Syyskuun tulokkaat 2010 **** Toukokuussa **** (Päivityspyynnöt yksityisviestillä, kiitos!)

Nimistä: EKKS vaatii ne jo ekaan ultraan mennessä, joten ne on jo sairaalalle ilmoitettu. Kauhesti ei jääty niitä pohtimaan. Pääasia että lapsi saa nimen jos sellainen tilanne tulee eteen.

Synnytyksestä: Esikoista tehdessä sain salissa ilokaasua ja sitten epiduraalin. Epiduraalin laitto ei tuntunut miltään ja antoi tosiaan mahdollisuuden levätä hiukan ennen ponnistusvaihetta. Olinkin aika väsynyt kun oli ilta 8:sta asti supistellut ja yöunet jääneet kokonaan väliin. Tällä kertaa ajattelin myös mennä tuntemusten mukaan. Mistäs sitä tietää miten nopeaan homma etenee, tiedä vaikka ei epiduraalia ehdi saadakaan tms. Pitänee viimeistään siellä synnärillä sitten jutella asiasta... Joku mainitsi, että mies lähtee mukaan ja pysyy tiukasti pääpuolessa. Näin minäkin ajattelin kun esikkoa mentiin tekemään. Mutta loppujen lopuksi tuleva isä oli kyllä siellä jalkopuolessa katsomassa, mistä yllätyin kovasti. Ukkokulta oli maailman paras tsemppari ponnistusvaiheessa! Kiritti että "ponnista, ponnista!" Johon minä vastaamaan, että "tapahtuuko siellä edes mitään?!?!" "Tapahtuu, tapahtuu! Ponnista, ponnista! Vaijesri liikkuu!!" vastasi hän Tämä vaijheri siis oli se sondi jonka vauvalle ruuvaavat päähän. Siitä oli hyvä miehen katsoa, että vauva eteni synnytykanavassa eteenpäin... Eikä ollut kuulemma htään kamalaa siellä jalkopäässä katsoa, jälkeenpäin asiasta juteltiin. Olen lähinnä hänelle kade, itse kun sinne ei luonnollisestikaan nää...

Papupata ja Pikkis

 

Liikkeet tuntuu hyvin, mutta ei ole olleet ollenkaan kivuliaita. Muutaman kerran on potkaissut tonne kylkiluuhin, kun olen istunut jossain röhnötys asennossa, ja silloin on tuntunut hieman ikävämmältä. Muistauttaa mammaa hyvästä ryhdistä!

Kivunlievityksestä olin kiinnostunut lähinnä senkin vuoksi, että en esikoisen kanssa tajunnut, että ne pitää etukäteen pyytää. Olin merkannut yös vaan epiduraalin, jonka sainkin (luojan kiitos!) , mutta mitään muuta ei siellä tarjota, ellet osaa pyytää. Siinä tuskissa en osannut sitten edes kysyä, saanko kokeilla ilokaasua. Olin jotenkin olettanut, että se tulee automaattisesti, tai siis, että tarjoavat sieltä eri vaihtoehtoja. No, hengissä selvittiin, ja pahemmat traumat mulla on siitä synnytyksen jälkeisestä vessa-asioinnista
No siis pointtina mulla siis se, että vasta jälkikäteen olen kuullut kaikenmaailman aqua-rakkuloista sun muista, mistä minäkin olisin niitä osannut pyytää, kun ei niistä kukaan ollut mitään puhunut?

Primrose: minäkin otan rahana, en sitä pakkausta tarvitse. Olen ostanut samat vaatteet kirppareilta ja kuluttanut niihin about 25 euroa

Maha on pienempi ja ei niin paljon kyljillä kun esikoisesta.

Mousse 25+2

 

Nimistä Meillä viedään esitietokaavake sairaalaan samalla, kun käydään rakenneultrassa. Aika hätäseen sinne nimen laitoin. Muutenkaan nimestä ei mitään tietoa. Meillä on miehen kanssa melko eri maku, joten varmaan sovitellaan taas nimeä pitkään ja hartaasti.

unet Joo, taas on ihan kamalaa toimintaa yöt läpensä. Nään muutenkin paljon unia ja raskausaikoina vielä enemmän. Unet on hyvin todellisia ja niissä esiintyy paljon vanhoja ystäviä ja poikaystäviä. Viime yönä olin mm. pikkujouluissa.

närästykseen minulla auttaa Rennie, jopa onkin jo toinen jättipakkaus menossa . Lakritsa on suosikkimakuni

painosta Mulla on jo 10 kg mennyt rikki. Sitä vaan kertyy, kun liikkuminen kielletty. Normaalisti harrastan liikuntaa 1-2h/pv ja nyt ei kävelläkään saa kuin mummovauhtia. Imetyksen varalle on hyvä vähän kerryttää, ettei ihan rimpulaksi menisi.

mahan muoto Mulla ihan saman mallinen ollut aina, vaikka kaksi tyttöä ja nyt poika tulossa. Ehkä vaan joka kerta suurempi, vaikka vauvat kasvaa samaa tahtia.

Nyt laittaa muksuja kuntoon. Ollaan lähdössä lastentapahtumaan. Toivottavasti ei alkaisi satamaan.
-Poni 24+0, taas poksutaan

 

Neuvola: Kaikki oli kunnossa. Painoa tullut nyt 3kg, hemppa laskenut 135 --> 118. Helmikuussa siis mitattu viimeksi. Sanoi että jos tuntuu väsymystä tai muita oireita niin sitten rautaa kehiin. Sanoi myös että tuo hempan lasku viittaa siihen että istukka toimii hyvin. Sydänääniä kuunnellessa sanoi heti, että kuulostaapas miehekkäiltä ääniltä. Kun sitten sanoin että ultran mukaan onkin poika tulossa niin totesi, että "On näissä poikien sydänäänissä vain usein tällainen tietty sointi." Kelan lappuja olen tässä täytellyt ja vien vielä tänään postiinkin, saa sitten alkaa odotella sitä pakkausta.

Nimistä/hätäkasteesta on ollut juttua, meidän ei niitä tarvitse täytellä kun ei anneta suostumustakaan hätäkasteeseen. Muutenkaan ei olla nimeä vielä mietitty, ehtiihän tuota vielä.

Synnytyksestä: En ole suunnitellut tätäkään ollenkaan, kuten en suunnitellut edellistäkään. Emme menneet edes synnytysvalmennukseen. Synnytys alkoi 38+1 vesien menolla keskellä yötä. Aamuksi menin sairaalaan ja supistuksia ei alkanut kuulua. Päivän vietin osastolla ja illalla aloin rampata rappusia että alkaisi jotain tapahtua. N. vuorokausi vesien menosta alkoi sitten supistukset ja sain kipuihin piikin, nukuin pari tuntia, sitten heräsin kipuihin taas ja sitten päästiinkin jo saliin. Ilokaasua kokeilin, mutta ei oikein auttanut mihinkään, sitten sain epiduraalin ja kaikki ne vähäisetkin kivut katosivat. Synnytys kesti 5h, eli voi olla että tämän kanssa tulee sitten kiire sairaalaan. Meilläkin ukko oli siellä jalkopäässä keinutuolissa synnytyksen ajan, sängyn viereen ei mahtunut kun koko huone oli täynnä, oli kätilöä, kätilöopiskelijaa, lastenlääkäriä ja ties ketä muita. Tytöllä siis oli napanuora kaulan ympärillä ja sydänäänet alkoivat laskea, joten imukuppia piti käyttää apuna. Ponnistuvaihe kuitenkin kesti vain 5min. Tyttö vietiin sitten tunniksi happikaappiin, mutta sen jälkeen kaikki meni ihan normaalisti. Tulipas pitkä sepusus. Mitään kammoja ei ole jäänyt, ihan hyvillä mielin menen takaisin. Supistuksetkaan eivät tuntuneet mitenkään erityisen kamalilta, kun vain muisti hengitellä ja ajatella jotain muuta. Tai sitten aika on vain kullannut muistot.

Närästys on vähän alkanut taas vaivata, varsinkin jos syö jotain rasvaista. Renniet auttaa mullakin. Edellisessä raskaudessa ostin apteekista Antepsin-nimistä litkua, mikä auttoi myös tuohon vaivaa ja antoi myös limakalvoille suojaa. Hemmetin pahaa se oli, mutta toimi. :x

Tulipa taas vain omaa napaa. :ashamed: Hyviä vointeja kuitenkin kaikille äideille, sekä tietysti pienille!

Lahopää ja Tuhto 23+2

 

Täälläkin otetaan äitiysavustus rahana. Kuten Moussekin, niin myös me on hyödynnetty kirppareita. Halvalla saa hyvääkin

Synnytyksen suunnittelemisesta, ensi viikolla on perhevalmennuksessa aiheena synnytys ja kivunlievitys. Ajattelin sitten sen jälkeen alkaa tarkemmin pohtimaan noita juttuja omalla kohdallani. Nyt tuntuu jotenkin liian vaikeelta ees alkaa ottaa asioista selvää. Ja tosiaan sairaalakohtaista on vielä sekin, että pitääkö kaikki mahdolliset kivunlievitykset osata itse ennalta pyytää, vai ehdottavatko siellä jotain. Harmittaa kyllä, kun täällä ei ole mitään erillistä tutustumiskäyntiä synnärille. Sekin harmittaa, ettei ole sellaista kunnon synnytysvalmennusta, missä käytäisiin niitä hengitystekniikoita läpi. Tuolla perhevalmennuksessa mun käsittääkseni asioista vain puhutaan yleisellä tasolla. No, ainakin olen vähän viisaampi sitten ensi viikon jälkeen.

Suonenvedosta, banaania oon aina syöny paljon, eli 1 tai 2 päivässä. Silti alkoi suonenvedot kiusaamaan nyt raskausaikaan pahastikin. Onneksi magnesium auttoi =) Ja viime päivinä on kyllä tehnyt banaania mieli ihan erityisen paljon, eli kai kroppa tietää mitä tarvii =) Jostain syystä oli myös pakko syödä paljon erilaisia papuja viime viikolla. Eikä kyllä nyt viikkoon ole suonenvetoa ollutkaan!

Shuri ja Onni-Ilona 25+2

 

Olin neuvolassa tänään... Painon nousua 7,9kg tähän mennessä
En tajuu mistä toi luku tulee (ja mihin se on menny??) kun syön aika terveellisesti... En mielestäni ole "lihonnut" pahemmin kuitenkaan? Onko pylly vaan kasvanu ja kukaan ei oo sanonu?
Varmuuden vuoksi minimoin sokeria ja katsotaan auttaako. (tekee jo nyt mieli karkkiaaaa...)
Neukku-täti ei ollut moksiskaan! Sanoi, että vaan alkupainon olevan niin vähän, että saan lihoakkin ja olen sen mallinen, että lähtee helposti.. (?? )
Painoa siis 66,2kg, ei paljon naurata (itseasiassa naurattaa, vaikka onkin vähän reilu luku )

SF-mitta oli 20, pissa puhdas ja hemoglobiini 132! En syö mitään vitamiineja tai lisävalmisteita niin ruuastahan se on tultava? Sykkeet löyty, mutta kaveri kirmas piiloon niin ei saanu tarkkaa lukua... (130-150?)

Vein Kelan laput, kun sain sen raskaustodistuksen Otan pakkauksen näin eka kertalaisena ja minusta se on kiva muisto sitten pienelle

Ja hepatoosiepäilystä... Arvoissa ei ollut mitään vikaa, joten kai vaan hankin paremman rasvan? Tai sitten aurinko/ helteet sai mut kutiimaan... (?)

Lara- ja Nuna rv22+5

 

Täälläkin visiteerattu neuvolassa pitkästä aikaa. Paino oli noussut 196 g/viikko. Yhteensä tullut nyt 2,3 kg

. Veikkasin tuolla aiemmin neljää kiloa, mutta neuvolan vaaka oli kerrankin suotuisalla tuulella ja antoi pienemmät lukemat kuin kotivaaka. Neuvolantäti oli hyvin iloinen vähäisestä painonnoususta. Pissi puhdas ja hemppa pysynyt samana eli 134. Ihanaa, että se pysyy ilman lisärautaa, kaksosista jouduin popsimaan Obsidania, josta taas ei maha tykännyt. :x
Sf-mitaksi sai 19 cm eli ihan ok, syke + (140) ja liikkeet ++.

Tuosta painosta sen verran, että vaikka sitä on tullut tosi vähän, tuntuu, että olisin levinnyt vähän joka suuntaan. Ei ole yhtään niin hehkeä olo kuin poikaodotusessa, joka sentään oli kaksosodotus. Että sekin puoltaa tyttöveikkausta. =)

:attn: Tietääkö kukaan, mitä tuohon kelan lappuun kirjataan, jos hakee tukia samoilla perusteilla kuin edellisiä äitiys- /vanhempainrahoja (edellinen lapsi alle 3-vuotias)? :attn: Täytynee marssia kelaan kysymään, ettei tule laput bumerangina takaisin.

Äitiysavustus otetaan rahana, koska edellisenkin pakkauksen vaatteet on lähes käyttämättömiä ja kaikkea muutakin löytyy kaksin kappalein...

Synnytystä en lähde sen kummemmin suunnittelemaan, kenties jotain rentoutusharjoituksia voisi tutkailla ja harrastaa. En uskalla edes unelmoida vielä alatiesynnytyksestä, koska tulen pettymään niin paljon, jos joudunkin sektioon. Tämä on yhden sektion kokeneena viimeinen tilaisuus alakautta synnyttää. :|

Niin, unista olitte vielä puhuneet. Levottomuuksia on täällä ollut harvase yö, väkivaltaa ja seksiä. Meinaa välillä poskia kuumottaa aamupalapöydässä. :ashamed:


Epeti 23+1

 

Epeti Mie haen kanssa tuota äitiyspäivärahaa edellisen rahan perusteella ja kirjoitan sen tuohon lisätietoja kohtaan että haetaan sen mukaan. Näin tein edelliselläkin kerralla ja silloin käskivät Kelasta sen tuohon laittamaan.

Onpas täällä ollut ahkeraa neuvolassa käyntiä. Itsekkin käväsin tänään, kun sitten onnellisesti sekoilin ajan kanssa. Oikeastihan aika olisi ollut huomenna, mutta onneksi täti sai järjestettyä sen verran aikaa että ehdittiin katsella kaikki hommat läpi ja ei tarvinnut toista reissua tuonne heittää. Alkaa vissiin pää pehmenemään tän raskauden takia.

Tässäpä tärkeimmät käynniltä.
Paino 86,7 (+350 g/vko)
Turvotus -/+ (helteellä turpoaa kädet ja jalat)
RR 110/65
Pissa puhdas
Hb 108
Sf-mitta 20
Sykkeet ja liikkeet +

Synnytyksen suunnittelusta on ollut puhetta. Itse olen joka kerta toivonut että saisin epiduraalin tai spinaalin ja koskaan en ole sitä saanut. Nyt ajattelin että en edes suunnittele koko juttua, saa nähdä että miten käy sit tällä kertaa. Muuten oikeastaan ollaan menty ihan sen mukaan mitä kroppa sanoo, miulla on olleet synnytykset melko nopsia, pari tuntia sairaalassa ja sit onkin vauva jo ulkona. Joten eipä noita kovin paljon ole ehtinyt oikeastaan suunnitellakkaan.

Täällä kanssa yksi kauheista suonenvedoista kärsivä, samoin levottomat jalat tuppaavat vaivaamaan tässä raskausaikana. Ei ole sieltä kivoimmasta päästä nuo raskausvaivat, kun ei oikein meinaa saada nukuttua.

Äitiysavustuksen otan rahana, olisin ottanut pakkauksen jos masussa olisi varmuudella köllinyt poika, mutta kun ei varmistusta saatu niin sitten rahaa ja kirppikseltä vaatteita jos sattuu poika olemaan.

Nimistä oli myös puhetta. Niinkuin papupata78 mainitsi niin täällä tosiaan piti toimittaa tuo esitietolomake jo np-ultraan, jossa noita nimiä kyseltiin. Pojan kohdalla meillä on nyt sitten tyhjää, kun ei olla päästy yksimielisyyteen nimestä. Saa nähdä että keksitäänkö mitään ristiäisiin mennessä.

Eipä tässä kummempia tällä erää, voikaahan kaikki hyvin.

AngelEyes ja Säihkis 23+4

 

Nyt on muutettu! Oli ripeä muutto, mä lähinnä osoittelin pahvilaatikoita ja tavaroita, joita piti nostella ja toimin työnjohtajana. Oli sen verran iso porukka, että sujui kerrassaan rivakasti ja jäi hyvin aikaa purkaakin tavaroita vielä samana päivänä.

Oon vissiin vihdoinkin saavuttanut jonkun energisen keskiraskauden, kun tänäänkin oon viuhtonut sinne tänne kummemmin huilaamatta ja valvon töissä vielä yönkin. Ja mä kun epäilin, että se on pelkkä myytti

Liikkeistä, muksu kyllä liikkuu päivittäin ja yleensä öisinkin mutta ei vielä ainakaan kipeästi. Välillä kyllä ihan yllätyn, kun yhtäkkiä mulaa mahassa jotenkin kummasti mutta ei liikkeet oo pahalta tuntuneet. Mahan päällekin jo osa näkyy. Tänään oli lapsella hiljainen päivä ja ehdin jo miettiä, onko se kunnossakaan, kun ei herännyt liikkumaan mahan ravisteluunkaan, johon yleensä reagoi hyvin. Taisi vaan mulla olla niin vauhdikasta, että muksu alkoi potkia vasta työpaikalla, kun istuin hengähtämään keinutuoliin. Ja nyt kyllä riehuu tuolla

nimistä ollaan keskusteltu jo ja löydettiinkin kivat, jotka laitetaan hätäkastepaperiin, jos sellainen pitää joskus täyttää. Ei ainakaan vielä oo pitänyt. Mutta kyllä se vauva pitää nähdä, ennen kuin lopullisesti voi nimen päättää.

paino on noussut täällä yhteensä kuus kiloa mut silti oon saanut kommenttia, että näytän hoikistuneelta. Ja omaankin silmään näytän jotenkin sopusuhtaiselta kuitenkin, vissiin toi maha tasaa noita muita ulokkeita Onhan tuo painonnousu aika paljon mulle, kun lievästi ylipainoinen olin jo alkujaan mutta en nyt kauheasti oo repinyt stressiä asiasta. Yritän kyllä syödä mahdollisimman terveellisesti mutta tulee lipsuttuakin.

maha ei ole mikään suurensuuri, oon sen verran pitkä ja isokokoinen muutenkin, ettei toi maha oo mikään silmiinpistävä. Raskausmaha nyt jo kuitenkin, ihmiset ihmettelee sen pienuutta, kun kuulee, että oon yli puolenvälin ja musta on ihan hauskaa, että kerrankin saan kuulla siitä, että mulla on pieni maha! Ennen aina mietti, että ei kai pömppis vaan näy liikaa ja nyt sen näyttää ilolla Mutta oon silti sitä mieltä, että mahasta ehtii kasvaa suurikin vielä, joten nautin nyt siitä, että se on vielä oikein hallittavan kokoinen

Ootteko huomanneet, että aivot toimis jotenkin puolella teholla? Miehen mukaan mun puhe on entistä epäselvempää, kun en muista asioiden nimiä vaan käytän sanaa juttu paljon. Esimerkkinä: "Annatko sen sellaisen jutun siitä pöydältä, sen pyöreän, mikä se nyt on, se vesijuttu." Samalla viuhdoin kuin heikkopäinen. Mies ihmettelee hetken ja sit sillä välähtää: "Ai vadin?" "No just sen!" ja sitten se mutisee, että ois niin paljon helpompaa, jos voisin muistaa asioiden nimet Unohtelen myös tavaroita, tänäänkin ramppasin rappuset monta kertaa ylös, kun unohdin milloin auton avaimia ja milloin rahapussia. Muistilappuja on entistä enemmän, kun asiat ei vaan pysy päässä. Nyt myös puhun samoja asioita uudestaan muistamatta, että sanoin ne jo. Raskausdementia?

Hyviä vointeja kaikille!

Sannimarja ja nöpö 23+2

 

Täälläkin on ollut raskausdementiaa havaittavissa jo monta kuukautta. Unohdan levyt ja uunin päälle lähes joka kerta, nyt onkin tullut tavaksi käydä tarkastamassa ne monta kertaa päivässä. Pahinta oli kuitenkin se, kun unohdin pankkikorttini tunnusluvun. Automaatilla vain tuli totaalinen blackoutti, en muistanut edes yhtäkään numeroa koko litaniasta. Onneksi sama luku on ollut minulla teinistä asti, niin äitini sitten sattui muistamaan sen, kun hänelle hädissäni soitin . Unohtelen myös tavaroiden ja asioiden nimiä, ihmisten nimiä ja menoja. Minulla onkin nyt viimeiset pari kuukautta ollut jos jonkinmoista muistilappua ympäri kämppää ja puhelin on täynnä muistutuksia. Olen siis ihan todella hajamielinen ja viime viikolla, kun oli hellettä, niin tuntui että aivot olivat vielä pehmoisempina kuin aiemmin.

menninkäistyttö & rääpäle 23+4

 

hui, taas on tullut paljon tekstiä. selvästi pirteitä me keskiraskauden mammat! itse kyllä kaipaan edelleen pitkiä yöunia, mutta päivisi olo on reipas.

närästykseen mulla on auttanu maitotuotteet ja välillä syön rennietä. mulla on tätä vaivaa ollu ihan alkuraskaudesta asti ja nyt tuntuu, että kaikki pienetkin välipalat alkaa heti närästää.

alaselkäkivut myös jatkuvat täällä. auttaisitkohan tukivyö niihin? tai onko muita hyviä vinkkejä? liikun normaalisti, mutta usein juuri liikunnan jälkeen kivut pahenevat vaikka ihan vaan olisi ollut kävelemässä tai joogassa. mulla on myös kiristäviä kylkikipuja vasemmalla puolella. tuntuu vaan, että heti kun tulee töistä, on pakko saada kaikki vaatteet pois päältä, ettei kiristäis joka paikkaa niin pahasti.

raskausdementiaa täälläkin havaittavissa. sanat just lähinnä unohtuu. mitähän tästä kesästä tulee töissä...

vakuutus otetaan tapiolasta ja se on heti syntymästä lähtien voimassa. tuttaville kävi niin, että vauva syntyi niin, että solisluu oli katki ja toinen käsi jotenkin vinksallaan, eli he joutuivat heti fysioterapiaan ym, jolloin vakuutus oli ollut pelastus. eihän sit äkoskaan tiedä. voi olla, että rahat menee ihan hukkaan, mutta mua pelottaa, että jos vakuutusta ei ota, niin sillon varmasti käy jotain.

paino on mulla noussu vasta 3-4 kg ja painoindeksi oli alussa 20, eli aika hoikkana olen pysynyt vaikka ruoka maistuukin hyvin.

synnytystä en ole vielä suunnitellut, mutta jotenkin amme, jossa saisi kellua lämpimässä vedessä ois varmasti kiva. ja kivunlievitystä kiitos myös.. vaikea tosiaan miettiä, kun ei oo mitään kokemusta, mutta ehkä sen perhevalmennuksen jälkeen on vähän viisaampi. ja pitää vaan toivoa, että sattuu mukavat kätilöt vuoroon! mies ehdottomasti mukaan tukemaan.. jotenkin synnytys ei vielä ainakaan pelota.

olen vähän innostunut kirpparilta hankkimaan pieniä vaatteita.. hups.. varmaan silti otetaan äitiyspakkaus.

mukavaa loppuviikkoa!
solete ja pikkukaveri 22+4

 

ja vielä sellanen höpsö kysymys, että missä sen pirpanan kannattaa nukkua ihan alkuun? kelan pahvilaatikossa vai missä? huomaa, ettei tiedä pienistä vauvoista kyllä mitään.
solete

 

Alaselkäkivut, lonkkakivut ja kylkikivut riasana myös täällä. Nämä tuntuvat kävellessä ja nukkumaan laittaessa pahimmilta. Kylki on kyllä kipeä vain vasemmalta puolelta, mut toisaalta kaikki muut vaivat (närästys, oksetus, selkäkipu) tuntuvat pahenevan oikealla kyljellä maatessa. Musta on tullut jo aika taituri tyynyjen asettelussa, mut silti uuvuttaa herätä monta kertaa yössä kipuihin ja asettelemaan niitä tyynyjä paremmin. Uni on tosi pinnallista, ja aamuisin aina väsyttää. Silti pitää nousta, kun tuntuu että pakko päästä vähän liikuttamaan kroppaa että kivut hellittää. Raskausdementialta näytän kyllä säästyneen. Ja muutenkin on sellainen olo, että vaikka näitä kremppoja on, niin niiden kanssa pärjää. Ajattelen sen niin, että muutakaan mahdollisuutta ei ole, eli eteenpäin vain

Solete, ei kai sillä ole väliä missä se lapsi nukkuu, kunhan paikka on turvallinen, eikä sijaitse vetoisassa paikassa (esim. ikkunan alla). Kannattaa myös katsoa, ettei äidillä ja isällä joudu selkä koville nostellessa vauvaa sängystä/laittaessa nukkumaan. Sellaista olen myös lukenut, että violetti väri muistuttaa kaikkein eniten kohtumaailman väriä. Lasta saattaa siis rauhoittaa kun ripustaa esim. violetin harson tai jonkun muun kankaan siihen nukkumapaikan seinille. (Vautsi, osaanpa kuulostaa asiantuntevalta, vaikka itselläkään omaa kokemusta ei asioista vielä ole... :ashamed: )

Nimistä on ollut puhetta. Me laitettiin nimet hätäkastepapereihin, ja tytön nimi on se, mikä myös oikeastikin annetaan. Pojan nimi vähän epävarma, mut toisaalta meille pitäiskin tulla tyttö =) Sitä vaan mietin, kun lapsi on tarkoitus kastaa ortodoksiksi, että onko sitä mahdollisuutta hätäkasteessa? Kirjoitettiin siihen lappuun sen hätäkastesuostumuksen perään, että ortodoksikaste, mut jotenki tuntuu et ei siellä kuitenkaan ole ketään ortodoksipappia päivystämässä. Pitää ottaa asioista selvää ja miettiä sitten, että onko evlut kaste "parempi kuin ei mitään"... Mut hyvällä tuurilla ja todennäköisestikin hätäkastetta ei edes tarvita! =)

Gallup:
Eilen perheneuvolassa käytiin läpi vanhemmuuden roolikarttaa, jonka mukaan vanhemmuuden viisi osa-aluetta ovat huoltaja, ihmissuhdeasiantuntija, elämänopettaja, rakkauden antaja ja rajojen asettaja. Sit piti yrittää lokeroida ittensä johonki kategoriaan. Tietty kaikki osa-alueet on tärkeitä ja meistä kaikista löytyy niitä jokaista, mut joku piti kuitenkin valita omimmakseen. Itse päädyin sit tuohon huoltajaan. Mihin rooliin lokeroisitte itsenne?

Shuri ja Onni-Ilona 25+3

 

Solete Meillä on pojilla ollu pinnasängyssä aluksi äitiyspakkauslaatikko. Se on ihan pienelle kivempi paikka kun on pienempi kuin pinnasänky niin on turvallisempi siellä olla. Nyt tälle vauvalle saatiin semmonen rottinkinen vauvansänky, ihan pieni, niin saa nukkua siinä alkuajan...

 

Täällä myös raskausdementiaa. Oikein rasittaa, kun koko ajan unohtaa jotain. Kalenteri on korvaamaton apu.

solete Meillä on vauvoille varattu pinnis, jossa on ä-pakkauksen laatikko sitä pienentämässä aluksi. Pinnis on vauva-aikana ollut käytössä todella vähän. Vauvat ovat nukkuneet viekussa. Näin on niin helppo imettää ja vauvalle turvallista. Saa nähdä mihin järjestelyyn nyt päädytään, kun tytöt nukkuu nyt sivuvaunuissa ja molemmat tulevat viekkuu joka yö klo 24-03 välissä. Voi olla, että ostetaan parisänkyyn levennystä. Mies on nukkunut kakkosen syntymän jälkeen olohuoneen sohvalla, kun nuo meidän tytöt on niin huonoja aina olleet nukkumaan. Aika taas näyttää mikä on toimivin ratkaisu uuden vauvan syntyessä. Meillä perhepeti on auttanut jaksamaan yöheräilyt parhaiten.

Gallup Minä istuisin paraiten tuohon rakkauden antaja lokeroon.

Olenkin nuoremman tytön kanssa kahden. Vanhempi lähti mummolaan. Tämä tietää sitä, että saan nukkua päikyt neitin kanssa yhtä aikaa. Ihanaa.
-Poni 24+1

 

Epeti, mä laitoin vaan lappuihin lisäselvitys-kohtaan, että en ole ollut töissä ennen äitiysloman alkua ja selitykseksi sen että olen hoitovapaalla esikoisen kanssa. Laitoin hakemuksen netin kautta, joten kaippa ne kyselee jos tarvii jotain lisäselvitystä.

solete, meillä nukkui vauva ensin vaunuissa.

raskausdementiaa on täälläkin :wave:

Mä kävin tänään sitten hakemassa sen sikapiikin. Ei vielä toistaiseksi mitään oireita ole tullut...
Tällä erää ei muuta, pakko mennä ottamaan päikkärit!

mp ja kirppunen 24+6 :heart:

 

Solete, voit nukuttaa vauvan äitiyspakkauslaatikossa, pinnasängyssä, vanhempien sängyn viereen laitetussa pinnasängyssä (ns. sivuvaunu) tai vieressäsi sängyssä. Meillä esikoinen nukkui alusta asti minun vieressäni perhepedissä ja jatkoimme tätä järjestelyä noin puoli vuotta. Sitten hän siirtyi nukkumaan pinnasänkyyn, joka oli kiinni meidän sängyssämme ja jonka sängyn puoleinen reuna oli otettu pois. Vieläkin neiti nukkuu pinnasängyssä meidän sängyssämme kiinni. Kesällä pitäisi alkaa harjoittelemaan isojen tyttöjen sängyssä nukkumista :heart:

Perhepedissä nukkuessa on hyvä muistaa, ettei kumpikaan vanhemmista saa käyttää alkoholia, eikä mielellään tupakoida. Sängyssä ei saa myöskään olla kasoittain tyynyjä tai painavia peittoja. Paras paikka vauvalle on äidin ja seinän välissä, mutta niin että vauvalle jää tarpeeksi tilaa kummallekin puolelle. Itse koin perhepedin loistavaksi ratkaisuksi, mutta tiedän monia jotka eivät saa lapsen vieressä unta kun pelkäävät tukehduttavansa tämän.

Helsingissä ei hätäkastelappuja täytetä, joten nimeä ei ole sen vuoksi tarvinnut miettiä. Luultavasti annamme pojalle nimen, jota mietimme jo esikoisen kohdalla. Olen opettaja, mikä vaikeuttaa nimen valintaa. Aika monista nimistä tulee mieleen vanha oppilas ja vaikka mielleyhtymä olisi miellyttävä, en halua antaa lapselle oppilaani nimeä. Haluamme selkeästi suomalaisen, mutta hiukan harvinaisemman nimen, joka sopii harvinaiseen sukunimeen. Vaikea yhdistelmä :/

Äitiysavustuksen otimme pakkauksena, vaikka aluksi ajattelin ottaa sen rahana. Pidän tämän vuoden pakkauksesta, joten sen takia valinta oli aika helppo. Vaatteita ei oikeastaan tarvitse hankkia, sillä esikoisen vaatteet ovat jäljellä ja neutraaleja väriltään. Suurin hankinta ovat uudet vaunut. Olemme päätymässä Phil&Tedin Vibe-vaunuihin koska olen kuullut niistä niin paljon hyvää. Kaupunkikäyttöön ja perheeseen jossa ei ole autoa, ne varmasti sopivat mainiosti.

Tiinuliini ja Vompatti 23+1

 

Solete, voit nukuttaa vauvan äitiyspakkauslaatikossa, pinnasängyssä, vanhempien sängyn viereen laitetussa pinnasängyssä (ns. sivuvaunu) tai vieressäsi sängyssä. Meillä esikoinen nukkui alusta asti minun vieressäni perhepedissä ja jatkoimme tätä järjestelyä noin puoli vuotta. Sitten hän siirtyi nukkumaan pinnasänkyyn, joka oli kiinni meidän sängyssämme ja jonka sängyn puoleinen reuna oli otettu pois. Vieläkin neiti nukkuu pinnasängyssä meidän sängyssämme kiinni. Kesällä pitäisi alkaa harjoittelemaan isojen tyttöjen sängyssä nukkumista :heart:

Perhepedissä nukkuessa on hyvä muistaa, ettei kumpikaan vanhemmista saa käyttää alkoholia, eikä mielellään tupakoida. Sängyssä ei saa myöskään olla kasoittain tyynyjä tai painavia peittoja. Paras paikka vauvalle on äidin ja seinän välissä, mutta niin että vauvalle jää tarpeeksi tilaa kummallekin puolelle. Itse koin perhepedin loistavaksi ratkaisuksi, mutta tiedän monia jotka eivät saa lapsen vieressä unta kun pelkäävät tukehduttavansa tämän.

Helsingissä ei hätäkastelappuja täytetä, joten nimeä ei ole sen vuoksi tarvinnut miettiä. Luultavasti annamme pojalle nimen, jota mietimme jo esikoisen kohdalla. Olen opettaja, mikä vaikeuttaa nimen valintaa. Aika monista nimistä tulee mieleen vanha oppilas ja vaikka mielleyhtymä olisi miellyttävä, en halua antaa lapselle oppilaani nimeä. Haluamme selkeästi suomalaisen, mutta hiukan harvinaisemman nimen, joka sopii harvinaiseen sukunimeen. Vaikea yhdistelmä :/

Äitiysavustuksen otimme pakkauksena, vaikka aluksi ajattelin ottaa sen rahana. Pidän tämän vuoden pakkauksesta, joten sen takia valinta oli aika helppo. Vaatteita ei oikeastaan tarvitse hankkia, sillä esikoisen vaatteet ovat jäljellä ja neutraaleja väriltään. Suurin hankinta ovat uudet vaunut. Olemme päätymässä Phil&Teds Vibe-vaunuihin koska olen kuullut niistä niin paljon hyvää. Kaupunkikäyttöön ja perheeseen jossa ei ole autoa, ne varmasti sopivat mainiosti.

Tiinuliini ja Vompatti 23+1

 

Hei Tiinuliini, miten päädyitte noihin Vibeihin? Siksi vaan kyselen, kun mekin ollaan Phil&Tedseihin päädytty, mutta ei tiedetä ottaako Sportit, Vibet vai mitkä.

 

Mulla on tänään ja eilen ollu aika voimakasta painontunnetta alavatsalla ja on tosi hankala istua... Mikähän neuvoksi? Harjotutssupistuksia on tullut kanssa aikalailla...

Lara- ja Nuna rv22+6

 

Nyt taas pitkästä aikaa kirjoittelemaan tänne. Päivittäin kyllä käyn lukemassa, mutta kirjoittamaan ei mukamas sitten ehdikään. Töissä tulee puurrettua nyt ahkerasti, seuraavat vapaat on reilun 16 päivän päässä - saa nähdä miten jaksaa..

Närästys on vaivannut myös minua aina iltaisin, sekä jos kahvia on tullut nautittua yli sallitun, eli nelisen kuppia. Kahvinärästys esiintyy siis päivisin aina silloin tällöin, mutta tuota vaivaa esiintyy etenkin iltaisin nukkumaan mennessä VASEMMALLA kyljellä. Hassua, mutta totta. En ole kohta varmaan reiluun viikkoon nukahtanut vasemmalle kyljelleni, sillä niinpäin maatessa alkaa närästämään mitä pahiten. Yöllä sitten saatan välillä kääntyä vasemmallekin puolelle, mutta silloinkin herään siihen, että närästää.. Osaisikohan joku sanoa, onko tähän joku oikea syykin?

Selkäkivut sensijaan ovat hieman jättäneet minua rauhaan. Ostin kyllä jo kauan sitten tuon tukivyön ja se on selvästi auttanut. Nyt kramppimaiset selkäkivut ovat jääneet taka-alalle. Siltikin selkä on jumissa ja kipeähkö, mutta ne lamauttavat kivut on poissa. Eli täytyy vain olla tyytyväinen.

Vakuutusta päätimme olla ottamatta, eli taidamme kanssa kuulua tuohon vähemmistöön tässä asiassa. Tähän saakka olen saanut aina julkiselta puolelta tarvitsemani avun, joten uskaltaudun luottaa siihen jatkossakin..

Paino on noussut minulla tasaisesti ja maha on kasvanut sen mukaisesti. Viimeisimmän puntarikäynnin mukaan tullut kiloja 5,5 ja täytyy kaiketi hieman katsella mitä laittaa suuhunsa. Hieman ylimääräistä kun miullakin on jo valmiiksi, niin ei tarvitsisi kiloja järkyttävästi enää keräillä.. Tässä käytiin kyläilemässä viime viikonloppuna veljeni luona ja hän kummasteli kovin minun "suurta" olemustani. Olo ei ole niin jättimäinen kuin sukulaisten kommenteista voisi kuvitella, mutta kaipa tämä "kevyt" olo johtuu siitä että meillä ei nykyisessä asunnossamme ole kokovartalopeiliä! (Hyvä siis huijata itseään, ettei ole mikään mammutti vielä..)

Tänään rohkaistuin sitten ottamaan noista vatsakommenteista innostuneena kuvan itsestäni töiden jälkeen. (kun kerrankin peili oli käytettävissä) Tässäpä siis minun ihka ensimmäinen masukuva - naamasta ei tarvitse välittää, sen verran väsähtäneen näköinen mie olin noin työpäivän päätteeksi.

http://www.aijaa.com/v.php?i=6247942.jpg[/img]

Toivottavasti nyt tuo kuva näkyypi..

Synnytyksen kivunlievitystä en ole vielä pahemmin miettinyt. Amme kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta ja muitakin kivunlievityksiä tahtoisin kokeilla/saada, jos vain se on mahdollista. Sen verran huono olen kipua sietämään..

Äitiyspakkaus myö otetaan, sillä esikoinen tulossa ja siinä on hyvin perusvaatteita. Vaikka meillä ei olekaan tiedossa kumpi tuolta nyt tuleepi, niin mielelläni käytän lapsosella myös "poikien" värejä, vaikka tyttö tulisikin.

Isyyslomasta/Isäkuukaudesta , kuinka monen mies on haaveillut jäävänsä tuolle pidennetyllä isyyskuukaudelle? Meillä mies vahvasti harkitsee ainakin vielä jäävänsä tuolloin kotiin ja ollaakin keskusteltu asiasta pitkään ja hartaasti. Olisihan tuo aivan mahtavaa jos mies todella jaksaisi olla noinkin pitkän ajan yksinään lasta kotosalla hoitamassa ja minä saisin rauhassa palailla työelämään.

Kelan laput pitäisi postittaa tässä lähipäivinä. Kammoan kaikkia tuollaisia virallisia lippuja ja lappuja, jonka johdosta on postitus viivästynyt. Täytyisi vain joku päivä ottaa itseään niskasta kiinni ja täytellä ne kunnolla. Äitiyslomalle ajattelin jäädä vasta 30pv ennen laskettua aikaa, sillä olen lupaillut tuurailla yhden jos useammankin kesäloman sijaisuuden tässä ennen omia "lomiani".

Liikkeet tuntuvat nyt jo useasti päivässä ja tekevät välillä ihan kipeätäkin. Samoin nukkumaan mennessä muksu monesti oikein innostuu jysäyttelemään, joten unen saaminen on hieman hankalaa..


Mie kävin kanssa ihailemassa elokuisten topicista syntynyttä vauvaa - AIVAN MAHTAVA! Toivottavasti heillä menee kaikki hyvin ja lapsi pääsee mahdollisimman nopeasti myös kotiinkin.

Muttah, kaipa tästä täytyy ruokaa mennä laittelemaan ja on yritettävä ottaa ihteään niskasta kiinni ja potkittua kirjoittelemaan taas ahkerammin!

valkoinenhetero& myyrä 25+3

 

"Tiinuliini Olen opettaja, mikä vaikeuttaa nimen valintaa. Aika monista nimistä tulee mieleen vanha oppilas ja vaikka mielleyhtymä olisi miellyttävä, en halua antaa lapselle oppilaani nimeä.

Sama täällä! Opettaja minäkin ja työvuosien myötä muotoutunut vahvoja mielikuvia muuten varmasti ihan mukavista nimistä.... :ashamed: Entisiä oppilaita on vaikka minkä nimisiä ja heidän nimiä ei tee mieli lapselle antaa. Onneksi kohta alkaa jo unohtamaan ainakin osan niistä.... Esikoiselle annettiin nimi joka löytyy miehen suvusta, perisuomalainen nimi, kun niistä molemmat tykätään. Masukille on nimi vielä hieman haussa, mutta ehtiihän tuota... Itse tykkäisin tytölle antaa nimeksi <3Hilma<3, mutta mies ei ole samaa mieltä

Papupata ja Pikkis

 

On se ihanan hassua, kun voi jo kommunikoida vaavin kanssa. Tänään, kun vauva potki hurjasti, niin minä tökin takaisin, hetken päästä pikkuinen potki pari kertaa kättäni vasten ja sitten minä taas tökin takaisin ja tämmöistä "leikkiä" jatkettiin sitten jokusen minuutin ajan. Sitten poitsu taisi väsähtää ja nukahtaa. Ihana :heart: . Samaten, kun masussa ollaan turhankin aktiivisia, niin masun voimakas silittely rauhoittaa pikkuisen.
Tullut ihan parin viikon aikana jotenkin seesteisempi olo. Siihen varmasti vaikuttaa suurilta osin se, että ollaan miehen kanssa saatu vihdoin asiat setvittyä ja ollaan hyvissä väleissä, mutta on se varmasti sitäkin että vauva-asia on tullut jotenkin konkreettisemmaksi ja on tullut sinuiksi sen kanssa, että hei, minustahan tulee ihan oikeasti äiti syksyllä. Sitä oikeastaan jo odotteleekin, että tulisipa syyskuu äkkiä .

menninkäistyttö & rääpäle 23+4

 

Lahopää-Liisa olen haastatellut puistoäitejä joilla on Phil&Tedit. Sekä Vibe että Sport ovat saaneet paljon kehuja, mutta enemmän olen kuullut positiivista Vibesta. Lisäksi mieheni työkaverin perheeseen sellaiset hankittiin viime vuonna ja hän kehui mallia. Mies on kehuista innostuneena ostamassa Vibet olen minä mitä mieltä tahansa Uskoisin, että kummatkin mallit ovat hyvät ja useimmilla on käyttökokemusta vain niistä omistaa, eli sinänsä jokainen tietenkin kehuu juuri sitä mallia mihin on itse käytössä tottunut. Harmi, että punnan kurssi suhteessa euroon on parantunut. Viime vuonna olisi vaunut saanut kurssejen takia tosi halvalla, silloin ostin Englannista esim. kestovaippoja edullisesti. Nyt kun katselin vaunuja myyviä nettifirmoja niin aika samassa Suomen hintojen kanssa ollaan.

Menninkäistyttö onpa kiva kuulla, että sinulla on parempi ja seestyneempi olo. Olet raskaassa tilanteessa, mutta tuntuu, että pystyt käsittelemään asiaa hienosti.

Kelan laput kannattaa muuten täyttää netissä. Verkkopankkitunnuksilla pääsee tekemään hakemukset ja minusta nettihakemus oli paperista selkeämpi. Itse myös merkitsin lisätietoa kohtaan sen, että haluan laskettaa tuet esikoisen aikana saamieni päivärahojen mukaan.

Isyysloman ja täysmääräisen isäkuukauden mies aikoo pitää. Hän teki niin jo esikoisen kanssa. Olemme myös harkinneet, että hän jää vuorostaan kotihoidontuella hoitamaan lapsia vanhempainpäivärahakauden jälkeen.

Kivunlievityksestä: esikoisen synnytys käynnistettiin yliaikaisena ja silloin otin epiduraalin joka toimi todella hyvin. Tämän toisen kohdalla toivon, että synnytys alkaisi luonnollisesti. Samoin toivon, että voisin synnyttää luomuna. En ota asiasta kuitenkaan paineita. Ainakin jos käynnistys joudutaan taas tekemään tulen pyytämään epiduraalin. Sen verran yhtenäisiä käynnistyksen aiheuttamat supistukset ainakin ensimmäisessä synnytyksessä olivat

Tiinuliini ja Vompatti 23+1

 

Nukkumisesta: Meillä vauva nukkuu varmaan alusta asti pinnasängyssä. Kaksoset nukkuivat samassa pinnasängyssä ensimmäiset kuukaudet ja aluksi molempien ympärillä/välissä oli esim. lakanasta käärittyjä pötkylöitä, joista muodostui pesän tapainen. Muutenhan pinnasänky olisi vastasyntyneelle kovin iso. Tällaisia pesärakenteita käytettiin keskolassa ja sieltä sain idean. =) Samaiset pötkylät toimivat myöhemmin nuhanenillä, kun sängyn päätyä sai nostaa hengityksen helpottamiseksi reilusti ylös ja pepun alle piti laittaa stopparit, ettei vauvat valu jalkopäähän.

Isyyslomaa mies pitää kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen ja viikon myöhemmin. Tarkoitus olisi kuitenkin ajoittaa kaksi viikkoa kesälomaa isyysloman yhteyteen, joten olisi kotona yhteensä neljä viikkoa syys-lokakuussa. Isäkuukauden hän myös haluaisi pitää, mutta ei taida olla tämänhetkisessä työssä mahdollista. Mun ukkokulta on niin korvaamaton.

Komia on maha, valkoinenhetero.

Ja raskausdementiasta kärsiville varoitus :attn: : Ei se välttämättä siihen synnytykseen lopu, päinvastoin pahenee vaan. Mun mies alkaa olla jo hermoromahduksen partaalla, kun edellisessä raskaudessa alkanut huonomuistisuus jatkui kaksosten synnyttyä ja, jos mahdollista, paheni entisestään tämän raskauden alettua. Toivottavasti tästä vielä joskus toipuu...

Epeti 23+2