**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**

BANTSKU:Kiitos onnitteluista uuden työn johdosta!

Olen niin toiveikas,sitten sen näkee mitä jalat sanovat uudesta työstä,jos kipu palaa kovana takaisin,niin sitten vaan ei auta kun lopettaa työt,mutta sen näkee sitten,toiveet ovat korkealla.Mulla on jaloissani kipua mikä on sellainen kipu,mihin on monia kuollut ja kipu alkoi minulla kesällä 2006 ja oli pahimmillaan viime vuonna.Rakas äitini kirjoitti meilejä sairaalaan fysioterapeutilleen,että auta tyttöäni nuori ihminen jolla elämä edessä,ei saa kuolla kivun takia,äitini teki kaikkensa ja minä hoidin äitiäni ja olen onnellinen,että hoidin oman äitini,minulla on nyt hyvä olla.
Fysioterapian avulla olen nyt siinä tilanteessa,että pystyn kävelemään,enkä ole kuollut,tuntuu kuin olisin saanut uuden elämän alun vakavan taudin jälkeen johon monet kuolee,sairaus mistä kipuni jaloissani johtuu,niin siihen on kuollut täällä suomessakin muutama ihminen ja muille jää elinikäisiä kipuja ja toiset kuolevat,minä olen onnellinen kun sain luojalta uuden alun elämälleni ja mikäli tyhmänä lopetan lapsen yritykset,niin minulle ei koskaan selviä antaako luoja minulle omaa lasta,sen tietää luoja ja minä ratkaisen asian haluanko ottaa asiasta selvää ja haluan.Minulla on äitini kuoleman jälkeen lisääntynyt halu saada oma lapsi,sen tunteen tietää vaan toinen joka on menettänyt äitinsä nuorena kuten minä olen.
Tämä surutyökin on raskasta,mutta onneksi minulla on hyviä ystäviä tukena.
Minulla on todella raskas viime vuosi takana,oma kipu ja taistelu kivun takia fysioterapian avulla kävelemään ilman keppejä ja oman äidin kuolema,tuskin te muut olisitte halunneet tietää näistä asioista,jos olisin ne viime vuonna kertonut teille täällä,me kaikki olemme täällä hakemassa toisiltamme tukea lapsen saamiseen ja sitä tukea saatte minulta,muu elämä on jokaisen omaa ja se ei minua kiinnosta,luoja antaa meille kannettavaksi juuri sen verran kun jaksamme kantaa vastoinkäymisiä ja koettelmuksia ja minä olen onnellinen,että olen selvinnyt kivusta johon moni kuolee ja yritän nyt vauvaa saada ja toivon,että olette tukena minulle,muu ei merkitse minulle teistä muista mitään,saatte olla mitä olette ja tehdä mitä tykkäätte,meitä yhdistää halu saada oma lapsi,se riittää minulle.

Peukkuja teille kaikille!
 
Mä oon kanssa sitä mieltä, että jokainen kertoo mitä tahtoo ja keskitytään olennaiseen eli tsemppaamaan toisiamme... :hug:
Gitte: Kiva kun sait sopivamman työn ja voimia sairauden kanssa...rukoilen että kivut hellittää jaloissa ja saatte masuasukin pian!!! Meillä on muuten uusi pupupoika...Kääpiöluppis!!!
Mä edelleen olen yrityksistä tauolla, mutta käyn aina välillä lukemassa teidän kuulumisia...saapa nähdä onko ketään enää vuoden päästä kun jatketaan vauvapuuhia mekin...toivottvasti ootte kaikki jo nyytti sylissä :heart:
 
Alkaa nyt mennä tosiaan nämä puheenaiheet "asianvierestä", mutta kannanpa itsekin korteni kekoon ;)

Olen kyllä itsekin huomannut, että jokaisella meistä täällä on oma "julkisuuskynnyksensä", eli jokainen kertoo itsestään sen verran kuin haluaa, ja mielestäni hyvä niin. Loppujen lopuksihan täällä varsinainen asia on lapsen haluaminen ja kaikki ne toiveet, unelmat ja pettymykset, jotka väistämättä asiaan liittyvät.

Itse olen varsin avoin myös "elävässä elämässä", eikä minulle olisi mikään katastrofi, vaikka joku tuttu minut tunnistaisikin, koska nämä asiat, mistä täällä puhumme eivät ole minulle erityisempiä salaisuuksia. Ja jos joku tuttu tänne eksyy, varmasti mut tunnistaakin, ei varmaan oo niin kauhean monia Italiassa asuvia lentoemoja, hehehheh...

Oma pyrkimykseni on antaa tukea sen verran kuin nyt tällaisten viesten avulla voin ja myös purkaa omia turhautumiani, ja tietenkin toivon myös, että pääsen joskus vielä jakamaan myös iloani samalla tavalla kuin esim. kati viime aikoina on jakanut iloaan meidän kanssamme.

Näin persoonattoman viestintätavan kautta on hiukan vaikea arvioida kuinka paljon lapsettomuus meistä kutakin surettaan, koska jokaisella on oma tapansa käsitellä asiaa, ja siksi en ainakaan itse kaipaa tälle palstalle kommentteja tyyliin "minun tunteeni ovat aidompia kuin sinulla", koska on vaikea tietää toisen ihmisen tuskaa, vaikka olisi tuntenut ihmisen vuosikausia oikeassa elämässä, tällaisesta nettituttavuudesta/ystävyydestä puhumattakaan.

Itselläni on esim. varsinaista yritystä takana "vain" puolivuotta, mutta koska olen halunnut lasta jo 17-vuotiaasta saakka, ja ensimmäinen avoliittoni päättyi juuri tähän vauvakuumeeseen, ja myös nykyisen mieheni kanssa ehdimme erota muutamaksi kuukaudeksi vuosia sitten kun minä halusin lasta ja hän ei, olen omasta mielestäni saattanut kärsiä lapsettomuudesta enemmän kuin joku, jolla on yritystä esim. kaksi vuotta, mutta joka on "kärsinyt" vauvakuumeesta "vain" samat kaksi vuotta...

Mutta koska tuollaisessa logiikassa ei ole mielestäni mitään järkeä, en edes yritä mittailla omaa lapsettomuudesta kärsimistäni muiden kärsimykseen, koska se kerta kaikkiaan on mahdotonta.

Sen sijaan teidän ihanien nettituttujen antamassa tuessa ja ilojenne ja surujenne jakamisessa on paljonkin järkeä, niin että lähetän tästä jokaiselle ++++puhureita ja ison :hug:

:D
 
Moikka teille kaikille!
Oma napa:kp22/28 ja täti tekee tuloaan.

Mun tilanne helpotti todella kovasti,kun kävin lapsuudenystäväni vastaanotolla joka on gynenä mehiläisessä ja kohdussani on tervettä tilaa todella paljon ja myoomat mitä mulla on ovat todella pieniä,että ystäväni kehoitti mua vauvaa yrittämään luomusti ja antoi myöskin väestöliiton lapsettomuushoitoesitteen meille luettavaksi.Mulla on niin voimakas tunne,että luoja antaa minulle oman lapsen.En häpeä sanoa asiaa,mutta olen uskossa ja rukoilen joka päivä.
Minunkin elämässä on tapahtunut suuri ihme,olen pelastunut vaarallisesta taudista joka aiheutti minulle kesästä 2006 asti kovaa kipua jaloissa ja viime vuosi oli kivun kannalta jaloissani se pahin vuosi ja siinä sivussa hoidin oman äitini,mistä olen todella ylpeä,omaishoitajan työ on raskasta työtä.Olisin voinut kuolla,mutta Luoja ei antanut minun kuolla vielä ja pystyn kävelemään ilman apuvälineitä,mistä olen todella onnellinen ja kiitollinen.

Luoja antaa minulle ja teille muille omat pienet vauvat,rukoilen päivittäin teidän kaikkien puolesta.

Peukkuja ja plussatuulia teille kaikille!

Minä alan siivoamaan ja sen jälkeen asioille,tulee kiireinen päivä mulle tänään.

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!
 
Hei

Kävin lukemassa kuulumisianne ja hui, miten tänne oli tullut uusia viestejä!

Olen samaa mieltä, että jokainen saa kirjoittaa, mitä tahtoo, kunhan ei pahoita toisten mieltä.

Bantsku ja kati, teidän puolestanne olen kauhean ilonen ja peukut pystyssä, että kaikki menee hyvin vauvan maailmaan tuloon asti!

(.) kolmas piikki sattui vähän. Ehkä jännitin, kun pyysin miehen katsomaan. Olen päättänyt laihtua vähän, pari kiloa vasta mennyt. Jospa painon pudottaminen auttaisi vauvan tuloon osaltaan.

Torstaina on toinen ultra. Jännitin, että miten pääsen sinne, sillä minun olisi pitänyt lähteä tärkeästä palaverista n.15min aiemmin. Onneksi palaveri siirtyi pomon aloitteesta aamupäivälle :)!

Voikaa hyvin kaikki ja kiitos teille ihanat tsempityksestä. Vasemmalla puolella alavatsaa vihloo aina välillä. Olisiko se merkki munasolun kasvamisesta, en tiedä.
 
kuumetta, toivottavasti saat ultrasta hyviä uutisia! :heart:

Itseäni kanssa jännittää perjantain gynen vastaanotto, menen tälle gynelle ekaa kertaa. Lähinnä mua kai jänskättää, että onko tuomio lievä vai vakava PCO....
Toivottavasti tulen tämän naisgynen kanssa toimeen, hyviä gynejä ei ole ollut minun helppoa löytää, ei Suomessa eikä täällä Italiassa. Aikaisemmin kävin aina naisgynekologeilla, mutta joskus kuusi vuotta sitten italialaisella naisgynella oli miesgyne sijaisena, ja sen jälkeen olen mieluummin käynyt miesgynen vastaanotolla.

Minulla on nimittäin tavallista matalampi kipukynnys ja naisten suorittamat sisätutkimukset ovat olleet minulla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina varsin kivuliaita, en käsitä miksi naisgynet ovat niin kovakouraisia. Vaikka aina varoitan etukäteen, että minuun sattuu herkästi, naiset näyttävät hoitavan sisätutkimuksen tyyliin "en usko, että sinuun voi sattua, kun olen itsekin nainen, eikä minuun ole koskaan sattunut".
Sen sijaan yhtä miestä lukuunottamatta miehet ovat todella hellävaraisia, ja vaikka aluksi "nolottikin" miesgynen luona käynti, arvostan tuota miesten varovaisuutta todella paljon. Tämä uusi gyne taas on nainen, niin että saa nähdä millaiset mämmikourat hänellä on :D

Haluaisin totisesti jo "oman" gynen, koska olen käynyt varmaan yli tusinalla eri gynellä tähän mennessä. Käytin pillereitä niin monta vuotta, että olen aina käynyt vastaanotolla vähintään kerran vuodessa ja joskus useamminkin, ja koska olen aina käynyt sellaisilla klinikoilla, joilla on useampi gyne, en ole koskaan löytänyt itselleni sopivaa vakigyneä.

Oletteko te huomanneet eroja mies- ja naisgynekologien välillä?

Kylläpäs nyt tuli paljon asiaa gynekologeista...
:LOL:

Täällä Italiassa tuo gyne vaan on tärkeä siinäkin mielessä, että varsinaista äitiysneuvolaa ei ole, vaan sama gyne hoitaa kaikki ultrat ja tarkastukset koko raskauden ajan, ja tietysti myös synnytyksen. Ja koska tämä naisgyne on töissä sairaalassa, jossa haluaisin synnyttää, toivon, että hän olisi tosiaan sopiva =)
 
gitte, onnea uudesta työpaikasta!

Heksu, kiva kun kävit meitä tervehtimässä. Toivottavasti me ei tässä pinossa sinua odoteta vuoden päästä :/ , mutta voihan meistä jokunen vielä silloin tuolla odotus-puolella olla, joten tulet sitten nopeasti sinne perässä, niin tavataan siellä =)

kuumetta, onneksi sinun ei nyt tarvitse jännittää palaverista karkaamista torstaina, sillä varmasti jännitystä on ultraan mennessä muutenkin.

lentoemo, toivottavasti kohtaat perjantaina "elämäsi gynekologin" =)
Itse olen e-pillereitä syödessä käynyt uusimassa reseptin yleensä yleislääkärillä, joten gynekologeista ei ole juurikaan kokemusta. Koskaan en ole kokenut tutkimuksia kivuliaiksi, joten siinä mielessä ei ole valittamissa. Yhden kerran oli tosi vaivaantunut olo, kun yllättäin lääkärin sijaisena olikin nuori lääketieteenopiskelijamies, jonka kanssa kävin samalla kuntosalilla. Tuntui nololta kohdata kuntosalilla sen jälkeen =)
 
Tiistai 15.4.2008

kanella 38v.............kp 29/28............yk1...............esikoinen
Tuulia-76 32v...........kp 17/22-28.......n.3.5v............esikoinen mulle, miehelle 3.
Kuumetta 35v...........kp 8/24.......yk21............ 1. yhteinen
Heksu76 31 v...........kp?/28............yk10(???)........esikoinen
Leidi77 30v...............kp12/26-28.........yk8................esikoinen
Tuizu 32v.................kp3/30...........yk6..........
Tirlittan-75 32v.........kp25/29.............yk9...............esikoinen
Vaahtokarkki 35 v......kp?/30-38.............yk 8..............1. molemmille
gitte 38v..................kp22/28................................esikoinen
Kummi 32v................kp?/31.......yk vajaa pari v.....1. molemmille
Tresum77 30v...........kp25/27-31.......yk15.............esikoinen
lentoemo-76.............kp18/30-41.........yk6................1. yhteinen
Soraya 34v...............kp22/28-31.........yk39................esikoinen
Omelia 31 v...............kp25/29-36.........yk13................

Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta......1.molemmille

Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen
 
Kuumetta, veit sanat suustani aloituksellasi: itsekin hetken taivastelin tätä viestimäärää, joka on viikossa tullut, eli selattavaa oli jonkin verran...mutta hyvä niin. Onhan mukavaa, että palsta on aktiivinen. Ainoa ongelma saattaa välillä tulla (jos käy ajoittain hieman harvemmin täällä ) siitä, etten huomaa kommentoida jonkun isoja uutisia tai suuria suruja tai galluppeja. YRITÄN aina katsastaa, onko jotain ns. isoja uutisia tai vaikka pieniäkin, mutta joskus jokin menee ohi. Ethän ota sitä henkilökohtaisesti...mistä tullaankin sopivasti jo käsiteltyynkin aiheeseen HENKILÖKOHTAISUUS.

Kukaanhan ei tosiaan voi taata, onko jokainen täällä kirjoittava se mikä sanoo olevansa. Itse suhtauduin aluksi tänne tullessani hyvinkin skeptisesti kanssapalstailijoihin - hetken. Osittain se johtui siitäkin, että en ole ennen tätä palstaa "palstaillut" missään ja koko skene oli mulle täysin tuntematon. Jonkun aikaa keskustelua seurattuani ja varovaisesti itsestänikin kerrottuani totesin, että jos/kun ihmiset lähes päivittäin käyvät kirjoittamassa lapsettomuuden tuskastaan, kierronvaiheistaan sun muista hyvin yksityiskohtaisistakin asioista, en jaksa uskoa, että kovin moni sepittäisi elämänsä - saati jaksaisi keksiä kiertojaan, hoitojaan sun muuta. Toki on kaikkea oheishöpinää, mitä voisi sepittää, mutta jotenkin olen päättänyt olla mieluummin sinisilmäinen kuin kovin skeptinen.

Lentoemo sanoit, että sinua ei haittaisi vaikka joku sinut täältä tunnistaisi. Itsestäni voin sanoa, että minua se TODELLA haittaisi. Siitä siis johtuu se, että en halua liikaa kertoa omasta elämästäni tai saatan antaa ympäripyöreitä vastauksia. Toisaalta hyvin tarkasti olen huomannut jo tilittäväni itse asiasta eli lapsettomuuteen ja hoitoihin liittyvistä jutuista.

Ja niistä puheenollen (nyt lähestytään omaa napaa) olen nyt pistellyt puregonia viikon ja joudun vielä muutaman päivän pistämään lisää. Kuumetta kun sanoit toivovasi, ettei sinun tarvitsisi ostaa uuttaa ampullia, jaoin kanssasi täsmälleen saman toiveen. Mutta niin vain käy, että joudun nyt ostamaan vielä toisen, vaikkei siitä ole tarkoitus enää käyttää kuin 100 - 150 IU:ta eli joudun ostamaan sadan euron ampullin, josta jää yli puolet käyttämättä.
YYH! Tylsää rahanmenoa. Vaan asiaanpa menee.

Niin, ja sitten kun valittamaan innostuin: ovulaatio saattaa TAAS osua viikonlopulle. Eli olen piikitellyt itseäni mahdollisesti "turhaan" inssin kannalta. No, elän vielä toivossa, että munis ymmärtäisi kasvaa niin, että inssi tehtäisi vasta ma. Pitäkää peukkuja, en haluaisi kolmatta taukokuukautta hoitoihin - varsinkin kun tämän jälkeen tulee pakollinen kesätauko :ashamed:

Bantskulle vielä valtavasti onnea matkaan!!! Kunpa nyt onnistuisi.

Ja kaikille teille muillekin ihanaisille ihmisille positiivisia ajatuksia (ja toivottavasti pian positiivinen raskaustesti)!

P.S. Lentoemo itselläni on hyviä kokemuksia sekä mies- että naisgyneistä. Nuorempana halusin ehdottomasti mielummin naisgynen, mutta nykyään sillä ei ole niin väliä. Kunhan gyne noin muuten osaa hommansa - ja osaa kohdata IHMISEN ihan kokonaisena, siis myös yläpään :LOL:
 
Lentoemo Jännä juttu tuo nais- ja miesgynejen ero hellävaraisuudessa. Tosi monet sanoo samaa kuin sinäkin, ja meillä on ihan lääkiksessäkin ollut aiheesta puhetta. Olisiko sitten niin, että miehet suhtautuu jotenkin kunnioittavammin ja varovaisemmin naisen elimistöön, kun ei itsellä ole kyseisiä elimiä? Itse kyllä yritän ottaa papa-näytteet ja tehdä tutkimukset mahdollisimman hellävaraisesti, mutta lyhyehköt sormeni aiheuttavat tiettyjä rajoituksia. Välillä ei kerta kaikkiaan saa tuntumaa ilman vähän kovempia otteita.
 
nyt vasta huomasin, että olet liittynyt joukkoomme. Tervetuloa näin jälkikäteen minunkin puolestani! Jotenkin kuulostaa ihan järkeenkäyvältä tuo teoria mies- ja naisgynekologien erosta, vaikken tahdokaan uskoa, että kovin isosta erosta otteissa olisi kyse.
 
Kanella: Haa, en siis ole ainoa, joka on huomannut tämän eron mies-ja naisgynekologien välillä! :saint: Olen itse kanssa ajatellut, että varmaan miehet juuri siksi on "varovaisempia" kuin naiset, että heillä ei tätä aparaattia ole, ja sen vuoksi se herättää heissä jonkilaista alitajuntaista kunnioitusta/pelkoa/ihmetystä :D Vaikka tällaisella tietoisella tasolla luulisi sitä jo tähän aparaattiin tottuvan parinkymmenen sisätutkimuksen jälkeen sellaisen aremmankin gynen.

Itse todellakin olen huomannut eron siinä mielessä, että tasan kaksi naisgyneä on ollut minun kohdallani erittäin hellävaraisia ja vain yhdestä miehestä voin sanoa, että tuntui kuin olisi mekaanikko pukenut vahingossa päälleen tohtorintakin :LOL: Ja kun mulla on tosiaan vähintään tusina (ei varmaan kuitenkaan kahtaakymmentä) erilaista gynekokemusta takana, niin täällä puhuu kokemuksen syvä rintaääni :LOL:

Se muuten on hassua, että lääkärin "luonne" tai siis tapa kohdella asiakasta ei välttämättä käy yksiin tuo hellävaraisuuden kanssa, eli joskus äkäinen miesgyne hoitaa sisätutkimuksen oikein hyvin tai sitten ihanan ymmärtäväinen naisgyne saa suunnilleen huutamaan tuskasta.

No, tällaista pientä galluppia tässä tein, kun tosiaan hiukan mietityttää, että minkähänlainen gyne siellä perjantaina on... =)
 
Huomenia,

Mielenkiitoinen gyneleskustelu!
Minä olen käynyt elämässäni yhden ainoa kerran miesgynegologilla. Oli sen verran vastenmielinen kokemus, että ole aina sen jälkeen hakeutunut naisten vastaanotolle.

Merilintu, pidän peukkuja sinulle että pääsisit inssin kanssa maanataille asti. Vaikka taukokuukaudet tekevät väliin ihan hyvääkin, niin on se silti turhauttavaa jos niitä sattuu monta peräkkäin.

Mitenhän pitkään Helsingin Väestöliitto on kesällä suljettuna?

/Bantsku
 
Moikka!
Oma napa:kp23/28 ja täti poltetta on,että kohta se saapuu kylään.Mä sain veronpalautusta,mukavaa! Ne menee kyllä perintöveroon,että ei jää mitään,mukavaa!

Minäkin otan kantaa gynekeskusteluun.Musta miesgynet ovat helläkätisempiä kuin naisgynet,tykkään enemmän käydä miesgynellä.

BANTSKU:En ole varma asiasta,mutta luulisin,että väestöliitto on suljettuna heinäkuulla,tarkista asia soittamalla sinne.

KANELLA:peukkuja sulle kovasti!

Miten teillä muilla on mennyt?
 
Jippii... Sain ovulaation testiin plussan. Mähän en ole ikinä saanut kontrolliviivan vahvuista viivaa testiin, vaikka ovuloinkin. Nyt sitten hankin digitaalisen ovulaatiotestin sekä läjän muita testejä. Kiinnitin myös huomiota siihen, että olen neljä tuntia pissaamatta ja lähes juomatta. Ruokatunnin jälkeen en siis käy veskissä ennen kuin kotona, kun teen testin. Digitaalinen testi sitten tuotti plussan ja toiseen testiin tuli myös lähestulkoon yhtä vahva viiva kuin kontrolliviiva.

Nyt vaan pitäisi päättää, että mikä päivä on se kolmas ovulaation jälkeinen päivä, että alan syömään Lugesteroneita. Olin oikeassa arveluissani, että mulla olisi häikkää keltarauhashormonissa ja sen takia luteaalivaihe on liian lyhyt... Toisaalta harmittaa, että en jo viime syksynä mennyt yksityiselle ja vaatinut verikokeita. Kannattaa pitää puolensa, sillä aika usein sitä taidetaan olla oikeassa.
 
merilintu, toivotaan, että ovulaatiosi ymmärtäisi sattua arkipäivälle. Peukut on pystyssä.

Hannele, onnea ovisplussasta!
Kuinka lyhyt luteaalivaihe sinulla on?
Itselläni on käsittääkseni 11 päivää. Minkälainen käsitys teillä muilla on, että onko 11 pv liian lyhyt?

 
HANNELE:Onnea kovasti ovisplussasta ja nyt vaan peitot heilumaan,pitelen peukkuja sulle!

Mulla valtavaa kipua ja poltetta alavatsalla,että täti tulee ryminällä kylään kohta.

Olin tänään rakkaan äitini haudalla,siivosin sen kuntoon ja vein orvokin sinne ja viikonloppuna vien kynttilän äitini haudalle,kun ensi maanantaina tulee puoli vuotta rakkaan äitini kuolemasta,suru on vielä kova.Hautakivi saadaan ensi viikolla äitini haudalle.


Peukkuja teille kaikille!
 
Moikka!
Täällä sitä ollaan sairaalassa,kipu todella pahana jaloissa ja viime yönä piti lähteä sairaalaan ja on otettu kokeita kivun takia ja huomenna pääsen pois sairaalasta sitten.

Miten teillä muilla on mennyt?

Peukkuja teille kaikille!
 
Perjantai 18.4.2008

kanella 38v.............kp 32/28............yk1...............esikoinen
Tuulia-76 32v...........kp 20/22-28.......n.3.5v............esikoinen mulle, miehelle 3.
Kuumetta 35v...........kp 11/24.......yk21............ 1. yhteinen
Heksu76 31 v...........kp?/28............yk10(???)........esikoinen
Leidi77 30v...............kp15/26-28.........yk8................esikoinen
Tuizu 32v.................kp6/30...........yk6..........
Tirlittan-75 32v.........kp28/29.............yk9...............esikoinen
Vaahtokarkki 35 v......kp?/30-38.............yk 8..............1. molemmille
gitte 38v..................kp25/28................................esikoinen
Kummi 32v................kp?/31.......yk vajaa pari v.....1. molemmille
Tresum77 30v...........kp28/27-31.......yk15.............esikoinen
lentoemo-76.............kp21/30-41.........yk6................1. yhteinen
Soraya 34v...............kp25/28-31.........yk39................esikoinen
Omelia 31 v...............kp28/29-36.........yk13................

Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta......1.molemmille

Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen
 
(.) tosi nopeasti. Kiire...

Eilen ultrassa näkyi 2kpl 14,5-15mm kokoisia follikkeleita oikealla puolella. Kaksi :)!!! Sanoin lääkärille, että enpä lainkaan pistäisi pahakseni, jos molemmat sieltä lähtisivät kasvamaan.

Lääkäri kysyi, haluammeko inseminaation ja minä vastasin että ilman muuta. Hän pariin otteeseen sanoi, että koska miehen siittiöt ovat niin hyvälaatuisia, voimme halutessamme yrittää myös kotona. Olin niin ajatellut inssiä että en edes ottanut kuuleviin korviini.

Nyt kuitenkin päätimme miehen kanssa, että jos ovulaatiotesti näyttää huomenna plussaa (tänään oli vain haalea), kokeillaan kotikonstein mutta jos plussa on sunnuntaina, mietitään, tilataanko aika maanantaille.

Inssihän pitäisi tehdä testiplussaa SEURAAVANA päivänä joten lauantaina olisi hiukan aikaista tehdä se (ja jos plus on lauantaina, pitäisi tehdä silloin). Sama se, jos silloin yrittäisi kotona. Mutta katellaan.. Meille tulee anoppini koko viikonlopuksi, joten haastetta on ;) .

Hyvää viikonloppua kaikille!
 

Yhteistyössä