vatsa pilalla raskauksien jälkeen ja uusi suhde. (sis kuvan)

Niin, ja itse siis olen sitä mieltä, ettei tuon vatsan pitäisi suhdetta kaataa.

 

Tuon ulkonäkö alastomana huolettaa varmaan kaikkia naisia. Varsinkin uudessa suhteessa ja ainakin silloin jos on niin kuin minulla kumppanina nuorempi mies. Useimmiten miehiä ei pahemmin ulkonäkövirheet haittaa. Vähän samoin kun nainen panostaa pukeutumiseensa tuntikausia ja miehen mielestä se voikin olla hyvännäköistä ja seksikästä, muttei hän pysty edes kuvailemaan mitä naisella oli päällä, koska ajatukset heti livahti sen puolelle, että mitä siellä vaatteiden alla odottaa. Lisäksi tuntemukset muuten ihokosketuksessa ja seksissä vie huomion ja keskittymisen aivan muualle kuin siihen miltä näyttää, tai niin se ainakin pitäisi olla. Naisilla vaan on paha tapa miettiä siinäkin miltä näyttää eikä se edistä nauttimista. Apukeinoja miesten hämäämiseen toki on. Onhan sitä korsettia jos jonkinmoista tarjolla alusvaateliikkeissä ja useimmista mies innostuu. niitä voi pitää päälläkin seksin aikana, oikein kiihkeissä sessioissa kun ei aina ehdi kaikkea riisua. Ja jos mies on niitä tyyppejä jotka haluaa riisua ja katsoa sinua (niitäkin on osunut kohdalle jotka on oikein halunnut tutkia ihan joka kohtaa ja huolella) niin silloin häntä tuskin haittaa mikään kauneusvirhe, hän on kiinnostunut aivan muusta. Ja lopuksi onnea uudesta suhteesta sinulle!

 

Tää on varmaan eka kerta ikinä kun oon samaa mieltä sun kanssa. Jos ap olisi ylipainoinen niin en miettisi miehen suhtautumista vatsaan lainkaan mutta ap on hoikka. Mikäli mies tykkää hoikista naisista hän saattaa (huom saattaa, en tiedä) nähdä raskauksien aiheuttamat muutokset ongelmana.

Joo, tuo hoikkuus/muun kropan hyvä kunto on vähän kaksipiippuinen juttu tällaisessa tilanteessa. Toisaalta kokonaisuutena aloittaja on varmaankin keskimääräistä 3 lapsen äitiä paremmassa kunnossa vartaloltaan, eikä hänellä ole siis mitään syytä ulkonäköään hävetä. Mutta toisaalta on mahdollista, että mies on kovin ulkonäkökeskeinen ja vatsa yllätyksenä tullessaan hänen kiinnostustaan latistaa. Jos aloittaja olisi muutenkin rupsahtanut ja/tai reilusti ylipainoinen, ulkonäkökeskeiset miehet eivät olisi tapailua edes aloittaneet.

Minä olen katsonut tuota aloittajan kuvaa kaksi kertaa eri päivinä, eikä se toisena päivänä vaikuttanut enää ollenkaan niin pahalta. Joten minäkin rohkaisisin näyttämään kuvan etukäteen, niin olisi miehellä hetki aikaa sulatella asiaa. Tosin voisi näyttää kuvan jota ei ole otettu noin armottomassa valaistuksessa kuin aloitukseen linkitetty, sillä missään kirkkaissa spottivaloissa te tuskin sekstailettekaan. Eli ennemmin sellainen kuva, jossa vatsa näyttää siltä miltä se todellisuudessa himmeähkössä valaistuksessa livenä näyttää.

 

Joo, tuo hoikkuus/muun kropan hyvä kunto on vähän kaksipiippuinen juttu tällaisessa tilanteessa. Toisaalta kokonaisuutena aloittaja on varmaankin keskimääräistä 3 lapsen äitiä paremmassa kunnossa vartaloltaan, eikä hänellä ole siis mitään syytä ulkonäköään hävetä. Mutta toisaalta on mahdollista, että mies on kovin ulkonäkökeskeinen ja vatsa yllätyksenä tullessaan hänen kiinnostustaan latistaa. Jos aloittaja olisi muutenkin rupsahtanut ja/tai reilusti ylipainoinen, ulkonäkökeskeiset miehet eivät olisi tapailua edes aloittaneet.

Toisaalta ei tarvitse olla ulkonäkökeskeinen, vaikka ulkonäkö kokonaisuutena olisi tärkeää. Itselleni kumppanin ulkonäöllä on suuri merkitys - mutta en ole silti ulkonäkökeskeinen, eli muut ominaisuudet painavat vaakakupissa enemmän (mikä tarkoittaa sitä, että en tee myönnytyksiä henkisten ominaisuuksien kohdalla, vaikka olisi ulkoisesti minun makuuni täydellinen ihminen). Ja itselleni ulkonäön merkitys liittyy enemmän siihen kokonaisuuteen - esim. mitä ihminen itse tuo itsestään esiin ulkonäön kautta (esim. tyyli, persoona). Minulle jokin yksittäinen ulkonäkövirhe todennäköisesti olisi toissijainen, etenkin jos se kuuluu asioihin, joille ei mahda mitään, eikä sellainen onnistuisi pilaamaan koko kokonaisuutta. Jos on riittävän ihana ihminen, hän onnistuu olemaan ihana ja upea sen "ulkonäkövirheensäkin" kanssa.

 

Tämä kommentti voi olla vähän outo, koska en katsonut kuin kuvan ja luin 2 ekaa sivua, mutta jos (kun?) asia on sinulle ongelma ja olet halukas, niin tilannetta voidaan kyllä korjata julkisella sektorilla abdominoplastialla. 'Lääketieteellinen haitta' on varsin laaja käsite ja yksilölisesti määriteltävissä.

 

[QUOTE="Kirurgi";30286365]Tämä kommentti voi olla vähän outo, koska en katsonut kuin kuvan ja luin 2 ekaa sivua, mutta jos (kun?) asia on sinulle ongelma ja olet halukas, niin tilannetta voidaan kyllä korjata julkisella sektorilla abdominoplastialla. 'Lääketieteellinen haitta' on varsin laaja käsite ja yksilölisesti määriteltävissä.[/QUOTE]

Täällä palstalla kuka tahansa voi laittaa nimimerkikseen kirurgi, joten kannattaa suhtautua näihin "ammattilaisten" kommentteihin varauksella. Julkisella puolella korjataan silloin jos vatsalihasten väliin on jäänyt selvä rako, mutta ei esteettistä haittaa. Tuhansilla naisilla on raskausarpia ja vatsanahka venynyt synnytyksen jälkeen. Hyvin harva näitä korjauttaa edes yksityisellä.

Toki voi käydä lääkärissä arvioittamassa onko vaurio pinnallinen vai ei.

Oikeastaan enemmän pitäisi peräänkuuluttaa sitä että kaikennäköiset ihmiset harrastavat seksiä. Lihavat, laihat, ne joilta on toinen rinta leikattu, jotka ovat saaneet liikenneonnettomuudessa vammoja ja arpia, jotka käyttävät arkielämässään pyörätuolia.

Tärkein elin jolla seksiä harrastetaan on aivot, ja nämä muut tulevat sen jälkeen. Toki aina välillä käydään keskustelua siitä onko ok jättää kumppani jos tämä on lihonut 10kg mutta kun kaikki vanhenevat ja ulkönäkö väistämättä jossain kohdassa muuttuu pitäisi pystyä vähän enempään.

Pornoleffat ovat aikusten satua.

 

Indikaatioita on muitakin kuin rektusdiastaasi - kuten mainitsin, lääketieteellinen haitta voidaan määritellä laajasti.

 

Ota sä litteä mahovatsa niin joku muu ottas riemusta kiljuen vaikka minkä elämää luoneen roikkopussin ja ne 3 lasta!

 

Ensin odottaa ja synnyttää 4,5kiloisen vauvan. Hoikka olen ollut aina, maha venyi ja repesi. Raskausarpia ei ole, mutta ruttuinen mah jäi. Siitä palkinnoksi vielä ikuinen sinkkuua eron jälkeen. Rahallisesti ei vain ole varaa mennä leikkaukseen, ja jäljethän siitäkin jää. Onneksi on nämä lapset, joiden vuoksi jaksaa eteenpäin. Vaikea vaan olla katkeroitumatta, kun ajattelee sitä yksinäisyyttä kun lapset kasvavat ja lähtevät kotoa omaan elämäänsä.

 

[QUOTE="minna";30286516]Ensin odottaa ja synnyttää 4,5kiloisen vauvan. Hoikka olen ollut aina, maha venyi ja repesi. Raskausarpia ei ole, mutta ruttuinen mah jäi. Siitä palkinnoksi vielä ikuinen sinkkuua eron jälkeen. Rahallisesti ei vain ole varaa mennä leikkaukseen, ja jäljethän siitäkin jää. Onneksi on nämä lapset, joiden vuoksi jaksaa eteenpäin. Vaikea vaan olla katkeroitumatta, kun ajattelee sitä yksinäisyyttä kun lapset kasvavat ja lähtevät kotoa omaan elämäänsä.[/QUOTE]

:hug: Ei kai nyt kaikki miehet hylkää ruttusen mahan takia naista?

 

[QUOTE="M33";30285497]En kyllä heti keksi, mitä surullista on siinä, että elää arvojensa ja toiveidensa mukaista elämää rakastamansa kumppanin kanssa. Tietenkin jos elää sellaisesa harhassa, että vanhemmuus on kaikkien mielestä mukavaa ja tärkeää, toisten valinta jäädä lapsettomaksi voi tuntuakin hämmentävältä.[/QUOTE]

Ihan hyväkin että jotkut jättää lapset tekemättä. Teille varmasti ihan juuri oikea valinta.

 

Kukaan ei voi varmaksi sanoa millainen ap:n miehen suhtautuminen on. Kannattaa, kuten moni sanonutkin, puhua etukäteen ja erityisesti korostaa miten herkkä asia se ap:lle on!
Voi olla, että mies on jo niin hurmioissaan ettei välitä ja ymmärtää elämän tekevän meille fyysisiä muutoksia kroppaan, joille ei mahda mitään. Tai sitten se ällöttää mutta mies ei siltikään halua päättää alkavaa suhdetta sen vuoksi, vaan voivat yhdessä korjauttaa vatsan tai hyväksyä sen yksinkertaisesti. Ap:n tapauksessa luultavasti vatsa häiritsee itseä eniten ja on iso kolaus itsetunnolle, niin korjausleikkaus voisi olla molempien etu.
Ei se mies silti yhtään pöllömpi ole jos masuun kaatuu suhde. On vain väärä ap:lle!

Itselläni on useiden leikkausten myötä vatsa melko.. noh, kuitenkin pahempi mitä ap:lla. On treenattu fysioterapeutin avustuksella ja kaikki tehty mitä voi. Paitsi leikkausta, koska nykyinen mies ei sitä halua. On muuten hoikkien peräänkin jne ja vatsa ei ole ollut ongelma koskaan kun muuten olen täyskymppi kuulemma. Eli on miehiä, joille ei yks tai useampi "virhe" tunnu missään.
Ja kumpikin tajuaa vanhemmiten muutoksia tulevan luonnostaankin, alussa mielestäni saa valkata mieluisen paketin luonteen&ulkonäön suhteen. Ei se ole pinnallista vaan järkevää, voi muistella vanhana sitten millaisia oltiin nuorina.
Makuja kun on monia ja vilpitön halu toista kohtaan on parisuhteessa voimavara, vaikka jotkut ovatkin eri mieltä.

 

:hug: Ei kai nyt kaikki miehet hylkää ruttusen mahan takia naista?

Ei varmastikaan. Mä uskon (ja väitän että jopa tiedän) että on olemassa paljonkin miehiä jolle ruttuinen vatsa ei ole mikään "issue".

Ap:n tapauksessa ottaisin asian esille ennen kuin on petipuuhissa. Näin mies ehtii miettiä asiaa ja jos kokee ongelmana, ei ap ole niin haavoittuvaisessa tilassa kuin jos alastomana yhtäkkiä sitten torjuttaisiinkin.

 

[QUOTE="M33";30285562]Nämä ovat hyvää tarkoittavia kommentteja, mutta samalla ne ovat kyllä aivan älyttömiä kommentteja. Toisen keho joko kiihottaa tai sitten ei. Sillä ei ole mitään tekemistä ihmisen järkevyyden kanssa.[/QUOTE]

Tottakai näin on. Ja lajin jatkumisen kannalta tämä on erittäin tärkeäkin pointti vielä.

MUTTA, tässä on nyt kyse siitä että jos muutama raskausarpi vatsalla (koska tuo ei todellakaan ole edes paha maha) on sellainen asia miehelle että hän sen vuoksi karkuun juoksee niin se mies ei ole AP:n arvomaailmaan sopiva eikä myöskään ole se hänen unelmiensa mies. Ymmärrätkö? Ja tässä ei nyt tartte vertailla asiaa mihinkään cp-vammaan (joka oli minun mielestäni sulta kyllä todella ala-arvonen kommentti) tai vaikka alkoholismiin. Ei tämä AP:n tilanne kaipaa vertailua suuntaan eikä toiseen.

Meitä on niin moneen junaan, jotkut tykkää kumppanista joka näyttää barbie-nukelta ja on luonteeltaan hormonihirviö, jotkut tykkää kumppanista jolla voi olla vähän rosoisempi ulkonäkö mutta luonne on paljon tasaisempi ja lupsakampi. Tosiasia on se (ja vain se) että kenenkään ei tarvitse olla suhteessa ihmisen kanssa jonka arvomaailma ei kohtaa tai jolle joutuu kokoajan todistelemaan olevansa "täydellinen" kaikin tavoin. Meillä jokaisella on vikamme, myös sinulla M33 ja sinun vaimollasi. Jos AP miettii voiko hän näyttäytyä synnyttäneen naisen vatsoineen miesystävälleen ilman että tämä karkaa, ei todellakaan oikeuta lyttäämään hänen itsetuntoaan. Jokainen varmasti tajuaa että jokaisen ihmisen kudostyyppi on erilainen, toisilla tulee raskausarpia vaikkei edes raskauksien aikana lihoisi pätkääkään ja toisilla ei tule yhtään. Ja toivottavasti jokainen ymmärtää myös sen, että jos nahka repeää niin se ei palaudu muutoin kuin kirurgin veitsen avulla, sekin on vaan kylmä fakta. Ja kirurgin juttusille kannattaa mennä siinä vaiheessa jos asia vaivaa itseään, ei kenenkään muun vuoksi.

Tunnen sekä miehiä että naisia jotka ovat ulkoisilta puitteiltaan hyvännäkösiä mutta luonteet on kyllä ihan perseestä. Tunnen jopa pariskunnan jossa nainen on kaunis kuin nukke mutta silkkoa sisältä. Mies ylpeänä näyttelee "trophy wifeaan" kylillä mutta selän takana hällä on kokoajan sivusuhde naiseen joka ei meikkaa eikä kulje Guccissa vaan on ihan tavallinen kahden lapsen eronnut äiti. Muttakun se sielunkumppanuus on kuulemma niin vetävä voima ettei tämä mies voi olla erossa suhteestaan. Avioliitto taas on sitten ihan kulissia vaan jota mies pitää tiettyjen asioiden vuoksi yllä. Surullista, mutta täysin totta. Ja näitä tarinoita on pilvin pimein.

 

MUTTA, tässä on nyt kyse siitä että jos muutama raskausarpi vatsalla (koska tuo ei todellakaan ole edes paha maha) on sellainen asia miehelle että hän sen vuoksi karkuun juoksee niin se mies ei ole AP:n arvomaailmaan sopiva eikä myöskään ole se hänen unelmiensa mies.

Ihminen voi omille mieltymyksilleen yhtä vähän kuin raskaana ollut nainen voi vatsan seudun vaurioille. Ei kenenkään arvoista voi tehdä kummoisiakaan johtopäätöksiä sen perusteella, minkälaisiin piirteisiin hän tuntee vetoa tai minkälaiset piirteet saavat orastavan kiinnostuksen tyrehtymään.

Nyt tulee muistaa, että kiinnostus voi lopahtaa niin monista muistakin syistä kuin raskausarpien ja venyneet vatsanahan vuoksi: muuten lupaavalta ja ihanalta vaikuttava uusi tuttavuus voi olla huono seksissä, maiskutella ja röyhtäillä ruokapöydässä, käyttää avannetta, tupakoida, olla huono keskustelija, olla liian lyhyt/laiha/lihaksikas, tai kärsiä täydellisestä tyylitajun puutteesta. Tuskinpa sellaista piirrettä onkaan, jonka vuoksi jonkun orastava romanttinen kiinnostus tyrehtyisi. Sen verran herkästä tunteesta on kysymys. Ja tunteet ovat ehdottomasti eri asia kuin arvot.

 

Ja toivottavasti jokainen ymmärtää myös sen, että jos nahka repeää niin se ei palaudu muutoin kuin kirurgin veitsen avulla, sekin on vaan kylmä fakta.

Kylmä fakta on myös se, että toiset myös lihovat ja kaljuuntuvat helpommin kuin toiset. Mitä se mielestäsi kertoo naisen arvoista, jos hän ei tunne vetoa kaljuja ja lihavia miehiä kohtaan?

 

MUTTA, tässä on nyt kyse siitä että jos muutama raskausarpi vatsalla (koska tuo ei todellakaan ole edes paha maha)

Katsottiinkohan me samaa kuvaa?

Koska mun mielestä tuo on jo paha maha. Ja arpiakin enemmän kuin muutama.

 

omituista jos juttu kaatuu yhteen mahanahkaan.

Tavallaan tämä on totta.

Mutta jos se kaatuu yhteen mahanahkaan, niin sitten se kaatuu. Toivottavasti ap nyt vain meni tulta päin (olen vasta sivulla jotain, enkä tiedä mitä ketjun lopussa tapahtuu, jännää!) ja hyväksyy sen, että maha on mitä on. Ja ap ansaitsee rinnalleen miehen, joka ajattelee tämän mahasta samalla tavoin: se nyt on mitä on, mutta on maailmassa muutakin kuin yksi maha. Niin kuin vaikka ihana kumppani :heart: Aawww.

 

[QUOTE="M33";30286657]Ihminen voi omille mieltymyksilleen yhtä vähän kuin raskaana ollut nainen voi vatsan seudun vaurioille. Ei kenenkään arvoista voi tehdä kummoisiakaan johtopäätöksiä sen perusteella, minkälaisiin piirteisiin hän tuntee vetoa tai minkälaiset piirteet saavat orastavan kiinnostuksen tyrehtymään.

Nyt tulee muistaa, että kiinnostus voi lopahtaa niin monista muistakin syistä kuin raskausarpien ja venyneet vatsanahan vuoksi: muuten lupaavalta ja ihanalta vaikuttava uusi tuttavuus voi olla huono seksissä, maiskutella ja röyhtäillä ruokapöydässä, käyttää avannetta, tupakoida, olla huono keskustelija, olla liian lyhyt/laiha/lihaksikas, tai kärsiä täydellisestä tyylitajun puutteesta. Tuskinpa sellaista piirrettä onkaan, jonka vuoksi jonkun orastava romanttinen kiinnostus tyrehtyisi. Sen verran herkästä tunteesta on kysymys. Ja tunteet ovat ehdottomasti eri asia kuin arvot.[/QUOTE]

Mutta nyt olikin kyse nimenomaan AP:n vatsasta ja siitä että siinä on raskauksien jäljiltä arpia ja nahka on venynyt ja kuinka hän pelkää mitä miesystävänsä siitä sanoo. Nyt oli kysymys vain siittä. Nyt ei ollut kyse siitä onko AP:llä mahdollisesti muita "vikoja". Ja niinkuin olen itsekin sanonut, joku toinen tykkää timmistä, jotain toista ei haittaa vaikka vähän roikkuu. Toisia ei haittaa myöskään avanteet, koska, nii-in, siinäkin on kyse myös ihan henkilön arvomaailmasta, mitkä arvot ajavat tuon edelle. Joitain toisia se ällöttää (kaikella tasolla, myös arvotasolla koska eivät voi kuvitellakkaan olevansa henkilön kanssa jolla on avanne), joillekin se ei ole mikään ongelma.

Sun on ihan turha nyt lähteä tästä asiasta vääntämään ja tappelemaan.

 

Katsottiinkohan me samaa kuvaa?

Koska mun mielestä tuo on jo paha maha. Ja arpiakin enemmän kuin muutama.

Mun mielestä ei ole yhtään paha maha. Paljon pahempia olen nähnyt.

 

[QUOTE="M33";30286671]Kylmä fakta on myös se, että toiset myös lihovat ja kaljuuntuvat helpommin kuin toiset. Mitä se mielestäsi kertoo naisen arvoista, jos hän ei tunne vetoa kaljuja ja lihavia miehiä kohtaan?[/QUOTE]

No enkö mä just sanonu että me ollaan erilaisia kaikki? Ja edelleen tässä nyt muistutan ettei ollu tarkotus latistaa AP:ta yhtään enempää vaan yrittää rohkaista häntä. Koska mistä sinä(kään) tiedät mimmoinen mies siellä AP:llä on? Ei kaikki ajattele niinkuin sinä.

 

No enkö mä just sanonu että me ollaan erilaisia kaikki? Ja edelleen tässä nyt muistutan ettei ollu tarkotus latistaa AP:ta yhtään enempää vaan yrittää rohkaista häntä. Koska mistä sinä(kään) tiedät mimmoinen mies siellä AP:llä on? Ei kaikki ajattele niinkuin sinä.

Tämä ei kyllä vastaa lainkaan kysymykseeni. Sinun mielestäsi se, minkälaisia kumppaniehdokkaita kohtaan ihminen tuntee vetoa, paljastaa jotakin oleellista hänen arvoistaan. Minä olen eri mieltä. Kerro siis, mitä paljastaa naisen arvoista se, ettei hän tunne vetoa kaljuja ja lihavia miehiä kohtaan. Vastauksesi voi auttaa minua ymmärtämään paremmin mielipidettäsi.

 

[QUOTE="M33";30286753]Tämä ei kyllä vastaa lainkaan kysymykseeni. Sinun mielestäsi se, minkälaisia kumppaniehdokkaita kohtaan ihminen tuntee vetoa, paljastaa jotakin oleellista hänen arvoistaan. Minä olen eri mieltä. Kerro siis, mitä paljastaa naisen arvoista se, ettei hän tunne vetoa kaljuja ja lihavia miehiä kohtaan. Vastauksesi voi auttaa minua ymmärtämään paremmin mielipidettäsi.[/QUOTE]

Ei. Vaan se, että jos kumppani on jo tässä vaiheessa täydellinen, niin miten se tunne voi kadota kun näkee vatsan jossa on raskausarpia? Varsinkin kun ottaa huomioon sen miten vähän niitä ap:lla on (tämäkin on aika jännä ilmiö, jokaisella synnyttäneellä koetaan olevan ns. huippumallivatsa... vieraantuminen normaalista on siis alkanut). Yritän ajaa takaa sitä että jos on arvomaailma samanlainen kuin ap:lla (että arvottaa enemmän luonnetta kuin ulkonäköä) niin silloin se arpinen maha ei haittaa eikä aiheuta myöskään oksennusrefleksiä (eikä näin ollen myös tunteiden häviämistä).

Ymmärsitkö nyt?

Oletko sinä kalju ja lihava kun nyt tuota asiaa tässä edelleen vänkäät? Muttajoo, vastataan nyt siihenkin, minun mielestäni kalju tai lihavuus on hieman eri asia kun vaatteiden alla olevat arvet. Niinkuin aikaisemminkin sanoin (ja olin ihan samaa mieltä kanssasi jos vain ristiretkeltäsi huomasit) niin tottakai se ulkoinen habitus vaikuttaa, ei sellaista ihmistä varmaan olekaan kehen se ei vaikuttaisi. On ihan eri asia (siis huom! MINUN MIELESTÄNI) olla ryhtymättä suhteeseen sen vuoksi että joku on lihava kuin sen vuoksi että jollain on muutama arpi mahassa.

Mulle itselle sillä ei ole väliä jos mies on kalju ja ylipainoinen, kunhan hänen arvomaailmansa on samanlainen kuin omani ja kunhan hän peseytyy ja osaa käyttäytyä. Minun mielestä on pinnallista arvottaa ihmistä sen mukaan miltä hän näyttää ulkoisesti.

 

[QUOTE="minna";30286516]Ensin odottaa ja synnyttää 4,5kiloisen vauvan. Hoikka olen ollut aina, maha venyi ja repesi. Raskausarpia ei ole, mutta ruttuinen mah jäi. Siitä palkinnoksi vielä ikuinen sinkkuua eron jälkeen. Rahallisesti ei vain ole varaa mennä leikkaukseen, ja jäljethän siitäkin jää. Onneksi on nämä lapset, joiden vuoksi jaksaa eteenpäin. Vaikea vaan olla katkeroitumatta, kun ajattelee sitä yksinäisyyttä kun lapset kasvavat ja lähtevät kotoa omaan elämäänsä.[/QUOTE]

Yksinolohan on sun oma valinta, turha katkeroitua. Itselläni tuli paljon leveitä ja syviä arpia ja maha roikkuu kuin puhjennut ilmapallo. Tapasin miehen lapsen ollessa vauva, eli arvet vielä punertavia ja kirjavia. Ei mies säikähtänyt eikä ole koskaan sanonut pahasti. On fiksu ja ymmärtäväinen mies.

 

Hassu ajatus, että joku on valmis hyväksymään ne edellisen suhteen lapset, kuvioissa aina jollain tasolla pyörivän entisen kumppanin ja jaetun ajan, koska on olemassa ne lapset. Mutta ei arpia, joita naisen mahaan on niistä lasten kantamisesta tullut?

Minulle olisi iso kynnys lapset edellisestä liitosta. Ei kaljuuntuva päälaki tai edes ylipaino (ainakaan samalla mittakaavalla).

Huokaus. Toivottavasti saan olla naimisissa mieheni kanssa elämäni loppuun asti. Sinkkuuntuminen ja mahdollinen kumppaninkaipuu ja sellaisen etsintä alkaa näyttää rakettitieteeltä naimisissa olevan silmissä. Ei hyvä