Miten suhtaudutte lasten kavereihin, jotka pyytävät ruokaa?

sanokaas mammat ihan käsi sydämellä, et kuin moni teistä on jättänyt opettamatta lapselleen, et kylässä ei kerjätä, kylässä ei mennä norkoilemaan keittiöön, kylässä ei mennä misään herran nimessä kaapeille ja jääkaapille jne jne. näitä röyhkimyksiä kun tuntuu riittävän pilvin pimein...

mä olen ainakin opettanut, että kylässä ei kerjätä eikä mennä kaapeille, ei norkoilla kyttäämässä ruokaa yms. mut meillä kehotan niin omia kuin vieraitakin ottamaan kaapista ruokaa, jos on nälkä. ja jos on ruoka-aika niin pyydän syömnään oli meillä sit kylässä lapsi tai aikuinen

 

Mä muistan ikuisesti sen, kun olin pienen vauvan kanssa kaverilla kaks vuorokautta kylässä, enkä saanu sinä aikana kuin mehukatti mehua ja puuroa... (sitäkin säästeliäästi ) Kotiin ei voinut lähteä, kun matka oli nii pitkä, ja liput oli vasta sinne kahen päivän päähän. Kauppaa ei myös ollut varmaan 20km säteellä, että ei omia ruokiakaan päässyt ostamaan..

Meillä saa vieraat ruokaa, jotka ruoka-aikaan meillä on.

 

Aika jännä, että täällä tuntuu olevan ihan selviö, että muiden luona syödään... Itse huolehdin siitä, että omat lapset syövät kotona ennen kyläilyä eivätkä nälkäisinä lähde. Syödä saavat kylässä, jos joku erityisesti pöytään kutsuu, mutta muuta kuin vettä tms. eivät takuulla kyläpaikassa pyytele.

Meilläkään en ruokapöytään kavereita kutsu, vaan kaverit odottavat huoneessa ruuan ajan. Tai sitten leikitään ulkona ja lapsi tulee välissä syömään. Jos on leipomuksia tms. pientä kivaa, niin niitä sitten kutsun kaveritkin syömään. Ruokailu on meillä perheen hetki. Kaikki ovat yhtä aikaa pöydässä. Sitten, jos on yökylässä joku tms., niin hankitaan tarjottavaa, kuten aikuisvieraillekin .

 

Aika jännä, että täällä tuntuu olevan ihan selviö, että muiden luona syödään... Itse huolehdin siitä, että omat lapset syövät kotona ennen kyläilyä eivätkä nälkäisinä lähde. Syödä saavat kylässä, jos joku erityisesti pöytään kutsuu, mutta muuta kuin vettä tms. eivät takuulla kyläpaikassa pyytele.

Meilläkään en ruokapöytään kavereita kutsu, vaan kaverit odottavat huoneessa ruuan ajan. Tai sitten leikitään ulkona ja lapsi tulee välissä syömään. Jos on leipomuksia tms. pientä kivaa, niin niitä sitten kutsun kaveritkin syömään. Ruokailu on meillä perheen hetki. Kaikki ovat yhtä aikaa pöydässä. Sitten, jos on yökylässä joku tms., niin hankitaan tarjottavaa, kuten aikuisvieraillekin .

eiks ollut monille selviö se et itse tarjoavat vieraille ruokaa ei se et kylässä tarjotaan heille. minä en ikinä lähde ystävieni luo olettaen et meidän perhe ruokitaan siellä.

 

Meillä ei ole vielä ajankohtaista tämä asia, mutta vastaan silti

Meillä- kuten kaikilla kavereillakin- oli pienenä aina sellainen käytäntö, että kotiin tultiin syömään ruoka-aikaan, ja myös kaverit meni kotiinsa sitten kun heillä oli ruoka-aika. Välipalat oli asia erikseen, mutta kyllä meidän äiti olisi ollut vähän nyreissään jos me lapset oltaisiin jatkuvasti ruokailtu kylässä eikä kotona :ashamed: Eikä meillä muutenkaan koko päivää tarvinnut kavereita olla käymässä, kyllä päivästä osa oli omalle perheelle vaan tarkoitettu

Itse varmaan kyselisin vieraalta lapselta, että koskas teillä on ruoka-aika ja jos ei tietäisi tai muuten kuulostaisi oudolta, niin tarjoaisin ruokaa; en kuitenkaan toistuvasti niin että meillä olisi ylläpito naapurin lapsille. Tai sitten soittaisin vanhemmille ja kysyisin onko ok että lapsi syö meillä.

 

tulitko ajatelleeksi, ettei sillä lapsella ole kotona kaikki hyvin tia ei ole ruokaa? olisin antanut. köyhä antaa vähästäänkin.

Peesi!Kun vanhin oli 5 vuotias,olin hoitovapaalla ja mies työtön,silti kaverit sai ruokaa jos halusivat.Kerran tuli 5 tyttöä ja pidettiin lettukestit!

 

kyllä meillä kaverit ja ystävät saavat ruokaa. siis jos ovat paikalla silloin,kun ruoka-aika on tai omilla lapsilla tulee nälkä. kamalaa se olis toisen edessä syödä.

 

No naapuritaloissa asuville lapsille en ruokaa anna, välipalan kyllä jos ovat siihen aikaan kylässä. Yksinkertainen syy on se että minä en tee ruokaa roskiin asti eli esim. lasken kuinka monta perunaa kukin syö toki muutaman ylimääräisen laitan että on vara ottaa lisää, mutta kun meillä voi olla yhtäaikaa esim viisi kaveria kylässä (eri lapsilla) niin ei sitä ruokaa riittäis kaikille. Ja miten sitten sanot että maija saa tulla syömään mutta pekka voi leikkiä ruoan ajan matin huoneessa :/ Eli kun en ole ennustaja ja en tiedä kuinka monta henkeä on ruoka aikaan talossa teen vain omalle porukalle. Noiden koululaisten kaverit kun tulee ja menee ilman etukäteis sopimisia toista se oli kun lapset oli pieniä
Toinen syy miksi en kovin helposti tarjoile on nämä kaverit joilla on nälkä mutta en tykkää tuosta oisko tuota jne. eli toiset lapset ei yksin kertaisesti olla ruinaamatta ja menemättä kaapeille kylässä. Toivottavasti omani osaavat ainakin olen niin heille opettanut.
Kauempana asuvat kaverit jotka ovat "tunti kausia" kylässä toki ruokitaan

 

En jos ei asiasta ole vanhempie kanssa sovittu.

En tiedä lapsen allergioista, eivätkä kaikki muista niitä mainita.
Leivän voin antaa, jos se ei tule tavaksi että joka päviä tulee meilltä ruokaa pyytämään.
Tapakasvatusta sekin ettei käydä naapurin pöydästä syömässä ja ollaan ruoka-aikaan kotona.
Itsekään en tykkää jos lapseni saavat ruokaa naapurissa, jos asiasta ei ole mun kanssa sovittu.

Niuho olen, tiedän

 

tulitko ajatelleeksi, ettei sillä lapsella ole kotona kaikki hyvin tia ei ole ruokaa? olisin antanut. köyhä antaa vähästäänkin.

Peesi!Kun vanhin oli 5 vuotias,olin hoitovapaalla ja mies työtön,silti kaverit sai ruokaa jos halusivat.Kerran tuli 5 tyttöä ja pidettiin lettukestit!

joo, mut lettukestit ei oo "ruokaa"...

 

Se on ihan outoa, että ei anneta ruokaa, jos lapsi pyytää.

Lapsen ei kuulu kylässä pyytää ruokaa, se on epäkohteliasta. Pöytään mennään jos pyydetään.

 

Koko ketjua en jaksanut lukea mutta jos oma, jo koululainen tulee kotiin esim. viideksi jos niin sovittu. Tähtään että meillä ruoka silloin. Olisin kyllä hieman nyreä jos olisi syönyt kaverilla ja sitten olisin tehnyt ruuan vähän niinkuin turhaan. Yh siis olen ja pelkästään itseä varten en joka päivä töitten jälkeen jaksais kokata.

 

Aika moni on sitä mieltä, että kutsuu kyllä pöytään, jos on ruoka aikaan lapsella kaveri. Niinpä JOS, mutta kun on selvää, että niitä kavereita aina on. Monesti vielä vaikka lapsi on ulkona ja soittaa lapsen kotiin syömään ja vannottaa, että lapsi tulee yksin niin siltikin tulee kaverin tai jopa kaverilauman kanssa sisään. Meidän rahatilanne on ainakin sellainen ettei kavereiden ruokkiminen onnistu.

 

Ymmärrän kyllä jos päivittäin ei halua ruokkia toisten lapsia jos rahasta on tiukka. Tuntuu kyllä jotenkin törkeältä, että ei tarjota jos vieraita sattuu olemaan juuri ruoka-aikana. Itse sen ajattelee jotenkin ihan peruskohteliaisuutena, että annetaan vaikka siitä vähästäkin.

Samaa mieltá. Hyvá antaa váhástákin, paha ei anna paljostakaan, sano mummivainaa jo aikoinaan.

 

kyllä sen verran hyviä tapoja on että kyllä tarjotaan =)

 

Annatteko vai käskettekö kotiin syömään. Meillä on nyt käynyt lapsen 7v kaverin kanssa pari kertaa siten, että kaveri on pyytänyt ruokaa, kun on ollut meillä ruoka-aika. Olen käskenyt pojan kotiinsa syömään, sillä meillä ruokaa kuitenkin ostetaan opintolainalla, joten varaa ei olisi muille ruokaa jaella.

Omassa lapsuudessani ei koskaan kylässä tarjottu ruokaa eikä todellakaan pyydetty syötävää. Jokainen söi kotonaan ja kaverit odottivat lastenhuoneessa tai pihalla ja sitten leikit jatkui. Jotenkin olen ihmeissäni moisesta kerjuusta.

Näin munkin lapsuudessa oli.

Ja meillä toimitaan niin, että niistä syömisistä erikseen sovitaan vanhempien kans. (Kaikki vanhemmat ei tykkää, että lapsi tullessaan kotia ruokapöytään, onki syöny jo mahansa täyteen kylässä ).

Ei meillä nälissään tartte olla, jos mulla on vanhemmilta suostumus. Muuten mennään kotia ruoka-aikaan.

 

kyllä sen verran hyviä tapoja on että kyllä tarjotaan =)

Minusta ihan oikeasti on kohteliasta ottaa huomioon, että lapsen kotona saattaa odottaa ruoka ja sitten ei kotona ruoka maistu. Ei ole kyse nuukuudesta tai epäkohteliaisuudesta, vaan oman perheen ruokailutilanteen rauhoittamisesta ja huomaavaisuudesta toisen perheen osaltakin. Näin siis silloin, kun lähitalojen lapsukaisia käy leikkimässä ilman erillisiä sopimisia. Pientä välipalaa voin tarjota ja silloinkin kysyn, milloin kotona on ruoka, ettei juuri ennen ruokaa tule tarjottua. Lettukestejä sun muuta kivaa on ollut kyllä meilläkin ja kutsuttaessa varsinaisesti lapsivieraita, heille ollaan toki yhtä vieraanvaraisia kuin aikuisillekin .

 

Oma lapsi ei vielä tuo kavereita mukanaan meille joten kokemusta asiasta ei ole. Omasta lapsuudestani muistan sen että en olisi koskaan pyytänyt ruokaa kylässä, minulle oli aina opetettu että kotiin tullaan syömään jos nälkä on ja niin opetan lapsellenikin...se on eri asia jos vapaaehtoisesti jotkut tarjoavat mutta kerjäämään ei saa alkaa. Itse aion varmaan tarjota jotain välipalaa mutta pääruoan saa kaveri syödä kotonaan.

 

Meillä oli kotona myös se käytäntö, että jokainen söi kotonaan. Ei pyydetty tai tarjottu. Oma lapsi ei vielä ole siinä iässä, että kavereita kotio toisi. Mutta olen kyllä ajatellut tarjota ruuan kyllä lapsen kaverillekin, jos meillä ruoka-aikaan sattuu olemaan. Samalla tavalla kohtelen tässä asiassa, kun aikuisiakin eli jotain ainakin tarjoan vaikka ei olisi ruoka-aikakaan. Täytyy vain muistaa kysyä allergiat vanhemmilta tai isompi varmasti tietää jo itse.

 

Mulla ollu se tapa, et jos vieraita on meillä ruoka-aikaan niin vieraatkin saa ruuan.
Mut noista lasten kavereista. Riippuu ehkä onko kaveri aivan naapurista vai onko kotiin pidempikin matka. Yläkerran pojan kyllä lähettäisin kotiin syömään ellei oo äidin kanssa sovittu et lapsi syö meillä.
Omassa lapsuudessa saatiin kavereiden luona välipalaa samoin meillä sai. Mul tosin paras kaveri asui naapuritalossa ja molemmat käytiin aina kotona syömässä ja jatkettiin leikkejä yms.
On meilläkin käynyt noita lapsia, kun vaativat jotain muuta kun on tarjottu. Jos ei oo ruokaa syöty niin en kyllä oo antanu hedelmiä, keksejä tilalle.

 

meillä kanssa saa ruokaa kaikki ketkä ruoka-aikaan ovat paikalla, ja toivoisin kyllä jos joskus lapselleni nälkä iskisi kylässä jossa ruoka-aika että hänellekin tarjottaisiin (pyytämättä) ei lapsen nälkää minusta voi aina ennakoida.

 

En osaa sanoa, koska meillä tarjotaan ruokaa aina kaikille, jotka siihen aikaan meillä sattuvat olemaan.

 

minä kyllä tarjoan sitä ruokaa jos meillä sattuu ruoka-aikaolemaan ja joku lasten kaveri kylässä. noloa olisi jos toinen komennettaisiin vaikka toiseen huoneeseen ja muut söisi.
Ja jos kavereita tulee suoraan koulusta, niin kakkonen tarjoaa heille välipalan samalla kun syö itse.
Ja jos vähän yhtäkkiä ylimääräinen syöjä tulee pöytään niin nakkaan pöytään jotakin lisuketta jolla tasataan annoksia, jos vaikka olisi ollut tasamäärä pihvejä tms.

 

kyllpä olet itsekäs ap! totta kai vieraallekin lapselle ruokaa pitää antaa, jos on nälkäinen

 

Tottakai annan,mutta ei meillä vielä ole ehtinyt niitä likan kavereita paljon olemaan,kun ikääkin on vielä sen verran vähän