Elokuiset 2019

Täällä minäkin niin kauan kunnes np-ultrassa käyty. :)

Tää hyperemeesi vie vain kaiken voiman ja ajatukse, ettei oikein pysty nyt täälläkään kirjoittelemaan ja lukemaan. Sunnuntaina asennettiin kaulaan keskuslaskimokatetri ja saatu nyt läpi vuorokauden tiputettua reilu 3litraa nesteitä. Paino on tippunut ja ihmekös tuo kun vaan oksentaa ja oikein mitään ei saa alas. Voimat ihan lopussa, vessassa käynti käy reilusta lenkistä ja sen jälkeen onkin ihan kanttuvei...

Ihanaa odotusta kaikille ja joilla pahaa oloa niin hurjasti jaksamista <3
 
Minä myös täällä vielä, np-ultraa odotellen..
Se on vasta ens kuun puolivälin tienoilla.
Aika menee hitaasti (n)
Etova olo, väsymys, masu ja rinnat turvoksissa. Vatsa jumissa, kahvia en voi juoda enää ollenkaan :eek: suklaatakaan en voi syödä :cautious: enkä oikein muutakaan makeaa..
Huoli on iso, että onko kaikki varmasti hyvin (n)
 
hsh
Hiljaista pitelee kyllä, ilmeisesti tosiaan suurin osa jo fb:n puolella. :rolleyes:

Täällä alkaa taas skeptisyys saada vallan, päällimmäisenä olo, että miten kaikki voisi muka olla hyvin kun oireetkin on olleet jo hetken niin olemattomia verrattuna siihen mitä joitain viikkoja sitten. (n) Ensi viikon torstaina ultra, sekin aika tuntuu niin mahdottoman pitkältä. :unsure:

hsh 10+3
 
Täällä np-ultra nyt onnellisesti takana. Kaikki oli hyvin ja niskaturvotus 1,2. Siellä se liikkui ja pomppi, oli epätodellista nähdä ruudulta, kun ei itse tunne mitään :) Hypättiin kolme päivää eteenpäin (varhaisultran päivistä neljä päivää), ja uusi LA 2.8. Elokuisiin saan kuitenkin vielä jäädä! Kohta monella muullakin tämä hetki edessä! <3

Zazu 12+3
 
Mä käyn täällä lukemassa kaikki viestit, mutta tosi vähän tulee kirjoiteltua tänne. En muista oonko kirjotellu mun ultrista tänne, nt-ultra tosiaan tulossa vihdoin 6.2. ja lopultakin saan tietää, onko kohdussa ketään. Tänään saan ilmaiseksi dopplerin, jos se toimii niin yritän saada sydänäänet kuuluviin. Ois kyllä ihana, jos kuulis äänet. :love: Oon kyllä valmistautunut siihen, ettei vielä kuulu.

Apustaja 10+0 (10+4 neuvolan mukaan, ootan nt-ultran varmistusta ennen kuin vaihdan sovelluksiin tuon aikaisemman LA:n)

Edit: Eipä kuulunu vauvan sykkeitä, pöh.​
 
Viimeksi muokattu:
Heippa!
Nyt ollaan jo 11+5
Täällä viime viikolla kuultiin neuvolassa sydänäänet ja itkuhan tuli.
Ensi viikon maanantaina ensimmäistä kertaa ultraan. Jännittää ihan järjettömästi. Onneksi mies tulee mukaan sairaalaan. Taitais emännän jalat olla hyytelöä kaasupolkimella.

Itse jättäytynyt kauhean keskenmeno pelon vuoksi lukutauolle. Huomasin km uutisten vaan ruokkivan omaa pelkoa liikaa. Juuri fb:ssa lukiessani taas yhdestä km, maha muljahteli ja itkua pidättelin.
Yritän nauttia pahoinvoinnista huolimatta raskaudesta.
Nyt tullut että olen kamala herkkis ja itken kaikkea. Kaikki liikuttaa ja vauvat ohjelmissa saa itkemään. Onneksi nykyinen mieheni ymmärtää, eikä niin kuin entinen puolisoni naljaili asiasta. Nyt uskallan olla oma itseni herkkis ja tihrustella ohjelmia katsoessa.

Eilen kerrottiin lapsille vauva uutiset. Oma poikani 9v aivan innoissaan. Silmäkulma kosteana sanoi haluavansa vauvan jo nyt. ❤
Miehen 4v tyttö kovin seurasi koko illan mua. Makasin lattialla mahallani, kauhea hätä että eihän vauvan päähän satu. Luistellessa piteli kädestä kiinni etten kaadu ja vauvalle satu mitään. 5v poika taas kertoi olevansa iloinen kun tulee vauva, mutta ei sen enempää reagoinut.
 
Täällä käytiin tänään kontrollissa ja vielä jatkuu nesteytys keskuslaskimokatetrin kautta. Kurkattiin samalla ultralla ja siellä se 10+0 viikkoja vastaava kaveri näkyi ja sydän villisti sykki ❤ Tietää taas minkä takia jaksaa tsempata itseään jaksamaan tämän pahoinvoinnin keskellä.
 
Juu, moni kirjoittelee vaan fb. N puolella kun se on helpompaa :D
meillä on torstaina np ultra, kovasti odotan sitä! Kotona ollaan kuunneltu sydänääniä kyllä. Mulla alkaa pahimmat pahoinvoinnit olla ohi ja kovasti odotan että vatsa alkaa näyttää enemmän vauvamahalta :geek:
Siltsu ja kirppu 11+5:love:
 
Heippa!
Nyt ollaan jo 11+5
Täällä viime viikolla kuultiin neuvolassa sydänäänet ja itkuhan tuli.
Ensi viikon maanantaina ensimmäistä kertaa ultraan. Jännittää ihan järjettömästi. Onneksi mies tulee mukaan sairaalaan. Taitais emännän jalat olla hyytelöä kaasupolkimella.

Itse jättäytynyt kauhean keskenmeno pelon vuoksi lukutauolle. Huomasin km uutisten vaan ruokkivan omaa pelkoa liikaa. Juuri fb:ssa lukiessani taas yhdestä km, maha muljahteli ja itkua pidättelin.
Yritän nauttia pahoinvoinnista huolimatta raskaudesta.
Nyt tullut että olen kamala herkkis ja itken kaikkea. Kaikki liikuttaa ja vauvat ohjelmissa saa itkemään. Onneksi nykyinen mieheni ymmärtää, eikä niin kuin entinen puolisoni naljaili asiasta. Nyt uskallan olla oma itseni herkkis ja tihrustella ohjelmia katsoessa.

Eilen kerrottiin lapsille vauva uutiset. Oma poikani 9v aivan innoissaan. Silmäkulma kosteana sanoi haluavansa vauvan jo nyt. ❤
Miehen 4v tyttö kovin seurasi koko illan mua. Makasin lattialla mahallani, kauhea hätä että eihän vauvan päähän satu. Luistellessa piteli kädestä kiinni etten kaadu ja vauvalle satu mitään. 5v poika taas kertoi olevansa iloinen kun tulee vauva, mutta ei sen enempää reagoinut.
Facebookin puolella kyllä harmillisen moni kokenut keskenmenon, vaikka ne on yleisiä niin joka kertaa ahdistuu että hitto miten moni joutuu pettymään :unsure:
 
Moikka, ilmottaudun mukaan. LA 9.8 ja nyt siis 11+4. Olen välillä käynyt lukemassa palstaa ja liituin FB-ryhmäänkin, mutta jotenkin en ole uskaltautunut kirjoittamaan vielä mitään. Minulla oli viime vuoden puolella keskenmeno rv 18 lopussa ja nyt olenkin pitänyt tosi matalaa profiilia ja henkisesti ehkä myös varautunut taas pahimpaan. Ultra torstaina, joten ehkä sen jälkeen pystyy hengähtämään.
 
Mä kerroin tänään työnantajalle raskaudesta ja ilahduin kuinka ihanasti uutinen otettiin vastaan.
Harmillista että fb puolella on ollut keskenmenoja. Sitä toivoisi meille kaikille onnellista loppua.
Ja mä muuten tilasin sen koti doplerin. Nyt jo ehkä vähän kaduttaa, mutta kyllähän sitä tulee varmasti mielenrauhoittamiseen käytettyä. Viikot nyt 14+2
 
@hiliputti voi ei, otan osaa :cry::cry: hurjasti jaksamista ja voimia surutyöhön...

Kotidoppler on hyvä tuomaan mielenrauhan, jos äänet saa kuulumaan ja niitä saakin alkuun aika kärsivällisesti etsiä... tänään liukastuin aamulla ulkosalla, ja koko päivän ollut sen jälkeen alavatsajomotteluja. Voi tietenkin johtua kohdun kasvusta myös, ja olikin helpottavaa sit kuulla se nopea jyske sieltä nyt kotiin päästyä. Mutta muuten mun spontaanin keskenmenon pelko on jäänyt taka-alalle, ja olen ruvennut ajattelemaan tulevaisuutta. Se suru sieltä tulee etukäteen murehtimattakin, joten olen päättänyt olla murehtimatta kahdesti. Ehkä sitä pelkoa on myös lievittänyt se, että ne sydänäänet on halutessaan saanut kuulumaan. Mun vakaa aikomus käyttää sitä vain kerran viikkoon on täysin heitetty romukoppaan :ROFLMAO::D
6 päivän päästä np-ultra, toivottavasti siellä ei sitten osu :poop: tuulettimeen :cautious:
Surullisia uutisia kun voi tulla ja saada selvästi koska vaan :(
Nyt 11+1.
 
Musta on jännää, että moni on kysynyt, että oliko raskaus yllätys? Tai oliko pitkäkin yritys? Jokseenkin jopa loukkaavia kysymyksiä. Se että saan esikoiseni 36 vuotiaana ei tarkoita mitään. Tosin siskoni sai esikoisensa 20v ja ihmiset surkutteli sattunutta vahinkoa. Whaat??
 
Oireiden aaltoilu yllättäen jatkuu täällä..Tänään rv 12+6 ja yhtäkkiä herään yöllä oksentamaan ja sama kierros heti aamulla. Sen jälkeen taas täysin normaali olo.. On tämä vaan kummallista elämää.

@Tiialiina83 Todella suoraan ystävät kyllä kyselevät kaikenlaista, mutta lähimmiltä ystäviltä sen sallinkin. Tökeröitä kommentteja ei ole tullut. Moni ystävä on selvästi tosi kiinnostunut aiheesta ja ehkä ovat iloisia kun saa kerrankin kysyä suoraan kaikenlaista :D Suurimmalla osalla läheisistä ei siis vielä ole lapsia.
 
@zazu sekin on totta, että monille on tilaisuus päästä kurkistamaan raskaus elämään ja ehkä taustalla on toive omasta pienestä. Mun ystävä kysy, että miltä se tuntuu kun mahasta on vauva? Tarkoitti että tuntuuko siellä jokin möykky kokoajan tms. Ystävien kysymykset on kivoja. Vieraiden tai puolituttujen vähän inhottavia, jos niissä on jotenkin ikävä sävy.

Meillä on nyt koko lähipiirille kerrottu. Ihania reaktioita :love:
 
hsh
Täälä lähti tänään viimeinen ”kituviikko” käyntiin, se kuuluisa kahdestoista. :rolleyes: Ensi viikon torstaina 11+6 ja ultra, sen jälkeen loppuu piilottelu :geek: muutaman päivän ollut kyllä taas positiivisempi olo kun on tissit pakotellut välillä enemmänkin ja mahassa ollut välillä kasvukipujakin. Lieneekö kohtu eteenpäin kallellaan kun pieni pömppökin jo löytyy. :love:

hsh 11+0
 
  • Tykkää
Reactions: pandanen
@Tiialiina83 mekin kerrottiin tuleville isoisovanhemmille jo muutama viikko sitten (rv9?), kun meni heti hermo kun sanoivat että "mekin oltaisiin jo isomummu/vaari jos te saisitte jotain aikaiseksi" :D valaistiin samalla lapsettomuushoidoista sun muista. Myös on päässyt työkavereita napauttamaan ennen raskautta, jotka on olleet "ihan varmoja" että oon raskaana ja heillä on pettämätön silmä, että mielelläni olisinkin raskaana ja lääkäreiden kanssa tässä ollaan nyt jonkun aikaa pohdittu että miten sen saisi aikaiseksi.

Meinaatteko tehdä jonkinlaisen someilmoituksen asiasta kun tuotte odotuksen ns. suuren yleisön tietoon? Itse mietin että pitäisikö, mutta toisaalta miksi pitäisi (n) ainakin yhdelle lapsettomuudesta kärsivälle ystävälle asia pitää käydä kertomassa henkilökohtaisesti... ehkä vähän myöhemmässä vaiheessa joku masukuva voisi olla paikallaan.

Vau ja bat 11+3
 
hsh
@vau819 itse oon aatellut tehdä itsekkäänä jonkun sortin ilmoituksen kuvan kera, on sen verran nyt piilotellut että haluaa iloisena ilmoitellakin kun sen aika on :rolleyes: miehen mielipidettä en oo kyllä asiaan kysynyt, pitäisi varmaan vielä varmistaa että on sillekin ok. :ROFLMAO:
 
@hsh ja kaikki tietysti tyylillään :) olet täysin oikeutettu fanfaareihisi! Itse en oo facebookin puolella aktiivinen päivittelijä, ja sitten instagramissa seuraajina on paljon muitakin kun läheisiä ja tuttuja, niin täytyy vähän pohdiskella (n)
 
hsh
@vau819 nykyään aika vähän tulee myös päiviteltyä fb, lähinnä juuri jos jotain tähdellistä on. :) Kaverilistakin lyhenee ja lyhenee kun säännöllisen epäsäännöllisesti poistelen sieltä ihmisiä joiden kanssa ei edes tuu pidettyä yhteyttä. Ja instagramin puolella taas ei ihan mahottomasti noita seuraajia oo vaikka toki vieraitakin sieltä löytyy, nämä molemmat syyt vaikuttanut tähän päätökseen. Itsekin kyllä jossain vaiheessa harkitsin julkaistako vai ei kun sen aika on, juurikin kun tuli ajatelleeksi sitä että miltä lapsettomista tuntuu näitä uutisia nähdä. (n) Läheisimmässä perhe- ja ystäväpiirissä ei onneksi näitä vaikeuksia ole kenelläkään ollut, joko lapset on tehty tai ei vielä niitä olla tekemässäkään, mutta puolitutuista en toki tiedä sitten ollenkaan. :unsure:
 

Yhteistyössä