En voi ajatuksilleni mitään, mutta pidän kotiäitiyttä luuserien valintana

Huoh,mikä aloitus...

Vaihtoehto a)lähteä töihin, saada enemmän rahaa elämiseen,lapsi hoitoon, tavallisesti n. 8h päivässä,yhteistä aikaa töiden jälkeen, mistä sekin menee nopeasti rutiinien ja pakollisten asioiden,syömisten ym hoitoon, pian sitten onkin lapsen nukkumaanmenoaika ja taas seuraavana päivänä sama rumba

vaihtoehto b) jäädä kotiin lapsen kanssa,tienata vähemmän rahaa, hoitaa omaa lastaan täyspäiväisesti.Yhdessä ulkoilla rauhassa,tehdä mieluisia asioita, ei kiireen kanssa.Seuraavana päivänä samalla lailla, ei ylösrepimisiä aamulla,kun pitää vanhemman joutaa töihin.

Ihanko oikeasti joku voi tosissaan väittää kotiäitiyden valitsevia luusereiksi?!?

 

Huoh,mikä aloitus...

Vaihtoehto a)lähteä töihin, saada enemmän rahaa elämiseen,lapsi hoitoon, tavallisesti n. 8h päivässä,yhteistä aikaa töiden jälkeen, mistä sekin menee nopeasti rutiinien ja pakollisten asioiden,syömisten ym hoitoon, pian sitten onkin lapsen nukkumaanmenoaika ja taas seuraavana päivänä sama rumba

vaihtoehto b) jäädä kotiin lapsen kanssa,tienata vähemmän rahaa, hoitaa omaa lastaan täyspäiväisesti.Yhdessä ulkoilla rauhassa,tehdä mieluisia asioita, ei kiireen kanssa.Seuraavana päivänä samalla lailla, ei ylösrepimisiä aamulla,kun pitää vanhemman joutaa töihin.

Ihanko oikeasti joku voi tosissaan väittää kotiäitiyden valitsevia luusereiksi?!?

Ja lisään tuohon vielä että kaikki ei elä niin köyhän rajamailla että olisi tarvetta molempien palkoille.

 

Huoh,mikä aloitus...

Vaihtoehto a)lähteä töihin, saada enemmän rahaa elämiseen,lapsi hoitoon, tavallisesti n. 8h päivässä,yhteistä aikaa töiden jälkeen, mistä sekin menee nopeasti rutiinien ja pakollisten asioiden,syömisten ym hoitoon, pian sitten onkin lapsen nukkumaanmenoaika ja taas seuraavana päivänä sama rumba

vaihtoehto b) jäädä kotiin lapsen kanssa,tienata vähemmän rahaa, hoitaa omaa lastaan täyspäiväisesti.Yhdessä ulkoilla rauhassa,tehdä mieluisia asioita, ei kiireen kanssa.Seuraavana päivänä samalla lailla, ei ylösrepimisiä aamulla,kun pitää vanhemman joutaa töihin.

Ihanko oikeasti joku voi tosissaan väittää kotiäitiyden valitsevia luusereiksi?!?

Alkuperäinen aihe on tosi väsynyt, mutta mitä kiireettömyyteen tulee niin ei elämä minusta hirveän kiireetöntä ole enää kotonakaan siinä vaiheessa kun lapsia on useampia ja ovat eri ikäisiä Yhden kanssa sitä voi helpommin maleksia päivät.

 

[QUOTE="mamma";22463364]Kotona voi ja saakin olla vanhempainvapaan ajan, mutta jos sen jälkeen jää vielä kotiin, alkaa olla jo hivenen luuseri. Ja mitä pidempään, sen pahempi.[/QUOTE]

Ok. Saat ajatella mitä vaan, mä en välitä. Haluan olla lasteni kanssa. He ovat niin ohikiitävän hetken pieniä. Työnantaja ja työt saa mua odottaa. Lapseni eivät odota.

 

plaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaa

 

Mietin vaan, että onko loppupeleissä väliä että oletko lasten kanssa loppuiän kotona vai oletko töissä lasten lapsuusiän.
Kuka sua eläkeiässä kiittää siitä, että teit sikana töitä, kun lapset oli pieniä? Ei ainakaan lapset.
Hautaan me kaikki mennään, olit sitten kotona tai et. Sama lopputulos tiedossa.
Itse haluan, että lapsilla jää hyvät muistot lapsuusiästä, eli ei lapsia hoitoon liian aikaisin.
Kituutellaan sitten pienemmällä rahalla hetki, kun lapset vielä pieniä. Perhe ensi ja sitten vasta työ, kerran vaan täällä eletään, tehkööt muut mitä lystää.

 

[QUOTE="mamma";22463364]Kotona voi ja saakin olla vanhempainvapaan ajan, mutta jos sen jälkeen jää vielä kotiin, alkaa olla jo hivenen luuseri. Ja mitä pidempään, sen pahempi.[/QUOTE]


"mamma", ei se kuule yhtään haittaa vaikka niin ajattelet. Halaus.

 

[QUOTE="mamma";22463364]Kotona voi ja saakin olla vanhempainvapaan ajan, mutta jos sen jälkeen jää vielä kotiin, alkaa olla jo hivenen luuseri. Ja mitä pidempään, sen pahempi.[/QUOTE]

Mä pidän luuserina jos ei pysty yhdistämään kotiäitiyttä ja työtä

 

Minä en pidä kotiäitejä luusereina, mutta en tajua miten heidän päänsä kestävät sitä touhua. Olen kokenut elämäni pahimmat masennuskaudet juuri silloin, kun olen vaan ollut kotona. Tuntuu järkyttävältä että pitäisi käyttää päivä muiden "palveluun", kotitöiden suorittamiseen jne. vieläpä omassa kodissaan!! Ja ei, en ole provo...mutta ajatusmallini eivät ole perinaisellisia, sen myönnän.

Sitäkään en käsitä että kotiäidit aina peräänkuuluttavat "lasten parasta", mutta omaa kotonaoloa perustellaan mm. sillä että "saa nukkua rauhassa pitkään"...tai "saa lähteä kaupungille keskellä päivää" tai "voi löhötä koko päivän sisällä, tekemättä mitään". En tunne yhtäkään kotiäitiä, joka keksisi ihan oikeasti kehittävää tekemistä lapsilleen, päinvastoin- videoiden eteen istuttavat lapsensa, ulkoilut ja syömiset heikkotasoisia, käytöskasvatus puutteellista. En nyt väitä että työssäkäyvillä olisi automaattisesti paremmin mutta olenpahan vaan tehnyt omassa lähipiirissäni tämmöisiä havaintoja.

 

Mä olen sitten suurin luuseri. 3 lasta ja olen ollut kotona koko ajan ja nyt kaikki kolme ovat koulussa. Ja silti olen kotona Täytyy kyllä sanoa, että elämäni on aivan mahtavaa. Kun lapset koulussa käyn kuntosalilla, ostoksilla ym. Kotimme on aina siisti, ruoka aina valmiina ja itse tehtyä, läksyt teemme lasten kanssa, harrastamme paljon yhdessä ulkoilua, uimista ym. En ole väsynyt, enkä kiukkuinen.
Ja tämä oli minun tilanteeni ja sopii minulle ja miehelleni (joka on sitä mieltä, että saan olla kotona tai töissä, miten vain haluan) ja lisätään vielä sekin, että emme saa muita tukia kuin lapsilisät

 

Olen töissä yliopistolla ja meillä naiset eivät tietenkään ole kotona montaa vuotta. Työpaikan miesten vaimot kyllä ovat kotimammoja. Ihmettelen heitä suuresti.. Siis tämäkään ei ole mikään provo, mutta en käsitä ettei niillä ihmisillä ole kunnianhimoa. Mutta eivät hekään ehkä käsitä miksi olen siellä töissä heidän miestensä kanssa enkä kotona mammailemassa.

 

[QUOTE="mamma";22463364]Kotona voi ja saakin olla vanhempainvapaan ajan, mutta jos sen jälkeen jää vielä kotiin, alkaa olla jo hivenen luuseri. Ja mitä pidempään, sen pahempi.[/QUOTE]

No mä oon tiennykkin että oon luuseri - joka asiassa. Olet siis oikeassa.

 

Aika iän ikuinen aihe, mutta miksei ihmiset voi olla tyytyväisiä omiin ja toisten valintoihin? Ykspuoliseks menis, jos kaikki tekis asiat niinkuin mä tai niinkuin naapurin Maija.

8vuotta kotona, elämään mahtunut ylä- ja alamäkiä. Ammattiin kerkeän kouluttautua myöhemminkin. J atyöelämään on vielä antaa monia vuosia! Tää on mun valinta ja tällä tiellä jatkan, oli kuka mitä mieltä tahansa.

 

No on sullaki ajatukset.

 

[QUOTE="TopTop";22463924]Olen töissä yliopistolla ja meillä naiset eivät tietenkään ole kotona montaa vuotta. Työpaikan miesten vaimot kyllä ovat kotimammoja. Ihmettelen heitä suuresti.. Siis tämäkään ei ole mikään provo, mutta en käsitä ettei niillä ihmisillä ole kunnianhimoa. Mutta eivät hekään ehkä käsitä miksi olen siellä töissä heidän miestensä kanssa enkä kotona mammailemassa.[/QUOTE]

Eikö kotiäidillä voi olla kunnianhimoa? Toisaalta kuinka tärkeää kunnianhimo on?

 

Säälin syvästi niitä jotka ajattelevat ensisijaisesti uraansa, mutta ymmärrän että jotkut menevät töihin lapsen ollessa pieni rahan takia..Ja ainakin mun tuttavapiirissä on paljon kotiäitejä ja kaksi koti-isääkin, heillä on ollut rahallisesti mahdollista jäädä kotia. Mut ainahan katkerat panettelee teki mitä teki Omaa äitiäni on vaikee mieltää luuseriksi vaikka hän "kotiäiti" onkin :kasvattanut 10 lasta,ollut samalla töissä ja opiskellut. Hän on kyllä aina päässyt salille 2kertaa viikossa, vaikka isäni on paljon matkoilla perheeni yrityksen vuoksi
Kunnioitan kyllä kaikkia äitejä yleensäkin, sama se sille onko uraputkiäiti vai kotiäiti tai jotain siltä väliltä, mut mieleltään köyhiä typeriä ihmisiä on vaikee kunnioittaa. (huom.ap)

 

Kyllä kotiäitiys onkin luuseriutta, kun mihinkään muuhun ei kykene niin ollaan sitten kotona.

 

Täytyy olla aika laiska että menee töihin lapsen ollessa 8kk...
Tunnet vähän pistoa sydämmenssä kun laitat lapsiraukan kehdosta hoitoon ja yrität pönkittää tällä sitä.

 

Mä kun luulin että töissä on helpompaa
Luulin että olen kakkea muuta kuin laiska kun jaksan jäädä kotiin reiluksi pariksi vuodeksi...

Kumpikohan olikaan se luuserin vaihtiehto

 

Mun mielestä luuseri hyppää heti takaisin oravanpyörään kuin on mahdollista sen sijaan, että hoitaisi OMAN lapsensa kotona edes muutaman vuoden ajan. Siellä työelämässä ehtii olla koko loppuelämän, monia kymmeniä vuosia. Lapsi on ihan pieni sen pari vuotta. Täytyy olla jotenkin luuseri, jos ei sitä sisäistä, eikä toimi lapsen parhaaksi.

 

Täh? :O
Mun mielestä se on ihailtavaa. Ite meinaan koko ajan ajautua takaisin "oravanpyörääni" ja häpeän sitä piirrettä. Pakko päästä stressaamaan, sitäkö todella kaipaan vaikka mulla on pieni rakas kotona??? Niin, häpeän sitä! Vaikka olen suht nuori niin silti tuntuu että olen jo liian tottunut siihen opiskelu+2-3työtä päällekkäin ja muutto päälle-elämäntyyliin. Hyh...
Ihailtavampaa on ne äidit jotka on kotona lasten kanssa kun he on pieniä ja kyllä mulla vähän vihertää, kun en ole luonteeltani niin ihana kotiäiti-ihminen kuin jotkut


Eikö sulla ap ole taloudellisia mahdollisuuksia siihen vai mikä noin kismittää? Eiköhän se kotonaoleminen OIEKASTI ole sille lapselle kaikkein paras vaihtoehto?

 

Eiköhän se kotonaoleminen OIEKASTI ole sille lapselle kaikkein paras vaihtoehto?

Ei. Enkä jaksa alkaa selittämään mutta varmasti kykenet itsekin miettimään mahdollisia tilanteita joissa kotona oleminen ei ole kaikkien paras vaihtoehto. OIEKASTI.

 

On kieltämättä hienoa, että on oma ura ja itse hankitut ansiot (ei mitään valtion kirstusta nyhdettyjä almuja kuten kotihoidon tuki). Ja sen lisäksi ehtii vielä olemaan lapsenkin kanssa, harvalla se työpäivä kestää 24 h kuitenkaan.

Vaikutat todella kylmältä ihmiseltä ja mun mielestä tuollaisille uraohjuksille ei pitäisi lapsia "antaa" laisinkaan. Mulla on akateeminen koulutus ja tykkään työstäni, mutta vielä enemmän tykkään lapsistani enkä halua, että päikyn tädit saa olla heidän seurassa päivisin enempi kuin minä. Töitä ehdin kyllä tehdä vielä vuosia

Tuon lainauksen nappasin, koska haluan vain sanoa, että kotihoidon tuki on aika pieni, jos et sitä tiennyt. Sä taidat enempi käyttää tämän yhteiskunnan rahoja, kun hoidatat lapsesi yhteiskunnan varoin. Ne päivähoitomaksut on vain pieni osa todellisia kuluja. Sun lapset myös todennäköisesti tulee tulevaisuudessa kuluttamaan enemmän yhteiskunnan varoja, kun heistä kasvaa suurella todennäköisyydellä epävakaita ihmisiä, kun ovat saaneet noin TUNNEKÖYHÄN ÄIDIN.

 

Mielenkiinnolla luin ajatuksianne jotaka poikkesi hyvinkin toisistaan

Ite sitten kuulunkin näihin "luusereihin " ja toivottavasti vielä piiiitkään...olenhan vasta 15v ollut kotona Esikoisen odotusajasta lähtien ja nyt kuopus sen 2,5v ja juuri puhuttiin mieheni kanssa että voisin jatkaa vielä ihan perinteisenä kotiäitinä niin kauan kuin vain mahdollista senkin jälkeen kun kuopus täyttänyt sen 3v ja miun tuet loppuu...enkä todellakaan menisi työkkärin listoille hakemaan uusia tukia!

Kotona siis 4 lasta ja mies vkot joskus jopa useemman peräjälkeen reissutöissä...asutaan isossa omakotitalossa joka lämpiää vain ja ainoastaan puilla joten eipä oo talvisinkaan tekemisen puutetta
Pointtini on vain se että ei tää kotona olo oo sohvaselässä ja kattoon räkimistä.

Kuitenkin jos haluaa olla töissä ja viedä lapset hoitoon niin se on jokaisen oma päätös joka on varmasti juuri hänelle se oikea...tämä päätös jonka oon tehnyt kotona olostani on juuri se meille passeli päätös!

 

Mielenkiinnolla luin ajatuksianne jotaka poikkesi hyvinkin toisistaan

Ite sitten kuulunkin näihin "luusereihin " ja toivottavasti vielä piiiitkään...olenhan vasta 15v ollut kotona Esikoisen odotusajasta lähtien ja nyt kuopus sen 2,5v ja juuri puhuttiin mieheni kanssa että voisin jatkaa vielä ihan perinteisenä kotiäitinä niin kauan kuin vain mahdollista senkin jälkeen kun kuopus täyttänyt sen 3v ja miun tuet loppuu...enkä todellakaan menisi työkkärin listoille hakemaan uusia tukia!

Kotona siis 4 lasta ja mies vkot joskus jopa useemman peräjälkeen reissutöissä...asutaan isossa omakotitalossa joka lämpiää vain ja ainoastaan puilla joten eipä oo talvisinkaan tekemisen puutetta
Pointtini on vain se että ei tää kotona olo oo sohvaselässä ja kattoon räkimistä.

Kuitenkin jos haluaa olla töissä ja viedä lapset hoitoon niin se on jokaisen oma päätös joka on varmasti juuri hänelle se oikea...tämä päätös jonka oon tehnyt kotona olostani on juuri se meille passeli päätös!

Hienoa sulle, mutta entäs isälle joka on poissa paljon jotta kykenee teidät elättämään? Entä lapsille? Haluaisivatko he olla enemmänkin isän kanssa?

Olen reppuhommissa ollut itsekin ja tunnen tämän perhetyypin. Perhe kotona, isä maailmalla leipää tienaamassa. Mulle ei olis mikään ideaali tilanne koska mä koen perheen yhtälönä jossa kaikki näkevät toisiaan - pääsääntöisesti päivittäin. En vois elää perhemallissa jonka ydin on äiti ja lapset ja sitten se rahaa tahkoava isä jolla ei paljoa muuta osaa elämässä ole. Liian monesti olen työkavereiltani (näiltä miehiltä) kuullut juuri tästä että ei sinne kotiin viitsi ees jäädä koska hällä ei ole siellä enää paikka. Mieluummin elää kiertolaiselämää ja vaan kustantaa perheen elämisen kotona.