lasta ovat saaneet alkunsa, kun painoin tasan 70kg. Nyt tuohon on matkaa 25kg. Ja sekin sotkee päätä, että en ole varma haluanko sittenkään uutta raskautta enää, jos onnistun saamaan unelmakroppani. Monta vuotta kamppailin näiden ajatusten kanssa ja joka toinen päivä laihdutin ja joka toinen päivä söin herkkuja. Kun ajatukset oli niin solmussa. Sen opin, että pakolla ei mitään tapahdu, vaan pitää löytää se ilo niihin terveempiin elämäntapoihin jostain muualta. Kuten hippo sanoi, ajattele pudottavasti ensi kilo, sitten seuraava kilo. Älä ajattele sitä kokonaispainoa tai pudotustarvetta. Keskity vain siihen yhteen kiloon, ehkä siten on helpompi saada painoa alas.

 

Mä en ole ikinä syönyt ehkäisyyn mitään eikä olla käytettykkään mitään.. en tullut raskaaks edes sillon kun olin vielä normaalipainoinen..oon nimittäin joskus 8 vuotta sitten painanu reilu 70 kg ja siihen tahon päästä takas..

mulla on syynä, että munasolu ei irtoa.. helppo hoitaa, mutta ylipainoa ei saa olla näin paljoa on niin suuret riskit sitten, jos nyt tulisin raskaaksi.. 40 kg pitäis saada vielä pois.. sain tuossa viime vuonna 8 kg pois ja ne on pysyny pois, mutta nyt se tippuminen on pysähtynyt kokonaan..

Hippo, se just kun mulla ei ole ketään kenen kans jotain tekis..kavereita ei oikeastaan oo täällä, kun kaikki on pohjoisessa.. lapsi ei suostu rattaisiin enää jos menis lenkille.. mies ei lähde lenkille mukaan.. salille mulla on 5 kk kortti, mutta koen sen taas hankalaks kun pitää töiden jälkeen hakea muksu, viedä se kotiin, mennä kauppaan, siitä kotiin ja sitten taas vois ajaa salille.. siinäpä se ilta sit meniki ja suoraan nukkuun.. muutenki tunnen hieman syyllisyyttä et muksu on koko päivän hoidossa ja jos sitten vielä lähden salille illalla niin ei me nähdä paljoa päivän aikana

Mun ongelma taitaa olla viikonloput.. viikolla en juuri syö muuta kuin normaalia ruokaa.. aamulla ehkä kaakaota aamupalan kans.. mutta sitten se viikonloppu.. ITSE PIRU kun tulee niin sitä ihan silmät kiiluen kaupassa kulkee, että mitäs herkkua sitä sitten lauantaina syötäis.. voi luoja.. ihan itteäki hirvittää kun ajattelee sitä.. lapsen karkit oon jättäny ihan kiltisti rauhaan, niitä ei kummasti tee ees mieli vaikka tykätään ihan samoista karkeista.. ne voi olla kaapissa monta viikkoa enkä syö.. mutta itelle sitten jos ostan niin ei mee ees tuntia niin suklaalevy on tuhottu ja sitten vois avata sen toisen... :ashamed: mä tarvisin kauppaan jonku pirun olkapäälle huutamaan tsemppiä etten sorru ostaan mitään... ja sitten mies auta yhtään kun se antaa mun ostaa

en mä tiiä, tuntuu, että teen ite asioista liian vaikeita.. pitäis vaan ottaa aikaa itelle ja kerranki ajatella itteä eikä ketään muita..

mietin tuossa jos ostais body campin massive lost diet-paketin.. onkohan kukaan kokeillu? ne lupaa onnistumisen ja kyselinki niiltä siitä, niin siitä sais täydelliset ruokavaliot yms.. kun mulla on tuo syöminen ihan hukassa.. mitä syödä ja paljonko..

HUH kun helpotti purkaa ees johonki tuntoja...

 

Käytkös teisu kaupassa listan kanssa vai ilman? Mä opettelin niin, että "löin vetoa" itseni kanssa kauppareissusta. Periaatteella, että on se pe***le kumma, jos en osaa tulla ulos kaupasta ilman heräteostoja. Mulla kun oli joka ikinen kerta karkkipussi tai suklaalevy tai leivontatarpeet kopassa. Olin tositosi ylpeä itsestäni, kun kykenin kauppareissuun ilman listan ulkopuolisia tavaroita. Ehkä hassu ajatus aikuiselta, mutta varsin tosi.

Mulla on joka viikolle ruokalistatkin, joten osaan ostaa kaupasta juuri pakolliset ja tenaville jugurttia yms. Kun ei ole raaka-aineita eikä valmiita herkkuja, niitä ei voi syödä. Huomasin viime viikolla viimeksi, että ilman listaa laitan suuhunni mitä vaan. Mulla on siis oltava ylhäällä aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Kun luen paperilta, mitä aion syödä, osaan odottaa säällistä kellonaikaa, ennen kuin otan lautasen kaapista. Jos ei ole valmista suunnitelmaa, alan miettiä, mitä mun tekisi mieli syödä, ja hupsista keikkaa, kun lipsahti. Eli sullakin voisi se valmis ateriasuunnitelma auttaa.

Osaisitko ottaa asian niin, että sen aikaa kun sinä liikut, lapsella ja miehellä on yhteistä, kahdenkeskeistä aikaa?

 

Paljon tsemppitä Teisu sulle!

Varmasti on todella raskasta pudottaa painoa kun se on ikäänkuin pakko...toisaalta sitä voi koittaa kääntää voimavaraksikin. Mun tulee itse lipsuiltua, koska mähän olen jo alle 70 kg ja nythän mä olen jo normaalipainoinen...eihän mulla enää niin kiire ole, eihän? Mulla onneksi on kuitenkin syy sille, miksi mun PITÄÄ laihtua nyt, eikä ensi vuonna. Mun pitää mahtua mun pukuuni ja piste. Jos näinkin pieni syy saa tsempattua eteenpäin, niin voisiko sitä vauva-asiaa koittaa kääntää tsemppaavaksi, eikä masentavaksi? Ehkä helpommin sanottu kun tehty, mutta ehkä kannattaa edes yrittää

Ja TÄYSIN turhaan podet huonoa omaatuntoa siitä, että menet töiden jälkeen vielä omia menojasi. Mun mieheni käy töissä ja sen lisäksi 4 kertaa viikossa salilla. Eikä hän pode (eikä edes tarvitse) huonoa omaatuntoa, joten miksi ihmeessä sä potisit?

Onko kaupassa pakko käydä arkena? Voisiko ne suuret ostokset tehdä viikonloppuna ja kerta viikkoon sitten arkena sellainen "maitoa, leipää, kasviksia"-täydennys, johon ei montaa minuuttia mene.

Ja voisiko sen reissun tehdä lapsen kanssa...hoidosta siis kauppaan ja vasta sieltä kotiin? Tai sitten niin, että hoidosta kotiin, sieltä salille ja kaupan kautta kotiin?

Misään nimessä pahalla en sano, mutta kyllä nämä asiat pääsääntöisesti on järjestelykysymyksiä Järjestely saattaa olla vähän hankalaa, mutta kyllä niistä selviää.

Meillä oli eilen hulabaloo-päivä. Mä lähdin liikenteeseen aamupäivästä ja kun tulin kotiin, mies oli untenmailla. Kun hän heräsi, mä menin päikkäreille. Heti herättyäni lähdin koiratreeneihin ja heti kun tulin kotiin, lähti mies salille. Kun mies tuli kotiin, lähdin mä samalla ovenavauksella salille ja kotiin tulin vasta klo 23 jälkeen, ellen ihan väärin muista.

Eikä tämäkään päivä ole sen rauhallisempi. Mä olin aamulla töissä ja kun tulin kotiin, mies lähti töihin. Muutaman tunnin kuluttua vien lapset hoitoon anoppilaan ja lähden koiraharrastukseen. Sieltä sitten kotiin ja mieskin kotiutuu sitten, kun on ensin mennyt töiden jälkeen salille. NYT mun pitäisi tehdä etätöitä, mutten jaksa...taidan jättää ne huomiselle. Tänään en liikuntaa taida harrastaa (pitäisi tehdä tunnin aerobinen) sillä mun olisi melkeen pitänyt tehdä se aamulla klo 6 jälkeen...mutten jaksanut herätä. Välillä näinkin

Ja mun nähdäkseni iloinen ja hyväntuulinen äiti on parempi äiti, kuin masentunut ja suklaata suruunsa syövä. Joten ota vaan sitä aikaa itsellesi. Ja saattaapi olla niinkin, että lapsi nauttii siitä, että saa olla sen isänkin kanssa ihan rauhassa

 

Jos joku sellasta kaipaa, voin yksäreillä yrittää olla tsempittäjä. 2,5 tunnin päästä mulla eessä kahden tunnin spinning-sessio.

Satsaus kuntooni on pois kotona vietetystä ajasta, mutta aikaa on loppupelissä enemmän, jos ja kun elinaikani pitenee kuntoilun ja laihdutuksen myötä? Plus että jaksan enemmän kotona. Kai sekin jotain merkkaa, että äiti on paremmalla päällä ja paremmassa kunnossa.

 

[QUOTE="hippo";25804974]Käytkös teisu kaupassa listan kanssa vai ilman? Mä opettelin niin, että "löin vetoa" itseni kanssa kauppareissusta. Periaatteella, että on se pe***le kumma, jos en osaa tulla ulos kaupasta ilman heräteostoja. Mulla kun oli joka ikinen kerta karkkipussi tai suklaalevy tai leivontatarpeet kopassa. Olin tositosi ylpeä itsestäni, kun kykenin kauppareissuun ilman listan ulkopuolisia tavaroita. Ehkä hassu ajatus aikuiselta, mutta varsin tosi.

Mulla on joka viikolle ruokalistatkin, joten osaan ostaa kaupasta juuri pakolliset ja tenaville jugurttia yms. Kun ei ole raaka-aineita eikä valmiita herkkuja, niitä ei voi syödä. Huomasin viime viikolla viimeksi, että ilman listaa laitan suuhunni mitä vaan. Mulla on siis oltava ylhäällä aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Kun luen paperilta, mitä aion syödä, osaan odottaa säällistä kellonaikaa, ennen kuin otan lautasen kaapista. Jos ei ole valmista suunnitelmaa, alan miettiä, mitä mun tekisi mieli syödä, ja hupsista keikkaa, kun lipsahti. Eli sullakin voisi se valmis ateriasuunnitelma auttaa.

Osaisitko ottaa asian niin, että sen aikaa kun sinä liikut, lapsella ja miehellä on yhteistä, kahdenkeskeistä aikaa?[/QUOTE]

Joo tuota mä juuri kaipaan, täydellistä ruokalistaa mitä syödä paljonko ja milloin.. En mä osaa yhtään soveltaa ite ruokia ja oon ihan tunari laskee kaloreita yms.
Mä käyn kaupassa lapun kanssa, mut sitten kattelen tarjouksia ja tulee sellanen pakko ostaa fiilis.. tuntuu, että oon ihan tuhoon tuomittu

En mä osaa ajatella tuolleen, että poika ja isä sais kashdenkeskistä aikaa, kun tiedän mitä se on.. poika kattoo piirrettyjä ja mies istuu tietokoneella.. ei ne vietä aikaa leikkien.. poika on välillä viikolla kotona isänsä kans ja sitä ne puuhaa.. poitsu kattoo piirrettyjä sen 8 tuntia ja sitten mies istuu koko ajan tietokoneella tai puhuu puhelimessa.. surullista mutta totta.. :/

 

Misään nimessä pahalla en sano, mutta kyllä nämä asiat pääsääntöisesti on järjestelykysymyksiä Järjestely saattaa olla vähän hankalaa, mutta kyllä niistä selviää.

Tätä se nimittäin just on, mutta oon vaan sellanen ihminen luonnostaan, että poden huonoa omatuntoa siitä, että jätän lapsen vielä illallakin kotiin ja menen omia menoja.. oon aina ollut sellanen, että huomion ensin muut, sitten itseni.. mikä on ihan väärä tapa ajatella..
pitää toivoa, että äiti todellakin ostaa mulle pyörän synttärilahjaks saa alkaa sillä kulkeen niin saan sitä "pakkoliikuntaa" joka päivä, kun todellakin jätän sen auton kotipihalle..