Tässä iässä lapsi on todellinen pomottaja – näin kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi kasvaa ja kehittyy
Lapsen vilkastuva mielikuvitus, yhä vahvemmin esille tuleva persoona ja puheen kehitys tuovat arkeen uusia ulottuvuuksia.
Kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi alkaa muistuttaa monilta osin enemmän leikki-ikäistä kuin taaperoa. Lapsen persoonallisuus näkyy paremmin kuin koskaan aiemmin, ja sekös ilahduttaa koko perhettä!
Vaikka parivuotias osoittaa mieltään railakkaasti ja hänestä voi kuoriutua melkoinen pomottaja, hän alkaa huomioida kanssaihmisiään entistä enemmän. Oman säväyksensä arkeen tuo myös lapsen vilkastuva mielikuvitus.
Keskustelut lapsen kanssa saavat uudenlaista syvyyttä, kun hänen abstraktinen ajattelunsa alkaa kehittyä. Silti lapsi on onnellisimmillaan tavallisessa ja turvallisessa arjessa, jossa kelpaa harjoitella uusia taitoja.
Taaperon fyysinen kehitys | Kohti ison lapsen elkeitä
Yleensä kaikki 20 maitohammasta ovat puhjenneet ennen lapsen 3-vuotissyntymäpäivää. Purukaluston ilmestymistahdissa on kuitenkin yksilöllistä vaihtelua. Huolellinen hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä on välttämätöntä lapsen suun terveydelle.
Moni lapsi oppii kuivaksi pari-kolmevuotiaana. Tässäkin yksilölliset erot ovat suuria. Myös vuorokaudenajalla voi olla merkitystä: päivällä lapsi käy ehkä potalla, mutta saattaa tarvita yöllä vaippaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan noin puolet 3-vuotiaista ovat yökuivia.
Parhaiten pottatreeni luonnistuu, kun lapsi on siihen itse valmis. Pottailun aloitus kannattaa ajoittaa mielellään niin, ettei lapsen elämässä ole meneillään suuria mullistuksia, kuten pikkusisaruksen syntymä tai muutto uuteen kotiin.
Lasta ei saa pakottaa potalle. Jos pottakokemukset ovat epämiellyttäviä, lapsi ryhtyy välttelemään pottaa. Sen sijaan lapsi monesti kiinnostuu potasta itse, jos se on hänelle tuttu esine ja jos siihen ei liity negatiivisia mielikuvia.
Taaperon ajattelun kehitys | Luokittelu ja jaottelu ihastuttavat
Noin kahden–kolmen vuoden iässä lapsen ajattelu kehittyy vauhdilla. Hänen muistinsa alkaa ulottua yhä kauemmaksi. Hän alkaa myös hahmottaa asioiden ja esineiden pysyvyyttä uudella tavalla: piilotettu tavara on yhä olemassa, vaikkei olisikaan enää näkyvissä.
Muutenkin lapsen abstrakti ajattelu kehittyy. Hän alkaa ymmärtää, mitä käsitteet pituus, korkeus, ylhäällä tai päällä tarkoittavat. Tällaisten käsitteiden ymmärtäminen on matemaattisten taitojen pohja. Lapsen matemaattisia taitoja voi alkaa harjoittaa jo taaperoiässä. Lapsi saattaa osata myös laskea suunnilleen kolmeen asti, mutta numeroiden sujuva luetteleminen kymmeneen saakka lienee ulkoa opeteltua.
Kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi on riittävän kypsä näkemään eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Tämän iän tienoilla monen lapsen mielipuuhaa on järjestellä lelujaan koon, värin tai jonkin muun ominaisuuden perusteella.
Koska pari-kolmevuotiaana lapsi on päässyt jaottelemisen makuun, hän voi kiinnostua myös sukupuolten välisistä biologisista eroista. Kyselyikäisenä hän haluaa ehkä tietää, mistä vauvat tulevat. Vaikka aihe tuntuisi vanhemmasta kiusalliselta, on kysymykseen tärkeää vastata totuudenmukaisesti, joskin ikätasoisesti.
Taaperon tunne-elämä | Aimo annos mielikuvitusta
Kun lapsi on kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta, hänen mielialansa voivat vaihdella monta kertaa päivässä. Lapsi ilmaisee tunteitaan yleensä voimakkaasti. Vanhemman tehtävänä on pysyä rauhallisena ja ottaa vastaan kaikki tunteet. Vanhemman rauhallisuus antaa lapselle turvallisen olon ja rauhoittaa tilanteen.
Oman lisänsä arkeen tuo lapsen vilkastuva mielikuvitus, jonka takia painajaisunet voivat yleistyä. Lapsi saattaa pelätä pimeää tai kuvitteellisia olentoja. Hän voi huolestua erikoisista äänistä, leikin lomassa ihoon ilmestyneistä jäljistä tai muista muutoksista, jotka tuntuvat hänestä uhkaavilta. Lapsen pelon kohde voi kuulostaa aikuisesta hassulta tai liioitellulta, mutta on tärkeää, että lapsen tunteen ottaa tosissaan.
Kolmannen ikävuoden tienoilla kotiin saattaa muuttaa uusi asukas, nimittäin lapsen mielikuvituskaveri. Lapsesta saattaa kehkeytyä muutenkin kunnon satuilija. Sepittelyyn tulee suhtautua ymmärtäväisesti, koska alle viisivuotiaat eivät vielä hahmota toden ja epätoden rajaa samoin kuin aikuiset.
Pari-kolmevuotiaana lapsi ei siis täysin ymmärrä totuuden ja valheen eroa. Vanhempi voi kuitenkin lempeästi ohjata häntä oikeaan suuntaan. Rehellisyyttä voi harjoitella tavallisissa arjen tilanteissa esimerkiksi näillä keinoilla.
Taaperon tärkeimmät ihmiset | Toisten huomioinnin harjoittelua
Kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi ei välttämättä vielä huomioi kanssaihmisiään kovin hyvin. Hänen voi olla vaikeaa jakaa lelujaan tai varsinkaan odottaa vuoroaan. Sen sijaan hän janoaa huomiota ja vaikutusvaltaa.
Tässä iässä lapsesta voi kuoriutua pieni pomottaja: kun sanavarasto laajenee ja puhe kehittyy, hän mielellään komentelee vanhempiaan ja leikkikavereitaan. Aikuisen tehtävänä on hiljalleen opettaa lasta pyytämään kauniisti sekä kiittämään. Vanhemman tulee valvoa ikätovereiden leikkejä, koska he usein ryhtyvät ratkomaan erimielisyyksiään lyömällä, repimällä ja viemällä kädestä.
Toisaalta lapsesta tulee myös empaattisempi ja huomioonottavaisempi, kun kolmevuotissyntymäpäivä lähestyy. Lapsi alkaa kiinnittää huomiota kanssaihmisten tunnetiloihin ja ryhtyä oma-aloitteisesti lohduttamaan, jos näkee, että jollakulla on paha mieli. Lapsi myös yrittää viihdyttää ja ilostuttaa vanhempaansa.
Nämä hetket ovat ikävaiheen mieleenpainuvimpia. Vanhemmasta voi tuntua ihanalta ja liikuttavalta, kun lapsi ensimmäistä kertaa yrittää lohduttaa vaikkapa itkevää vauvasisarusta tai tulee silittämään jopa vanhemman kättä.
Lähteet: Babycenter, MLL, Terveyskirjasto. Lisäksi lähteinä on käytetty Kaksplussassa aiemmin julkaistuja asiantuntijahaastatteluja.
Jaa oma kokemuksesi