pettynyt mieheen

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailijatoope
Meitä on niin monenlaisia. Mun mies on sanonut usein että on ihana kun tietää että "mä odotan kotona". Hänen entinen oli sarjaa: mene miten lystäät, tuut kun tuut...

Mun mies sanoo kokevansa sen välittämisenä. Ei minään ihme sitomisena, miltä täällä sen on moni saanut kuulostamaan. Mulla ihan samat tunnot. Että vaikka kuinka kivaa olisi kavereiden kanssa, ja ilta venyy. Niin haluaa sen rakkaimman kainalosta kuitenkin herätä.
 
Ken guru
Olisin heittänyt roskakoriin jos olisi ilmennyt, etten ole niin vapaa kuin haluan. Miksi helvetissä hukkaisin koko elämäni nuoruudesta vanhuuteen ihmisen kanssa joka ahdistaa ja jota en kykene edes kunnioittamaan tuollaisen käytöksen takia? Olisin paljon mieluummin vaikka ypöyksin kuin mustasukkaisen ihmisen kanssa. En pidä edes lyöntiä niin pahana tai huumekokeilua kuin tuollaista käytöstä.

Oikeasti vajoatko noin alas, että vedät tuon ikäkortin? Vai minunko ikäiset miehet/mieheni ikäiset miehet eivät vielä petä = en voi tietää sellaisesta maailmasta? Eeeh..
Huh, olipa ilkeästi vastattu.

Noh, vastailen kuitenkin.
Kirjoituksesi kuulostaa tosi aggressiiviselta siihen suuntaan, ettei kenellekään jää epäselväksi ettet hyväksy muita tapoja toimia kuin teidän.

Iän laitoin siksi, että 40 vuotiaalla on yleensä enemmän kokemuksia asioista kuin 20 vuotiaalla. Kyllä sen vielä joskus huomaat. Ikä myös rauhoittaa, todennäköisesti myös sinua ja Ciervoa sitten joskus. Nyt vastaatte siihen: haistapaskavittusaatana- tyyliin ellei muut toimi kuin te tällä hetkellä kustakin asiasta ajattelette. Näkemyksenne tulee kyllä vielä iän myötä hioutumaan. Usko pois.

En tiedä mistä vedit tuon johtopäätöksen pettämis iästä. Tiedät hyvin itsekin, että on ihmisiä jotka pettävät, ja ihmisiä jotka eivät petä, ja kaikkea näiden väliltä, iästä riippumatta.

Ei sinun missään helvetissä tarvitse hukata koko nuoruuttasi mihinkään mihin et halua. Mutta kannattaa kuitenkin siinä angstissasi muistaa että kaikki ei ole niin mustavalkoista eikä pieni mustasukkaisuus ole oikeasti kaikille saatanasta, vaikka se sinulle nyt niin näyttääkin olevan.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Pin
Huh, olipa ilkeästi vastattu.

Noh, vastailen kuitenkin.
Kirjoituksesi kuulostaa tosi aggressiiviselta siihen suuntaan, ettei kenellekään jää epäselväksi ettet hyväksy muita tapoja toimia kuin teidän.

Iän laitoin siksi, että 40 vuotiaalla on yleensä enemmän kokemuksia asioista kuin 20 vuotiaalla. Kyllä sen vielä joskus huomaat. Ikä myös rauhoittaa, todennäköisesti myös sinua ja Ciervoa sitten joskus. Nyt vastaatte siihen: haistapaskavittusaatana- tyyliin ellei muut toimi kuin te tällä hetkellä kustakin asiasta ajattelette. Näkemyksenne tulee kyllä vielä iän myötä hioutumaan. Usko pois.

En tiedä mistä vedit tuon johtopäätöksen pettämis iästä. Tiedät hyvin itsekin, että on ihmisiä jotka pettävät, ja ihmisiä jotka eivät petä, ja kaikkea näiden väliltä, iästä riippumatta.

Ei sinun missään helvetissä tarvitse hukata koko nuoruuttasi mihinkään mihin et halua. Mutta kannattaa kuitenkin siinä angstissasi muistaa että kaikki ei ole niin mustavalkoista eikä pieni mustasukkaisuus ole oikeasti kaikille saatanasta, vaikka se sinulle nyt niin näyttääkin olevan.
Mitä mä 20v kakru tähän olen sanomaan, vanhalle ja kokeneelle 40v:lle. :D Tyylisi kun on niin paljon aikuismaisempi ja hioutunut. Oikein kokemuksen syvä rintaääni siellä puhuu, argumentit kun loppuu niin voi aloittaa sen "mul on kokemusta enemmän ku sulla, sä et vaan vielä voi tietää, kyl se ikä saa sinut sitten tajuamaan, hih". Oikeasti, niin alhaista.
 
Ken guru
Mitä mä 20v kakru tähän olen sanomaan, vanhalle ja kokeneelle 40v:lle. :D Tyylisi kun on niin paljon aikuismaisempi ja hioutunut. Oikein kokemuksen syvä rintaääni siellä puhuu, argumentit kun loppuu niin voi aloittaa sen "mul on kokemusta enemmän ku sulla, sä et vaan vielä voi tietää, kyl se ikä saa sinut sitten tajuamaan, hih". Oikeasti, niin alhaista.
Näin se yleensä menee vaikket sitä nyt ymmärräkään. Tosin tässäkin on ihmisiä ja ihmisiä. Mutta olen varma että sinua huvittaisi omat kirjotuksesi jos palaisit niihin kuin olet 40+.
 
tyttelitötteli
Hauska lueskella paatoksellista nuorempien turinointia. Ihan kuin mun kynästä - noin 15 vuotta sitten.

Mä olin ihan ehdoton siinä että suhde ei saa sitoa eikä estää minua elämästä miten haluan. Mustasukkaisuutta en kokenut enkä halunnut rinnalle ihmistä joka olisi minusta mustasukkainen - ja toki ihan järjellisestä syytä, käyttäydyin niin että siitä varmasti olisi voinnut olla mustasukkainen. Vaikka en pettänyt niin liitelin kuitenkin. Ja se tuntui silloin oikealta. Ja jälkeenpäin katsottuna oliki oikeaa toimintaa. No silloinen suhteeni ei kantanut, eihän se voinnut kun suhteen perusperiaate oli ettei toiseen saa sitoutua liikaa eikä minua saa sitoa liikaa.

Maailma on matkan varella kuitenkin kummasti muuttunut kun ymmärsi että tietty rajoitus on myös rakkautta. Samoin mustasukkaisuus, sehän kertoo välittämisen tasosta (silloin kun ei ole sairaanloista). Koen mustasukkaisuutta miehestäni, onhan hän maailman ihanin mies, paras isä ja vielä helvetin hyvännäköinen (mun silmään). Eli siis täydellinen mies, kauhiaa jos joku hänet kaappaisi ;) Vaikka tottahan se että hän lähtee jos on lähteekseen, eihän toista voi omistaa. Ihan samoin tunnen lämpöistä jos ja kun mieheni joskus kertoo olevansa minusta mustasukkainen. Hän siis ihan oikeasti välittää, eikä tahdo että poistun hänen elämästä. Meidän mustasukkaisuus ei rajoita tietenkään menoja =) Sehän olisi sitä sairaanloisempaa. Mutta kyllä me kotiin tullaan yöks, jos mahdollista. Ei niin hyvää ystävää ettenkö haluaisi kuitenkin mieluummin herätä oman kullan kainalosta.

Kukin tallaan tän polun. Eri tavoin. Mutta varsinaiseen aloitukseen liittyen, oleellista parisuhteessa on se että ne "odotukset" kohtaa. On aivan turha yrittää rakentaa suhdetta jos toinen haluaa vapaasti mennä menojaan ja yöpyä missä yöpyy. Ja toinen kokee sen loukkaavana.
 
Pin
Näin se yleensä menee vaikket sitä nyt ymmärräkään. Tosin tässäkin on ihmisiä ja ihmisiä. Mutta olen varma että sinua huvittaisi omat kirjotuksesi jos palaisit niihin kuin olet 40+.
No mutta jos olen niin lapsi etten edes kykene ymmärtämään noita korkealuokkaisia asioita niin miksi ihmeessä tuot ne tässä esille? Ilkkuaksesi? Eikös tuo ole pelkkää ilkeyttä sitten kun en vaan voi päästä yhtä korkealle tasolle? Tuon olen ainakin itselleni luvannut jo lapsena, en ikinä alista toista siksi, että tämä on nuorempi. JUURI tuolla oksettavalla tavalla. Enkä sitä alkanutkaan tehdä kun kaverit sen aloittivat jo teini-iässä ja edelleen jatkavat kolmekymppisinä. Jatkuu vaan, aina he ovat niin nuorempien yläpuolella, vaikka kummatkin olisi jo ihan selkeästi aikuisiässä, mutta kun se 5 vuotta ikäeroa. :D
 
tuurilla
Mitä mä 20v kakru tähän olen sanomaan, vanhalle ja kokeneelle 40v:lle. :D Tyylisi kun on niin paljon aikuismaisempi ja hioutunut. Oikein kokemuksen syvä rintaääni siellä puhuu, argumentit kun loppuu niin voi aloittaa sen "mul on kokemusta enemmän ku sulla, sä et vaan vielä voi tietää, kyl se ikä saa sinut sitten tajuamaan, hih". Oikeasti, niin alhaista.
Nyt kannattaa alkaa rajoittaa ettet ihan täysin itseäs nolaa. Olet kuitenkin 20 + ja tiedät miten aika opettaa vai oletko sattunut huomaamaan? sitä tapahtuu siinäkin välissä kun kasvat 14 vuotiaasta vaikka sinne 25 v. Vai etkö koskaan ole huomannut ajattelevasi että voi noita teinejä, kyllä ne siitä kasvaa?

Jep, juuri niin tapahtuu jatkossakin 90% ihmisistä. Ja kuten ne jutut jotka teininä oli maailman tärkeimpiä, ja joissa oli olevinaan oikeassa, ei enää 20+ ikäisenä tunnukaan samalta. Vaan opiskelut, työ, kokemukset, poikaystävät jne jne. tilanteet muuttavat sinua. Ja mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän noita muutavia tekijöitä tippuu plakkariin.

Ja se on hienoa. Voisiko olla surullisempaa kuin elää koko elämä saman kaavan mukaan ja samanlaisena? Minusta ei. Minua kiehtoo elämän mukana tuleva muutos minussa. On hienoa nähdä miten kirjava yksi ihmiselämä voikaan olla?
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Ken guru
No mutta jos olen niin lapsi etten edes kykene ymmärtämään noita korkealuokkaisia asioita niin miksi ihmeessä tuot ne tässä esille? Ilkkuaksesi? Eikös tuo ole pelkkää ilkeyttä sitten kun en vaan voi päästä yhtä korkealle tasolle? Tuon olen ainakin itselleni luvannut jo lapsena, en ikinä alista toista siksi, että tämä on nuorempi. JUURI tuolla oksettavalla tavalla. Enkä sitä alkanutkaan tehdä kun kaverit sen aloittivat jo teini-iässä ja edelleen jatkavat kolmekymppisinä. Jatkuu vaan, aina he ovat niin nuorempien yläpuolella, vaikka kummatkin olisi jo ihan selkeästi aikuisiässä, mutta kun se 5 vuotta ikäeroa. :D
Ei se ole ilkkumista. Olet jäänyt kiinni tuohon(kin) asiaan jotenkin oudosti. Jokaisella meillä on peikkomme. Kyllä sinäkin vanhenet ja viisastut, eikä se edes monen asian kohdalla ole edes mikään positiivinen asia. Ole onnellinen että olet nuori ja nätti. Pari faktaa elämään kuuluu: vanhetessaan ihminen yleensä viisastuu, ja lähes aina rupsahtaa. Ei niistä kenenkään kannata loukkaantua kun ei ne ole kenenkään meidän keksimiä asioita, emmekä niihin suoranaisesti vaikuta.

En ole missän sanonut enkä tarkoita että olet tyhmä, olet vain nuorelle ominaiselle tavalla voimakkaan ehdoton joissain asioissa, ja nämä kulmat kyllä pyöristyy kun sinulle tulee lisää ikää.
 
Ken guru
Ei se ole ilkkumista. Olet jäänyt kiinni tuohon(kin) asiaan jotenkin oudosti. Jokaisella meillä on peikkomme. Kyllä sinäkin vanhenet ja viisastut, eikä se edes monen asian kohdalla ole edes mikään positiivinen asia. Ole onnellinen että olet nuori ja nätti. Pari faktaa elämään kuuluu: vanhetessaan ihminen yleensä viisastuu, ja lähes aina rupsahtaa. Ei niistä kenenkään kannata loukkaantua kun ei ne ole kenenkään meidän keksimiä asioita, emmekä niihin suoranaisesti vaikuta.

En ole missän sanonut enkä tarkoita että olet tyhmä, olet vain nuorelle ominaiselle tavalla voimakkaan ehdoton joissain asioissa, ja nämä kulmat kyllä pyöristyy kun sinulle tulee lisää ikää.
Siis vanheneminen ei ole kaikkien asioiden suhteen positiivinen asia, tarkoitin.
 
Pin
Ei se ole ilkkumista. Olet jäänyt kiinni tuohon(kin) asiaan jotenkin oudosti. Jokaisella meillä on peikkomme. Kyllä sinäkin vanhenet ja viisastut, eikä se edes monen asian kohdalla ole edes mikään positiivinen asia. Ole onnellinen että olet nuori ja nätti. Pari faktaa elämään kuuluu: vanhetessaan ihminen yleensä viisastuu, ja lähes aina rupsahtaa. Ei niistä kenenkään kannata loukkaantua kun ei ne ole kenenkään meidän keksimiä asioita, emmekä niihin suoranaisesti vaikuta.

En ole missän sanonut enkä tarkoita että olet tyhmä, olet vain nuorelle ominaiselle tavalla voimakkaan ehdoton joissain asioissa, ja nämä kulmat kyllä pyöristyy kun sinulle tulee lisää ikää.
Miten olin tässä asiassa ehdoton muiden kohdalla? Mitä olisin saanut vastata tähän ketjuun? Että olisin suuttunut koska se on ilmeisesti yleisin asia mitä naiset tekee tuollaisessa tilanteessa. Yritin myös kysellä oliko taustalla ehkä jotain muuta mikä vaikuttaisi reaktioon..

Mustasukkaisuus on mulle yksi todella iso peikko, se on totta. Siksi teinkin miesvalintani sen mukaan, mitä ihmeellistä siinä on? Kai nyt kaikilla iästä riippumatta on joitain isoja no no -asioita?! Kumma jos ei ole... Lisäksi koin surulliseksi sen, että kaksi vääränlaista ihmistä pariutuu ja sitten tapellaan niistä koko ajan, mahtaa olla ahdistavaa.

Mikä nyt oli niin kamalaa mitä sanoin? :D
 
vierailija
Mulle kaikista isoin juttu on avoimuus. Jos on ystävä vuosien takaa ja on rehellinenkin puolisolleen, asia on ok. Vaikka en ainisilmäisesti uskokaan kaikkea. Mä sain esimerkiksi tietää, että yksi naispuoleinen henkilö, joka on miehen mukaan ollut häneen ihastunut koko kevään, jos mies ei kuulemma pidä. Eikä ole tekemisissä. Kunnes tässä yksi päivä sainkin tietää, että viestittelevät päivittäin keskenään. Olen helkutin vihainen tuollaisesta salaamisesta. Jos ollaan ystäviä, ollaan avoimesti ja rehellisesti. Salailu saa näkemään mut punaista.
 
Pin
Nyt kannattaa alkaa rajoittaa ettet ihan täysin itseäs nolaa. Olet kuitenkin 20 + ja tiedät miten aika opettaa vai oletko sattunut huomaamaan? sitä tapahtuu siinäkin välissä kun kasvat 14 vuotiaasta vaikka sinne 25 v. Vai etkö koskaan ole huomannut ajattelevasi että voi noita teinejä, kyllä ne siitä kasvaa?

Jep, juuri niin tapahtuu jatkossakin 90% ihmisistä. Ja kuten ne jutut jotka teininä oli maailman tärkeimpiä, ja joissa oli olevinaan oikeassa, ei enää 20+ ikäisenä tunnukaan samalta. Vaan opiskelut, työ, kokemukset, poikaystävät jne jne. tilanteet muuttavat sinua. Ja mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän noita muutavia tekijöitä tippuu plakkariin.

Ja se on hienoa. Voisiko olla surullisempaa kuin elää koko elämä saman kaavan mukaan ja samanlaisena? Minusta ei. Minua kiehtoo elämän mukana tuleva muutos minussa. On hienoa nähdä miten kirjava yksi ihmiselämä voikaan olla?
Kannattaa aina olla ihan hiljaa, ettei vaan sitten ole noloa jos mielipide muuttuu kun olen 70v? Kyllä mulla on perusluonne pysynyt aika samana ja arvomaailmakaan ei ole juuri muuttunut vuosiin. Etenkin tämä mustasukkaisuusasia on pysynyt lujasti samana lapsuudesta asti. Ihan kiitettävästi saanut siltä kantilta tarkastella maailmaa ja muodostaa käsitykseni asiasta. Olen kyllä hyvin yllättynyt jos muutan mielipidettäni sellaisesta ja alankin vaikka näkemään sen välittämisenä. :D Ihan oikeasti, tarjoan kakut ja kahvit teille jos näin käy!

Jotkut kevyet asiat varmasti muovautuvat ja muuttuvat, hurahdan johonkin tällä hetkellä ärsyttävään asiaan. Vaikka pikkukoiriin, ei helv... Tai jotain tuollaista voisin hyvin kuvitella, kevyitä juttuja.

Voisin myös väittää, että 14 ja 26v:n välillä on aika paljon isompi ero esimerkiksi aivojen kehityksen kannalta mitä on kun verrataan 26v ja vaikkapa 38v:n välillä. Enkä siis sen neljätoistavuotiaankaan kohdalla ajattele, että kasvaessaan hän on sitten taatusti samaa mieltä asioista kuin minä...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Ciervo
Sohvalle nukahtamisesta, sammumisesta en suuttuisi, mutta toisen sängyssä nukkumisesta tietenkin. Sellainen parisuhde jossa on aivan sama missä kumppani yönsä viettää on parhaat päivänsä nähnyt, ilmeisesti roikutaan yhdessä vain lasten takia.
 
Tuuria
Kannattaa aina olla ihan hiljaa, ettei vaan sitten ole noloa jos mielipide muuttuu kun olen 70v? Kyllä mulla on perusluonne pysynyt aika samana ja arvomaailmakaan ei ole juuri muuttunut vuosiin. Etenkin tämä mustasukkaisuusasia on pysynyt lujasti samana lapsuudesta asti. Ihan kiitettävästi saanut siltä kantilta tarkastella maailmaa ja muodostaa käsitykseni asiasta. Olen kyllä hyvin yllättynyt jos muutan mielipidettäni sellaisesta ja alankin vaikka näkemään sen välittämisenä. :D Ihan oikeasti, tarjoan kakut ja kahvit teille jos näin käy!

Jotkut kevyet asiat varmasti muovautuvat ja muuttuvat, hurahdan johonkin tällä hetkellä ärsyttävään asiaan. Vaikka pikkukoiriin, ei helv... Tai jotain tuollaista voisin hyvin kuvitella, kevyitä juttuja.

Voisin myös väittää, että 14 ja 26v:n välillä on aika paljon isompi ero esimerkiksi aivojen kehityksen kannalta mitä on kun verrataan 26v ja vaikkapa 38v:n välillä. Enkä siis sen neljätoistavuotiaankaan kohdalla ajattele, että kasvaessaan hän on sitten taatusti samaa mieltä asioista kuin minä...
Voi pikkuista :) no samanlaisia kaikki tietäjiä me ollaan tuossa vaiheessa. Ja aika surullista jos tulet aina olemaan samanlainen... ei ne todellakaan ole ne pikkujutut mitä elämä muovaan. Vaan hyvin merkittävätkin seikat. Iän myötä oppii myös käsittelemään omia "peikkoja" eikä vaan karttamaan ja juoksemaan karkuun.

Ja kieltämättä aika naivii yleistys että ihmisen kehitys liittyy tuohon aivojen fyysiseen kehitykseen yksin. Kyllä ihminen (joka ei tieten tahtoen tahdo jumittaa nuoren aikuisen tasolle) kehittyy iän tuomien kokemusten kautta.

Mutta hei been there, done that. Ja olisin varmaan vastaillut ikäisenäsi ihan samalla tavalla. Semmoinen vinkki, tää laajempi kyky katsoa on paljon kivempi. Ja sekin nöyryys että tiedostaa etten vieläkään tunne täysi itseäni, koska en yhtään tiedä mitä tulevaisuus minulle tuo. Se voi tuoda isojakin asioita jotka muuttavat nykyistä ajatustani. Ehkä niiden kautta saavutan vaikkapa jonkun villin vaihteen elämässä päälle jossa harrastelen ja teen asioita joita nyt en osaa edes kuvitella. Todennäköisestikin näin. Koska olis perin tylsää jos mun kehittyminen ihmisenä olis tässä, olisin ns. Maalissa jo ennen keski-ikää.
 
Pin
Voi pikkuista :) no samanlaisia kaikki tietäjiä me ollaan tuossa vaiheessa. Ja aika surullista jos tulet aina olemaan samanlainen... ei ne todellakaan ole ne pikkujutut mitä elämä muovaan. Vaan hyvin merkittävätkin seikat. Iän myötä oppii myös käsittelemään omia "peikkoja" eikä vaan karttamaan ja juoksemaan karkuun.

Ja kieltämättä aika naivii yleistys että ihmisen kehitys liittyy tuohon aivojen fyysiseen kehitykseen yksin. Kyllä ihminen (joka ei tieten tahtoen tahdo jumittaa nuoren aikuisen tasolle) kehittyy iän tuomien kokemusten kautta.

Mutta hei been there, done that. Ja olisin varmaan vastaillut ikäisenäsi ihan samalla tavalla. Semmoinen vinkki, tää laajempi kyky katsoa on paljon kivempi. Ja sekin nöyryys että tiedostaa etten vieläkään tunne täysi itseäni, koska en yhtään tiedä mitä tulevaisuus minulle tuo. Se voi tuoda isojakin asioita jotka muuttavat nykyistä ajatustani. Ehkä niiden kautta saavutan vaikkapa jonkun villin vaihteen elämässä päälle jossa harrastelen ja teen asioita joita nyt en osaa edes kuvitella. Todennäköisestikin näin. Koska olis perin tylsää jos mun kehittyminen ihmisenä olis tässä, olisin ns. Maalissa jo ennen keski-ikää.
Siksi kirjoitinkin "esimerkiksi", älä vääntele.
Puhuin jo aikaisemmin siitä, että saatanpa hurahtaa johonkin mikä tällä hetkellä tuntuu karsealta ajatukselta. Ihan varmasti hurahdankin, ne pitävät minut hyvässä vireessä kun koko ajan on joku kotkotus menossa. Elämä tuo uusia asioita ja yllätyksiä varmasti aina, hyvä niin. Mitään sellaista en ole väittänyt, vaikka joku on nyt ilmeisesti päättänyt muuta.

En vieläkään tajua mitä niin hirveän ehdotonta tai erityisen angstista sanoin tässä ketjussa jos nyt lähdetään vertailemaan kirjoitustyylejämme... Kai se on vain helppo iskeä siihen ikään kun ei muutakaan keksi.
 
vierailija
Ihme ryöpyn sait Pin niskaasi.. olen ihan samoilla linjoilla kanssasi, en itsekään suuttuisi tuollaisesta, sillä luotan kyllä mieheeni ja siihen, että jos hän jää jonkun kaverin luo yöksi ja sanoo, ettei mitään tapahtunut niin silloin ei mitään tapahtunut. Jotenkin noista 40+ kirjoittelijoista paistaa jonkinlainen katkeruus ja kokemus siitä, että mustasukkaisuus on oikeutettua - silloinkin, kun siihen ei ole aihetta. Itse ajattelen niin, että mustasukkaisuus on hyvä ja terve asia silloin, jos siihen on aihetta, mutta ei sitä pidä sotkea sellaiseen, mihin se ei kuulu.
Niin, ja olen itsekin 40+, parisuhdetta takana 20 vuotta ja jaan ajatusmaailmasi monessa suhteessa :)
 
Ken guru
Ihme ryöpyn sait Pin niskaasi.. olen ihan samoilla linjoilla kanssasi, en itsekään suuttuisi tuollaisesta, sillä luotan kyllä mieheeni ja siihen, että jos hän jää jonkun kaverin luo yöksi ja sanoo, ettei mitään tapahtunut niin silloin ei mitään tapahtunut. Jotenkin noista 40+ kirjoittelijoista paistaa jonkinlainen katkeruus ja kokemus siitä, että mustasukkaisuus on oikeutettua - silloinkin, kun siihen ei ole aihetta. Itse ajattelen niin, että mustasukkaisuus on hyvä ja terve asia silloin, jos siihen on aihetta, mutta ei sitä pidä sotkea sellaiseen, mihin se ei kuulu.
Niin, ja olen itsekin 40+, parisuhdetta takana 20 vuotta ja jaan ajatusmaailmasi monessa suhteessa :)
Selvennätkö vähän, mistä tämä käsitys mahdollisesti kohdallani? Meillähän siis ei ole mustasukkaisuutta tai toisen rajottamista. Olisin kiinnostunut tietämään että mistä pääsit tuohon johtopäätökseen. Vai kenestä kirjoittajasta puhut?

Pointtini Pinin kanssa kirjoitteluissa sinulta meni ohi.
 
Pin
Ihme ryöpyn sait Pin niskaasi.. olen ihan samoilla linjoilla kanssasi, en itsekään suuttuisi tuollaisesta, sillä luotan kyllä mieheeni ja siihen, että jos hän jää jonkun kaverin luo yöksi ja sanoo, ettei mitään tapahtunut niin silloin ei mitään tapahtunut. Jotenkin noista 40+ kirjoittelijoista paistaa jonkinlainen katkeruus ja kokemus siitä, että mustasukkaisuus on oikeutettua - silloinkin, kun siihen ei ole aihetta. Itse ajattelen niin, että mustasukkaisuus on hyvä ja terve asia silloin, jos siihen on aihetta, mutta ei sitä pidä sotkea sellaiseen, mihin se ei kuulu.
Niin, ja olen itsekin 40+, parisuhdetta takana 20 vuotta ja jaan ajatusmaailmasi monessa suhteessa :)
No jotain ihan ihmeellistä, luin vielä uudestaan viestini enkä löytänyt sieltä mitään niin ihmeellistä. Nauroin vaan ääneen kun puhuttiin naiiviudestani ja henkisestä kasvusta, kuitenkin se tyyli mitä minulle tuotiin... :D
 
Ken guru
No jotain ihan ihmeellistä, luin vielä uudestaan viestini enkä löytänyt sieltä mitään niin ihmeellistä. Nauroin vaan ääneen kun puhuttiin naiiviudestani ja henkisestä kasvusta, kuitenkin se tyyli mitä minulle tuotiin... :D
Selvennän sitten että minä vastasin tähän:

No jos sellainen ei edes kiinnosta niin eipä siinä ole mitään ongelmaa sitten. Ikäväähän se olisi jos haluttaisi kovasti saada enemmän vapautta, mutta toinen alkaisi vain mököttämään. Sukulaisista löytyy parikin tällaista. Todellakin kiinnostaisi ne jatkot ja jatkojen jatkot edes kerran vuodessa "mutta kun vaimo/mies suuttuu, meillä ollaan sovittu että klo.23 takaisin kotiin" ja jos tämä 23 ylittyy, alkaa kauhea pommitusmäkätys. Oikeasti, käy niin sääliksi! Nämä ihmiset ovat kaikki 40-50v.
Pointti tuohon ja pariin muuhun lauseeseesi oli se, että

En usko että noin mustasukkaisia niin hirveästi löytyy, vaan kyse on usein joko siitä, ettei luottamusta ole vielä saatu kerättyä, tai siitä, että luottamus on petetty. Harva normaali ihminen on noin mustasukkainen. Itse en tunne yhtään. En ainakaan nyt muista tuntevani.

Jokainen eläköön tavallaan, itse olen armollisempi tuollaisista minun mielestä pikkuasioista, että kysyy asiasta mikä häiritsee, tässä siitä, ettei puoliso tullut kotiin yöksi. Ei se ole sairaanloista mustasukkaisuutta jos pohtii ap:n tavoin että mitäs tämä on.

Ja yksi pointti oli se, että olet näissä mustasukkaisuus keskusteluissa todella ehdoton ja kovasanainen. Aivan kuin halveksisit kaikkia keillä on mustasukkaisuustunteita. Siihen vastasin että aika kyllä pehmentää ja opettaa ymmärtämään asioita vähän laajemminkin, sen oman tapansa ulkopuoleltakin.

Ei meillä kysellä toisen perään, ja on vapaa liikkuvuus. Silti ymmärrän että jotain saattaa ahdistaa tai mietytyttää tässä aloituksessakin ollut dilemma, että puoliso on ollut yötä vastakkaisella sukupuolella. Kunhan ei ole kirveen kanssa vastassa kun toinen tulee kotiin. Tarkoitan että kunhan asiasta puhutaan asiallisesti eikä riehuta mustasukkaisuusraivoissa.

Kirjoitit myös näin:

Olisin heittänyt roskakoriin jos olisi ilmennyt, etten ole niin vapaa kuin haluan. Miksi helvetissä hukkaisin koko elämäni nuoruudesta vanhuuteen ihmisen kanssa joka ahdistaa ja jota en kykene edes kunnioittamaan tuollaisen käytöksen takia? Olisin paljon mieluummin vaikka ypöyksin kuin mustasukkaisen ihmisen kanssa. En pidä edes lyöntiä niin pahana tai huumekokeilua kuin tuollaista käytöstä.

Oikeasti vajoatko noin alas, että vedät tuon ikäkortin? Vai minunko ikäiset miehet/mieheni ikäiset miehet eivät vielä petä = en voi tietää sellaisesta maailmasta? Eeeh..
Tämä kirjoituksesi kuulosti minulle tällaiselta: haistapaskavittuminunmielipiteenionainoaoikea.

En missään sanonut että olisitte mielestäni väärässä kun luotatte toisiinne, ja että mielestäni asian pitäisi olla toisin. Päinvastoin. Tottakai pidän hienona, ja oikeastaan pitkälle suhteelle välttämättömänä että pariskunnan välillä on luottamussuhde. Mutta samalla taas ajattelen että ei se ole niin helppoa kun aloittaa seurustelun. Ja omasta mielestäni ei suhteen alussa kannata olla noin ehdoton jos ei ole kyse sairaanloisesta mustasukkaisuudesta, ja asia pystytän käsittelemään ja jossain vaiheessa siirtymään seuraavaan vaiheeseen ja löytämään tasapaino suhteeseen.

Ehkä ymmärsimme toisemme väärin?
 
Minäkin hämmästyin -taas kerran- Pinin saamaa p*skasadetta.

Eikä ollut tosiaan eka kerta, kun useampi keskustelija näkee hänen tekstinsä jotenkin tosi aggressiivisina ja "haistakaakaikkipaska"-tyylisenä angstina.
Lueskelin ajatuksella viestit läpi (niinkuin joskus aiemminkin) enkä oikeasti löytänyt mitään, mikä olisi aggressiivista ja angstista.

Mielestäni esim. minä kirjoitan monesti paljon kärkkäämpään sävyyn, mutta jostain syystä Pinin harteille on asetettu täällä joku angstisen päänaukojan viitta.

Olen kyllä huomannut, että osa ihmisistä kokee jo itselleni normaalin selkeästi eriävän mielipiteen ilmaisun ja/tai vastapuolen mielipiteen kyseenalaistamisen tai edes perustelujen kysymisen "hyökkäyksenä".
Joillekin on helpointa ja mielekkäintä käydä keskustelua minun näkökulmastani ponnettomammin ja viljellä tiuhaan "Kukin tyylillään, meitä on moneen junaan"-tyyppisiä lausahduksia ja korostaa, kuinka ei tarkoita mitään pahaa jne.
(Joku ottaa tämänkin varmaan jonain hyökkäyksenä, haukkuna ja ylimielisyytenä, mutta ei, se ei ole sitä...kunhan pohdin "ääneen")
 
vierailija
Minäkin hämmästyin -taas kerran- Pinin saamaa p*skasadetta.

Eikä ollut tosiaan eka kerta, kun useampi keskustelija näkee hänen tekstinsä jotenkin tosi aggressiivisina ja "haistakaakaikkipaska"-tyylisenä angstina.
Lueskelin ajatuksella viestit läpi (niinkuin joskus aiemminkin) enkä oikeasti löytänyt mitään, mikä olisi aggressiivista ja angstista.

Mielestäni esim. minä kirjoitan monesti paljon kärkkäämpään sävyyn, mutta jostain syystä Pinin harteille on asetettu täällä joku angstisen päänaukojan viitta.

Olen kyllä huomannut, että osa ihmisistä kokee jo itselleni normaalin selkeästi eriävän mielipiteen ilmaisun ja/tai vastapuolen mielipiteen kyseenalaistamisen tai edes perustelujen kysymisen "hyökkäyksenä".
Joillekin on helpointa ja mielekkäintä käydä keskustelua minun näkökulmastani ponnettomammin ja viljellä tiuhaan "Kukin tyylillään, meitä on moneen junaan"-tyyppisiä lausahduksia ja korostaa, kuinka ei tarkoita mitään pahaa jne.
(Joku ottaa tämänkin varmaan jonain hyökkäyksenä, haukkuna ja ylimielisyytenä, mutta ei, se ei ole sitä...kunhan pohdin "ääneen")
Sä et olekaan täällä ollut Pinin kanssa eri mieltä ;) jos olisit niin saisit hyvin lapsellista kuraa niskaan häneltä.
 
Ken guru
Sä et olekaan täällä ollut Pinin kanssa eri mieltä ;) jos olisit niin saisit hyvin lapsellista kuraa niskaan häneltä.
Tuskin, Pin ja Ciervo ovat ystäviä, livenäkin siis.

Ihan hyvä pohdinta tuo Ciervolta oli. Kyllä minäkin mietin että otanko Pinin jotkut kirjoitukset raivoisammin mitä ne on tarkoitettu. Ehkä itse aloin yhtä raivoisasti puolustamaan ap:tä.

Eikä minulla siis ole kumpaakaan ns. vastaan mitään. Keskustelupalstahan tämä on, ja jokaista laatua mielipidettä pitää voida mahtua mukaan.

Siinä C oli ainakin oikeassa että hän kirjoittaa Piniäkin kärkkäämmin :D.
 
Pin
Minäkin hämmästyin -taas kerran- Pinin saamaa p*skasadetta.

Eikä ollut tosiaan eka kerta, kun useampi keskustelija näkee hänen tekstinsä jotenkin tosi aggressiivisina ja "haistakaakaikkipaska"-tyylisenä angstina.
Lueskelin ajatuksella viestit läpi (niinkuin joskus aiemminkin) enkä oikeasti löytänyt mitään, mikä olisi aggressiivista ja angstista.

Mielestäni esim. minä kirjoitan monesti paljon kärkkäämpään sävyyn, mutta jostain syystä Pinin harteille on asetettu täällä joku angstisen päänaukojan viitta.

Olen kyllä huomannut, että osa ihmisistä kokee jo itselleni normaalin selkeästi eriävän mielipiteen ilmaisun ja/tai vastapuolen mielipiteen kyseenalaistamisen tai edes perustelujen kysymisen "hyökkäyksenä".
Joillekin on helpointa ja mielekkäintä käydä keskustelua minun näkökulmastani ponnettomammin ja viljellä tiuhaan "Kukin tyylillään, meitä on moneen junaan"-tyyppisiä lausahduksia ja korostaa, kuinka ei tarkoita mitään pahaa jne.
(Joku ottaa tämänkin varmaan jonain hyökkäyksenä, haukkuna ja ylimielisyytenä, mutta ei, se ei ole sitä...kunhan pohdin "ääneen")
Jep aika monesti jään suu auki lukemaan hetkeksi, että "mitäh?" ja ilmeisesti pitäisi aina joka väliin heittää "SIIS TÄÄ ON MUN MIELTYMYS, SIIS TÄÄ ON VAAN MUN OMASSA ELÄMÄSSÄ HYVÄ NÄIN,KUKIN TYYLILLÄÄN", mutta aina sekään ei riitä, sitä kun pitäisi muistutella joka väliin, ennen kuin joku on taas vetämässä ihme johtopäätöksiä, että olen latelemassa kaikille kuolemantuomiota jotka toimivat erilailla tai joita häiritsee tai ei häiritse samat asia kuin mun turn offit.

Nimimerkkini IHAN selvästi tekee suurimman osan tuosta, koska valtaosassa näistä ketjuissa moni on sanonut paljon kärkkäämmin asiansa ja jopa todella asiattomasti ja kun minä siihen piiperrän jonkun "minä en tykkää, että..." niin siinä sitä mennään taas.

Ja aika usein edelleen tuo ikäkortti heitetään tohon, ettei mun jutut oikeastaan edes ole kovin vakavasti otettavia, koska hehehe tollanen kakru vaan, ootas vaan ja ootas kun kasvat. Milloinkohan se muuten loppuu? Tuleeko sitä vielä kolmikymppisille? Mihin se muuttuu sitten? Vai onko sitten taas uudet ikäluokkaa vanhemmat kertomassa kuinka ikä viisastuttaa ja 30+ on lapsi vielä, ihan kuin minä kakruna hih. Ei helee...
 
Sitten ne on varmaan valinneet kumppanikseen vääränlaisen ihmisen. Meillä on niin, että oma mieheni ei pysty nukkumaan, ellen ole vieressä. Se heräilee siihen asti ja valvoo, että tulen kotiin. Kyllä mä sen ymmärrän, että joitakin saattaa pistää pikkasen vituttamaan kun on valvonut yön venaten toista himaan ja sitten pitäisi hoitaa muksut seuraavana päivänä, ja toinen nukkuu autuaan onnellisena krapulaansa pois. Tunnen yllättävän monta ihmistä, joiden nukkuminen häiriintyy, kun kumppani on poissa. Tuskin mikään harvinainen ilmiö.

Meistähän on siis kumpikin bilettänyt ja juossut jatkoilla, jatkojen jatkoilla ja venahtaneilla reissuilla yli 15 vuotta ennenkuin lyötiin hynttyyt yhteen ja perustettiin perhe. Eli siis... ei kiinnosta.
Aika jännä tämä suomimammojen "mammautuminen" ettei käydä kun kerran vuodessa viihteelle sitten kun perhe on perustettu. Oon monesti kertonut esimerkkejä kuinka muualla Euroopassa palkataan nanny/au pair ihan sitäkin varten, että vanhemmat pääsee ulos (siis useammin kun kerran vuoteen!:D)
Eikä heitä hävetä myöntää että olethan käytettävissä vkl kun halutaan lähtee juhlimaan? Voin kuvitella, että suomalainen keski-ikäistynyt äiti ei varmasti lähde ja JÄTÄ lapsiaan kotiin, ja kehtaa vielä hakea varta vasten hoitajaa siihen :D

Mutta tää nyt ei liittynyt hirveästi sinun viestiin muuten kun että, pisti silmiin tuo kohtasi "mies ei osaa nukkua ennen kun tulen kotiin" öö no mitäs sitten?? En minä ainakaan inisisi miehelleni että tule nyt kun en minä pysty nukkuu ennen.. Siis kun vauva tulee maailmaan niin erityisesti pitää antaa toisen silloin kun voi lähteä, vuoroin perin. Jos en saa unta niin oma ongelma.
 

Yhteistyössä