Miehellä unohtui FB auki ja... Mitä mun pitäisi ajatella?

[QUOTE="Tinja";28739471]
Mä en halua, että mies menee sen "lissun" luo!! Se on mun mies. MINUN! Minun sormuksessani lukee mieheni nimi.[/QUOTE]

En tiedä lohduttaako yhtään, mutta olen aika varma siitä että vaikka te eroaisitte ja nuo kaksi alkaisivat olemaan yhdessä, niin ei heidänkään liitto tulis kestämään.
Lissu on 14v nuorempi kuin mies, ja hän tietää että mies on pettäjä ja valehtelija. Ei fiksu nainen sellaisen miehen kanssa jää seurustelemaan, pitää vain hauskaa niin kauan kuin itseään kiinnostaa.

 

[QUOTE="Tinja";28739471]Mä olen ihan helvetin katkera!!! Mä en kestä sitä, että minä jään kakkoseksi jollekin tytölle, jonka mieheni on tuntenut pari kuukautta!!! Mikä vittu mussa on vikana!!
Mä en halua, että mies menee sen "lissun" luo!! Se on mun mies. MINUN! Minun sormuksessani lukee mieheni nimi.
Toisaalta tunnen olevani niin petetty ja haluaisin eroon tästä paskasta.

Mä en kestä häviötä tässä. En kestä. Toisaalta haluankin hävitä, mutta itsetunton ei salli.[/QUOTE]

näin minäkin varmaan ajattelisin. Pitkä suhde ja toinen nainen on viemässä miestä. Mitä jos mies sanoisikin ettei halua jatkaa? Jos suunnittelet tässä anteeksiantoa ja sanot sen miehellesi, ei mies välttämättä osaa enään lopettaa suhdetta tai uskalla ja tulee varmasti pettämään jatkossakin. Mies tulee tietämään että sinä annat anteeksi. Kestäisitkö tälläistä uudestaan?

Ilmottaisin miehelle että haluan erota ja jos mies vielä yrittää lepytellä oikeasti hyvillä tavoilla, tuntuisi oikeasti haluavan sinut, voisin harkita, mutta ensin tarvitsette sen eron. Muuten mies tulee varmasti jatkamaan.
Alku on aina vaikeaa mutta aika auttaa.

 

Missä on Tinjan oma ylpeys? En katselisi enää sekuntiakaan tuollaista miestä, piste.

Ei Tinja ole tehnyt mitään väärin. Hän rakastaa miestään ja vaikuttaa olevan ihan loisto vaimo miehelle. Ei ole liian helpolla antanut periksi. Voimia toivotan nyt Tinja sinulle! Kyllä se lopullinen ratkaisu vähitellen muotoutuu

 

Ei vaimo vaan tyttöystävä. Tuntuu vain hölmöltä kutsua ihmistä jonka on tuntenut läheisesti 12 vuotta tällä tittelillä, joten puhun mielummin puolisosta. Se on neutraali termi.

Pitää malttaa lukea lukea loppuun asti. Vähän sama juttu siis kuin ihmis- ja parisuhteidenkin kanssa. Ei voi ottaa vain rusinoita pullasta. Pitää ottaa se koko paketti.

Mutta aika hyvä oletus minulla oli kaksplussalaisten keskimääräisesti keskittymiskyvystä sekä luetun ymmärtämisestä. M.O.T.

Ai siis se onkin keskittymisen ja luetunymmärtämisen puutetta jos ei mielenkiinto riitä lukemaan jonkun random-Idiootin pohdiskeluja itsestään romaanin verran. Etkö sä oikeasti näe tossa sun jaarituksessa mitään epätervettä?

Ps. Olet ilmeisesti käsittänyt kappalejaon vähän omituisesti...

 

[QUOTE="vieras";28739434]älä tee sitä virhettä ja anna miehelle päättää[/QUOTE]

Kyllä aikuisen ihmisen pitää ihan itse päättää mitä haluaa. Ap päättää asian sitten omasta puolestaan.

Koko soppa on koossa nimenomaan siksi, että mies ei ole osannut päättää. On helppoa ajautua elämään, jossa kaikki johtuu muiden tekemisistä ja sanomisista. On helppo jäädä roikkumaan ja odottaa että toiset tekevät isot päätökset, silloin ei ole itse vastuussa mistään. Ei tarvitse nähdä, että valitsi itse. Ei tarvitse nähdä, että niiden omien tekojen seurauksien kanssa on elettävä. Mutta silloin ei koskaan opi.

 

Nyt on pakko minunkin jo sanoa jotain, kun tähän asti olen vaan sivusta seuraillut. Tillannehan on aivan kauhea. Toivon koko sydämestäni voimia ap:lle. Muistan elävästi kun oma mieheni lähti , kylläkin minun alullepaneman eron jälkeen, mutta kuitenkin suoraan toisen naisen kainaloon, ei halunnut enää palata minun kanssa yhteen vaikka itkin ja rukoilin. Se oli shokki, paha nöyryytys, tuskallinen kokemus ja tuntui ettei elämä voi enää jatkua. Mutta jotenkin siitä selvisin. Koskaan ei valitettavasti puhuttu asioita selväksi, ja nyt asia vaivaa minua varmaan lopun elämääni. Tämä mies kun sittemmin kuoli, ja koskaan ei ehditty tehdä sovintoa, tai että välit olisi olleet jotenkin sujut. Ap:llä toki erilainen tilanne päällä, mutta varmasti tuo hylätyksitulemisen tunne on yhteinen. Kyllä minä antaisin anteeksi syrjähypyn, jos kyseessä on tosi rakkaus, sillä ei tämäkään ole hyvä vaihtoehto että ikuisesti miettii miksi..miksi.

 

Ei Tinja ole tehnyt mitään väärin. Hän rakastaa miestään ja vaikuttaa olevan ihan loisto vaimo miehelle. Ei ole liian helpolla antanut periksi. Voimia toivotan nyt Tinja sinulle! Kyllä se lopullinen ratkaisu vähitellen muotoutuu

Mielestäni tekee väärin siinä, ettei kunnioita itseään tarpeksi heittää tuollainen mies pellolle. Mies on ollut mökkeilemässä lissun kanssa, pitänyt edelleen yhteyttä lissun kanssa, nyt haluaa "miettiä asioita" lissun kanssa... Hyi, ihan oksettaa ajatellakin!

Kyllä, ihastumisia pitkän avioliiton aikana tule ja menee. Eri asia on miten niihin suhtautuu, antaako niien kehittyä suhteiksi, joilla pettää aviopuolisoaan. Mies on antanut kaiken tämän tapahtua, ja Tinja vielä toivoo, että avioliitto pelastuisi. Minkä takia? Mihin tuollaista miestä muka kukaan tarvitsee?

 

Tinja,
kaikki nuo tunteet mitä käyt läpi on täysin normaaleja ja sallittuja. Kun tulee petetyksi joutuu käymään läpi monenlaisia tunteita, surua, epätoivoa, vihaa, katkeruutta. Eikä rakkaus puolisoa kohtaan lopu sormia napsauttamalla. Välillä voi kokea halua taistella liittonsa puolesta kun taas välillä on täysin valmis eroamaan. Sinulla ei kuitenkaan ole mitään kiirettä päättää mitä teet, anna ajan kulua.

Sinussa ei ole vikaa, sinä et ole syyllinen tähän tilanteeseen, älä anna tämän tilanteen murtaa itsekunnioitustasi, sinä et ole ansainnut petetyksi tuloa.

Vaikka päättäisitte jatkaa yhdessä, ei se tule helppoa olemaan eikä parisuhde koskaan muutu enää samanlaiseksi. Kuukausien tai vuosien kuluttua voit huomata että pettämisestä seurannut kriisi on syönyt kaiken kunnioituksen ja rakkauden mitä miestäsi kohtaan ennen tunsit.

Et sinä ole epäonnistunut vaikka nyt eroaisit miehestäsi, olet vielä nuori. Älä jää odottelemaan että miehesi tekee ratkaisunsa vaan mieti mitä itse haluat.

Voi olla että tämä lissu ei ole ensimmäinen miehesi hairahdus, hän ei vaan ole aijemmin jäänyt kiinni, monesti pettämistä on tapahtunut jo pitkään ennen kuin käry käy. Täyttä totuutta et tule koskaan tietämään, miehesi tuskin sitä vapaehtoisesti tulee kertomaan.
Joudut myös miettimään montako näitä lissuja tulee tulevaisuudessa eteen jos yhdessä jatkatte.

Voimia sinulle! Muista että teitpä minkä ratkaisun tahansa niin ajan oloon tuska helpottaa ja joskus tulevaisuudessa tämä aika on vain paha muisto joka on taakse jäänyttä elämää.

 

Mielestäni tekee väärin siinä, ettei kunnioita itseään tarpeksi heittää tuollainen mies pellolle. Mies on ollut mökkeilemässä lissun kanssa, pitänyt edelleen yhteyttä lissun kanssa, nyt haluaa "miettiä asioita" lissun kanssa... Hyi, ihan oksettaa ajatellakin!

Kyllä, ihastumisia pitkän avioliiton aikana tule ja menee. Eri asia on miten niihin suhtautuu, antaako niien kehittyä suhteiksi, joilla pettää aviopuolisoaan. Mies on antanut kaiken tämän tapahtua, ja Tinja vielä toivoo, että avioliitto pelastuisi. Minkä takia? Mihin tuollaista miestä muka kukaan tarvitsee?

Tuollaisessa tilanteessa on täysi paniikki päällä, tekisi ihan mitä vaan kun saisi asiat järjestykseen, miehen vierelle ja lupaamaan ettei enää petä. Tuollainen tapaus syö itsetunnon, se murentaa tulevaisuuden, se vie halun elää. Ei sitä ymmärrä muut kuin itse vastaavaa kokeneet. Siinä taistelee omat tunnetilat, järjenäänen kanssa, ei halua luopua, ei halua antaa anteeksi petosta, ei yksinkertaisesti tiedä mitä tekisi.

 

Vaikkain aluksi on ihan sekaisin, ja toivoisi vaan kaiken palaavan ennalleen, niin voi olla että ikuinen särö välille silti jäisi. Aina se pettäminen tulisi mieleen ja epäilyttäisi. Toisaalta tuollaiselle petturille ei kannattaisi edes antaa anteeksi. Mutta jos oikeasti on kyse yhdestä hairahduksesta, ja toisella puolen vaakakupissa on elämän rakkaus, niin kyllä rakkaus voittaa mielestäni. Ja tulisi vaan toivoa (rukoilla) ettei koskaan enää tapahdu niin. Mutta voiko ihmiseen ylipäätään luottaa, meistä kehenkään. Ihminen on erehtyväinen, anteeksikin pitäisi osata antaa. Minusta rakkaus on tärkeintä, jos sitä on vielä paljon, niin ei kannata erota.

 

Mielestäni tekee väärin siinä, ettei kunnioita itseään tarpeksi heittää tuollainen mies pellolle. Mies on ollut mökkeilemässä lissun kanssa, pitänyt edelleen yhteyttä lissun kanssa, nyt haluaa "miettiä asioita" lissun kanssa... Hyi, ihan oksettaa ajatellakin!

Kyllä, ihastumisia pitkän avioliiton aikana tule ja menee. Eri asia on miten niihin suhtautuu, antaako niien kehittyä suhteiksi, joilla pettää aviopuolisoaan. Mies on antanut kaiken tämän tapahtua, ja Tinja vielä toivoo, että avioliitto pelastuisi. Minkä takia? Mihin tuollaista miestä muka kukaan tarvitsee?

Meille ulkopuolisille ratkaisu olisi varmaan helppo, mutta muista Tinjalla on vahvasti tunteet tässä mukana.

Tuo "miehen miettiminen" tarkoittaa minun korvaani sitä, että miehellä on kovasti ikävä lissua eikä haluaisi tunteiden puolesta päästää hänestä irti. Järki sanoo jatkamaan vaimon kanssa, mutta tunteet yleensä kuitenkin voittaa näissä tilanteissa. Varmaan miehestä tuntuu "kuin elämä olisi päättymässä" eli raskas asia päästää lissusta irti. Varmasti myös huono omatunto vaivaa. Varmaan miehestä tuntuu kuin seinät kaatuisi päälle.

Vaikea sanoa miten käy, eli mitä mies haluaa tehdä lopulta.

 

[QUOTE="Tinja";28739492]Seksiä oli vähemmän, mutta se johtui pitkälti minun gynekologisesta vaivastani. Aika normaalia elämää elimme. Muutenkin kiireistä kevättä ja kesää, etten ehkä ymmärtänyt edes huomata.[/QUOTE]

Piilotteliko puhelinta tai oliko se äänettömällä? Menikö muualle juttelemaan jos se soi? Nuohan ovat yleensä myös selviä merkkejä.

 

[QUOTE="Entä";28739649]Piilotteliko puhelinta tai oliko se äänettömällä? Menikö muualle juttelemaan jos se soi? Nuohan ovat yleensä myös selviä merkkejä.[/QUOTE]

En. En kiinnitänyt asiaan huomiota. Nämä työreissut toisessa kaupungissa (missä lissu) asuu toki venyi iltamyöhään. Sanoi olleensa kaverillansa, joka asuu samassa kaupungissa. On nimittäin ennenkin joskus Oikeasti jäänyt sen kaverin luokse.
Mökillä piti olla vain "pasi" ja mieheni ja sen piti olla kalastusreissu.

Oli ostanut "lissulle" juotavaakin sinne mökille. Viiniä ja skumppaa, ei siis mitään siideriä, vaan viinin ja skumpan. Mieheni siis toki ymmärsi, että lissu jää yöksi. Ei se nyt autoaan sinne hornan tuuttiin olisi jättänyt ja mennyt taksilla kotiin.

 

[QUOTE="Entä";28739649]Piilotteliko puhelinta tai oliko se äänettömällä? Menikö muualle juttelemaan jos se soi? Nuohan ovat yleensä myös selviä merkkejä.[/QUOTE]

Mitä helvetin väliä? Johan se ukko on jäänyt kiinni.

 

Muistan elävästi kun oma mieheni lähti , kylläkin minun alullepaneman eron jälkeen, mutta kuitenkin suoraan toisen naisen kainaloon, ei halunnut enää palata minun kanssa yhteen vaikka itkin ja rukoilin. Se oli shokki, paha nöyryytys, tuskallinen kokemus ja tuntui ettei elämä voi enää jatkua.

Ööh, ensin halusit erota ja sitten halusit miehen takaisin? Ja olit loukkaantunut, kun mies ei enää jättämisesi jälkeen halunnutkaan takaisin? Voi elämä teidän kanssanne!

 

Niin että oikein viiniä ja skumppaa, jospa ne haarat niin viimeistään saataisi auki... Tosi surullista, jos tuollaisen jälkeen vielä miehen annetaan valita!! Missä naisten itsekunnioitukset?

 

Minä tilanteessasi pyrkisin aiemman neuvoni mukaisesti vahvistamaan omaa elämääni. Mies ei nyt osaa antaa kenellekään kunnollisia vastauksia, pitää vain molempia naisia löyhässä hirressä. Minä en lähtisi suin päin eroamaan, mutta tämähän on vain minun mielipiteeni. Suosittelen lukemaan kirjan "Voiko nainen rakastaa liikaa?". Siinä on konkreettisia neuvoja oman elämän vahvistamiseen.

 

Niin kamala tilanne voimia sinulle Tinja.
Onko miehesi sanonut etä haluaa koittaa korjata tilanteen. oletko nostanut kissan pöydälle ja kertonut että harkitset myös eroa ja mitä se käytännössä tarkoittaa, lapset jne. miehen olisi syytä tajuta mitä menettämässä.

 

[QUOTE="huoh";28739719]Niin että oikein viiniä ja skumppaa, jospa ne haarat niin viimeistään saataisi auki... Tosi surullista, jos tuollaisen jälkeen vielä miehen annetaan valita!! Missä naisten itsekunnioitukset?[/QUOTE]

Jos puolisolla on ollut sivusuhde, niin eikö pääasia ole miettiä sitä, haluaako antaa anteeksi vaiko ei? Mitä hemmetin väliä sillä on, mitä siellä mökillä on juotu tai oltu juomatta? Tai onko pantu vai melkein pantu? Mitä väliä!?

 

Tinja, olen lukenut aktiivisesti myös ketjua ja myötätuntoa ollut kaiken aikaa. Olen pahoillani ja toivotan voimia tulevaan, mutta myös pakko sanoa, että olisi kannattanut rekisteröidä vaikka tuo Tinja nimi. En millään usko, että nuo kaikki ovat sinun kirjoittamiasi, mitkä tuolla välissä on, kun kirjoitustyyli vaihtelee. Kaikkea hyvää nyt kuitenkin, ärsyttävää, että tänne eksyi ihmisiä tuomaan lisää tuskaa ja spämmäämään ketjua..

 

alkuun vaikutti, että mies todella katuu.
Mutta onko tilanne nyt se, että miettii mitä tehdä??? Jos painuu ulos puhelimen kanssa ja sanoo et pää on tyhjä?? Entä jos lissu sanoo että ei ota takas ja jää siks?
Kyllä sen pitäis nyt anella sulta anteeksiantoa, eikä sanoa että miettii. Miettii mitä??

Tää ei hyvälle kuulostaa. Ei ei ja ei.

Sun pitää Ti ja tehdä pian sille rajas selviksi. Voittaja ei taida olla se, joka tonmeen ottaa..

 

Tinja, älä kuuntele näitä multi-eroajia joille erojutut on jo rutiinia. Myöskään näitä "samantien-pihalle-tuollainen-mies" -prinsessoja.

Tärkeintä on kuunnella omia tuntojaan ja sydäntään. Siinä ei ole mitään hävettävää jos päätätkin antaa anteeksi miehesi toilailut. Kyseessä on sun elämäsi, ei kenenkään muun. Jos mietit sitä miten lähimmät ystäväsi suhtautuvat niin he tukevat päätöstäsi, oli se mikä tahansa.

Miehesi on jäänyt juuri kiinni suhteesta ja miettii "asioita". Ei (välttämättä) siksi että olisi tehtävä jokin valinta vaan siksi koska on häpeissään ja nolona eikä keksi mitään rakentavaa sanomista. Anna hänelle muutama päivä ja samalla saat itsekin vähän toipumisaikaa alkujärkytyksestä.

Ei se tuska tule helpottamaan vielä hetkeen mutta pikaistuksissaan tulee sanottua ja tehtyä asioita joita voi helposti katua myöhemmin. Kannattaa myös miettiä elämää eteenpäin mahdollisen eron sattuessa; lasten tapaamiset, uusi nainen miehesi elämässä (lapsiesi äitipuoli?), mahdolliset taloudelliset haasteet. Kaikki mielestäni sellaisia asioita joiden vuoksi kannattaa harkita uudelleen yrittämistä.

Eikä mikään ero takaa ruusuista elämää tulevaisuudessa, sitä on turha kuvitella. On se toki mahdollista...

Voimahaleja sulle Tinja!

 

Ei Tinja ole tehnyt mitään väärin. Hän rakastaa miestään ja vaikuttaa olevan ihan loisto vaimo miehelle. Ei ole liian helpolla antanut periksi. Voimia toivotan nyt Tinja sinulle! Kyllä se lopullinen ratkaisu vähitellen muotoutuu

Joo, ei pidä antaa periksi vaikka toinen nainen on jo viemässä miestä. Ja mieskin haluaa tuon toisen naisen. Siltikö ei pidä antaa periksi? Ei jumalauta mitä neuvoja taas :headwall:

 

Jos puolisolla on ollut sivusuhde, niin eikö pääasia ole miettiä sitä, haluaako antaa anteeksi vaiko ei? Mitä hemmetin väliä sillä on, mitä siellä mökillä on juotu tai oltu juomatta? Tai onko pantu vai melkein pantu? Mitä väliä!?

Niin, no itselleni olisi kyllä väliä, että mies valitsee juomingeiksi tuollaisia hyvin nuppiin kilahtavia, jotta saisi naisen kellistettyä. Lähestynee aika lailla hyväksikäyttöyritystä, ainakin näin minun näkökulmasta. Tsemppiä kuitenkin ap:lle ja toivottavasti teet ratkaisun, jota et kadu!

Eikä täällä kaikki ole mitään "multieroajia", jos kertovat miten omassa pettämistapauksessa ovat/olisivat toimineet. Toiset pystyy antamaan anteeksi, toiset eivät, jos kuuluu jälkimmäiseen niin ei kai oikein voi kuin erota, lastenkin takia?

 

[QUOTE="vieras";28740038]Joo, ei pidä antaa periksi vaikka toinen nainen on jo viemässä miestä. Ja mieskin haluaa tuon toisen naisen. Siltikö ei pidä antaa periksi? Ei jumalauta mitä neuvoja taas :headwall:[/QUOTE]

Se mies mitään halua! On vain sekaisin kaikesta.

Ei jumalauta mitä johtopäätöksiä taas!