vierailija
Jos mun mies nyt yhtäkkiä tekis noin, nii jaa-a.....enpä osais sanoa mitä tekisin. Mut meidän parisuhde ei olekaan kunnossa. Ja todennäköisesti tekisin sit itse samanlailla.
Eli jos näkee jonkun vanhan kamun baarissa ja se pyytää istumaan iltaa pidemmälle, pitää kieltäytyä koska mies/nainen suuuttuu?
No ihan miten itse tykkäätte elämänne elää, kaipaan itse aika paljon enemmän vapautta ja onneksi sitä saankin. Voin vaikka lähteä parille ja innostua ihan hyvällä omatunnolla jäämään neljään, tai lähteäkin kamulle jatkoille ja palata aamulla kunhan olen nukkunut. Ellei sitten olla sovittu vaikka joku romanttinen ilta yhdessä, sitten palailen ihan "ajallaan" kotiin. En jaksa ihan kaikkea aikatauluttaa, muutenkin tarpeeksi kiire.
No hei kiitti, että saan siunauksen sulta elää elämääni valitsemallani tavalla
Meissä on ehkä sekin ero, että meillä alkaa olla sen verran ikää, että noi jatkot on jo nähty ja koettu aikapäiviä sitten. Tuskin kummallakaan on pienintäkään kiinnostusta moiseen, saati, että jaksaisi edes notkua baarissa valomerkkiin asti.
No jos sellainen ei edes kiinnosta niin eipä siinä ole mitään ongelmaa sitten. Ikäväähän se olisi jos haluttaisi kovasti saada enemmän vapautta, mutta toinen alkaisi vain mököttämään. Sukulaisista löytyy parikin tällaista. Todellakin kiinnostaisi ne jatkot ja jatkojen jatkot edes kerran vuodessa "mutta kun vaimo/mies suuttuu, meillä ollaan sovittu että klo.23 takaisin kotiin" ja jos tämä 23 ylittyy, alkaa kauhea pommitusmäkätys. Oikeasti, käy niin sääliksi! Nämä ihmiset ovat kaikki 40-50v.No hei kiitti, että saan siunauksen sulta elää elämääni valitsemallani tavalla
Meissä on ehkä sekin ero, että meillä alkaa olla sen verran ikää, että noi jatkot on jo nähty ja koettu aikapäiviä sitten. Tuskin kummallakaan on pienintäkään kiinnostusta moiseen, saati, että jaksaisi edes notkua baarissa valomerkkiin asti.
Sitten ne on varmaan valinneet kumppanikseen vääränlaisen ihmisen. Meillä on niin, että oma mieheni ei pysty nukkumaan, ellen ole vieressä. Se heräilee siihen asti ja valvoo, että tulen kotiin. Kyllä mä sen ymmärrän, että joitakin saattaa pistää pikkasen vituttamaan kun on valvonut yön venaten toista himaan ja sitten pitäisi hoitaa muksut seuraavana päivänä, ja toinen nukkuu autuaan onnellisena krapulaansa pois. Tunnen yllättävän monta ihmistä, joiden nukkuminen häiriintyy, kun kumppani on poissa. Tuskin mikään harvinainen ilmiö.
Meistähän on siis kumpikin bilettänyt ja juossut jatkoilla, jatkojen jatkoilla ja venahtaneilla reissuilla yli 15 vuotta ennenkuin lyötiin hynttyyt yhteen ja perustettiin perhe. Eli siis... ei kiinnosta.
vierailija
Meille kaikille tuli jo selväksi että te ette tykkää jatkoista. Te ette enää mene koska teitte sitä varastoon, ihmeellisen mahtavaa.
Ei tarvitse samaa asiaa jankata.
Valvomisharmituksen ymmärrän minäkin, se tässä ei kuitenkaan tuntunut olevan se pääharmi? Saa tietty korjata jos olen väärässä. Tuollaisissa tilanteissa voisi sitten sopia, että se kotiin jäänyt saa vaikka seuraavana aamuna nukkua pitkään. Me vuorotellaan muutenkin jos on väsyttävää.
Jos mun mies on poissa niin mun mielikuvitus laukkailee niin pahasti, etten uskalla mennä nukkumaan yläkertaan. Sitten nukun sohvalla ja kömmin viereen jos tulee yöllä kotiin. Taas oli pari yötä poissa ja nukuin sitten sohvalla niskat kipeänä.
Tuollaisissa tilanteissa voi tietenkin laittaa kotona olevalle viestin, että jään kaverin sohvalle nukkumaan. Olen itse joskus jäänyt esim. siksi, että ei kauheasti ole huvittanut lähteä räntäsateessa tai syysmyrskyssä keskellä yötä väsyneenä bussipysäkille ja yöbussiin istumaan. Tosin olen kyllä laittanut siitä viestin tai soittanut, ettei toinen huolestu. Sittenhän hän voi nukkua ilman, että täytyy miettiä, pääseekö toinen hyvin kotiin.
Ei tarvitse samaa asiaa jankata.
Valvomisharmituksen ymmärrän minäkin, se tässä ei kuitenkaan tuntunut olevan se pääharmi? Saa tietty korjata jos olen väärässä. Tuollaisissa tilanteissa voisi sitten sopia, että se kotiin jäänyt saa vaikka seuraavana aamuna nukkua pitkään. Me vuorotellaan muutenkin jos on väsyttävää.
Jos mun mies on poissa niin mun mielikuvitus laukkailee niin pahasti, etten uskalla mennä nukkumaan yläkertaan. Sitten nukun sohvalla ja kömmin viereen jos tulee yöllä kotiin. Taas oli pari yötä poissa ja nukuin sitten sohvalla niskat kipeänä.
Hihih... ihastuttavaa, jos se krapulainen saa herätä lasten kanssa 6 aamulla ja toinen nukkuu pitkään. Loistava järjestely. Mä en ole ennen kuullut tämmösestä.No ei millään yöbussilla kuljeta missään nimessä eikä missään kelissä!!!! Sitä huonompaa vaihtoehtoa ei olekkaan.
Tähän on pakko nyt kommentoida, että ei aina ole kyse tuollaisesta. Itse saatan jonkun hyvän ystävän kanssa vaan istua iltaa ja juttua voisi riittää vaikka aamuun asti. Ei aina siinä, että on jonkun luona yötä, ole kyse mistään kreisibailaamisesta ja ison porukan sekavista jatkoista, jonka jälkeen jengillä on vuosituhannen krapula.
viera.s
Ai, en ole kyllä itse koskaan kuullut tuollaisesta ongelmasta ja aika epänormaalilta ja rajoittavalta se kuulostaa. Meillä ainakin jo työmatkat olisi aika paha ongelma, jos toinen ei pystyisi niiden aikana nukkumaan.
En ymmärrä myöskään logiikkaa jälkimmäisessä jutussasi. Jos 15 vuotta on nauttinut jatkoista ja jatkojen jatkoista, miten sitä nyt yht´äkkiä täysin mielenkiinnon kohteet muuttuu parisuhteen myötä? Ei minulla ainakaan, sama ihminen olen kuin ennenkin. Tietysti jatkoja on näin perheellisenä harvemmin, useimmilla on lapset kotona eikä jatkopaikkojakaan siis niin ole ja aamulla ei ole välttämättä tilaisuutta levätä niin pitkään. Mutta yhtä lailla tilaisuuden tullen on kiva mennä jatkoille kuin joskus parikymppisenä. Jos jokin asia on ollut kivaa nuorena, miksei olisi vanhempanakin, eikä tälleen vajaa 4-kymppisenä sentään vanhuudenvaivat vielä minulla ainakaan jaksamista rajoita.
Aloittajan jutussa en näe mitään aihetta hermostumiselle, mutta kuten todettua ihmiset ovat erilaisia. Mustasukkaisuuden ja kontrollinhalun pitäisi olla molemmilla suht samalla tasolla, jotta suhde pidemmän päälle toimii. Omassa parisuhteessani nämä ovat onneksi molemmilla aika minimitasolla, mustasukkaisuutta siedän huonosti.
Olisi se kotiin kävely myrsky-yönä varmaan huonompi vaihtoehto
Seuraavana aamuna, ei sinä aamuna kun krapulainen palailee kotiin.
Ei siitä sitten enää mitään hyötyä ole???
??? Ai, mulla mielenkiinnonkohteet on muuttuneet kyllä aika radikaalisti vuosien varrella. Enkä koe, että mielenkiintojeni kohteiden muuttuminen tekisi minusta jotenkin eri ihmistä, kuin mitä ennen olen ollut. En siis määritele minuuttani sen perustella, minkä minäkin aikakautena tunnen mielekkääksi.
Ai, kyllä mulle vaan. Voin joskus nukkua vähän varastoon ja toisinaan sitten taas selviän helposti vähilläkin unilla. Hyvä puoli tässä nuoressa äitiydessä tuo.
Ken guru
En tunne ketään kenllä elämä menisi noin.
En usko että sinäkään, vaan liiottelet asiaa. Yleensä ne keillä tulee sanomista, on siihen syytäkin. En minäkään ole nyt miehestäni mustasukkainen, kun ei tee mitään hölmöä. Menee minne menee, koska haluaa. Osaa valita menemisensä niin ettei se häiritse perhe-elämäämme. Ja käy kyllä illanvietoissa kavereiden kanssa, mutta meidän perheelle sopivasti. Ja tulee kotiin aivan milloin haluaa, eikä joudu valinnoistaan kuulemaan.
Mutta onhan se miljoona kertaa nähty (ehkä tässä tulee se iän mukana tuoma ero), että suurimmalla osalla ei ole puhtaita jauhoja pussissa, ja suurin osa myös pelehtii muiden kanssa siinä mennessään. Ei Pin kannata huutaa täällä että kaikki jotka ei puolisoonsa luota on sairaan mustasukkaisia ja väärässä.
En minäkään jaksaisi olla suhteessa missä ei olisi luottamusta, mutta harvoin se raudan luja luottamus, ja yhtä luja luottamuksen arvoisuus tulee heti suhteen alussa, vaan joskus on käytävä syvissä vesissä ennen sitä.
Ei suhteita kannata heittää roskakoriin heti kun suhdetta vähän koetellaan, vaan kannattaa katsoa että miten se tasapaino saataisi aikaiseksi.
Toki jos on kyseessä jotain oikeasti isoa, kuten pahoinpitelyä tai huumeiden käyttöä, niin siinä vaiheessa ainakin lapsilleni opetan että kantapäät toiseen suuntaan vaan heti.
Totta. On jatkoja ja on "jatkoja". Omassa ystäväpiirissä nuo keskusteluhetket voi jatkua aamuun, mutta ne yleensä tapahtuu mökkireissuilla tai jossain vastaavassa tilanteessa. Sensijaan jostain juottolasta lähtiessä me ei yleensä jäädä keskustelemaan henkeviä tunneiksi.
Mutta toki, kukin tyylillään.
Mun nähdäkseni on ihan jees, että joillekkin pariskunnille sopii yllättävät yöpymiset ym. Vastaavasti pitäisi ymmärtää, että kaikille se ei ole ok, eikä tehdä siitä itsetunto-, omistuksenhalu- tai mustasukkaisuuskysymystä. (En siis tarkoita, että sinä olisit sitä tehnyt)
Silloin se on vähän hankalaa, jos pariskunnasta toisen mielestä se on ok ja toisen mielestä ei. Se on neuvottelun paikka. Ei niin, että se toinen on maailman paskin tyyppi, jos sen mielestä ei ole ok, että sen mies viettää yönsä toisen naisen sohvalla. Täysin ymmärrettävää, että ap:ä otta tuollainen aivoon.
En ole kyennyt tuohon nuorenakaan.
vierailijakuha
Tässä niin samaa mieltä. Been there, done that - time to move on. Enkä nyt vaan tykkää enää kiustat itseeni millään krapulalla, tai valvomisen aiheuttamalla (tässä iässä jo päiviä kestävällä) epämääräisellä ololla.
Mä en myöskään osaa nukkua kunnolla jos mies on liikenteessä ja sama toisin päin. Että ei nyt niin tavatonta. Plus että jostain kumman syytä me ollaan kai vaan outoja että tykätään herätä kotoa. Mua ei vois vähempää kiinnostaa herätä jonkun vuodesohvalta valvotun yön jälkeen. Näinpä meillä on täysin luontevaa että niiltä satunnaisilta baarireissuilta (joita on ehkä 1-2 vuodessa) tullaan kotiin nukkumaan. Ei nyt kellon ajalleen täsmällisesti.
Kyllä se niin on että tää bilehile on bileet nähnyt. Mutta toki ymmärrettävää ettei kaikilla ole kiintiö vielä täynä. Tai että kaikilla olisi niin miellyttävä oma peti josta haluaa herätä edessä olevaan vapaapäivään....Tai että oikeasti kaipais vaan kumppani rinnalle (mulla menee niin että mitä enemmän otan, sitä suurempi kaipuu mun miehen kainaloon... ja miestä taas panettaa, joskaan ei usein kovin kummoisiin suorituksiin pystykää
)Ihme oletus AivanSamalla, että yömyöhään kuljailu ja/tai jonkun luokse yöksi jäämiseen välttämättä edes liittyy alkoholi tai bailaus ylipäätään.
Moni ystävistäni ei edes käytä alkoholia tai käy baareissa, mutta silti meillä on tapana kukkua yömyöhään ja jäädä näissä tapauksissa toisten sohville nukkumaan.
Ja mitä tulee kumppanin sohvayöpymisiin, niin en vaan oikeasti käsitä, miksi minua pitäisi asia kiinnostaa.
Miten se mua koskettaa tai muhun liittyy?
Routa porsaan kotiin ajaa kuitenkin.
Moni ystävistäni ei edes käytä alkoholia tai käy baareissa, mutta silti meillä on tapana kukkua yömyöhään ja jäädä näissä tapauksissa toisten sohville nukkumaan.
Ja mitä tulee kumppanin sohvayöpymisiin, niin en vaan oikeasti käsitä, miksi minua pitäisi asia kiinnostaa.
Miten se mua koskettaa tai muhun liittyy?
Routa porsaan kotiin ajaa kuitenkin.
Jaa, on täällä näköjään muitakin putkiaivoja olettamassa omiaan.
Mikähän siinä muuten on, että ne tietyt, mustavalkoiset ihmiset eivät näe tässäKÄÄN asiassa kuin kaksi vaihtoehtoa, eli hillitön kreisibailaus vuosia putkeen tai sitten totaalimökkiytyminen kultsin kainaloon eikä enää edes pysty nukkumaan ilman toista?
Mikähän siinä muuten on, että ne tietyt, mustavalkoiset ihmiset eivät näe tässäKÄÄN asiassa kuin kaksi vaihtoehtoa, eli hillitön kreisibailaus vuosia putkeen tai sitten totaalimökkiytyminen kultsin kainaloon eikä enää edes pysty nukkumaan ilman toista?
Olisin heittänyt roskakoriin jos olisi ilmennyt, etten ole niin vapaa kuin haluan. Miksi helvetissä hukkaisin koko elämäni nuoruudesta vanhuuteen ihmisen kanssa joka ahdistaa ja jota en kykene edes kunnioittamaan tuollaisen käytöksen takia? Olisin paljon mieluummin vaikka ypöyksin kuin mustasukkaisen ihmisen kanssa. En pidä edes lyöntiä niin pahana tai huumekokeilua kuin tuollaista käytöstä.
Oikeasti vajoatko noin alas, että vedät tuon ikäkortin? Vai minunko ikäiset miehet/mieheni ikäiset miehet eivät vielä petä = en voi tietää sellaisesta maailmasta? Eeeh..