G. Hurjinta mitä olet tehnyt suuttuessasi?

vieras
Alkuperäinen kirjoittaja hyytikyppynen:
Alkuperäinen kirjoittaja vihkivala:
kyllä on tään palstan akat väkivaltasta porukkaa.HÄVETKÄÄ...............
En häpeä. Olen hullu.
Oot tarpeeks terve mielestäsi vastaamaan pienen, viattoman lapsen hoidosta ja turvallisuudesta, mut kuitenkin niin hullu, että sen pitäis riittää tekemään sut syyntakeettomaksi mihin tahansa tekoon? Kuulostaa helvetin pelottavalta, että joku noin hullu on päättänyt alkaa äidiksi.

Mitä jos joku hakkais sun lapsesi kunnolla ja naureskelisi vaan jälkikäteen, että en häpeä, olen hullu?
 
esikoisen raskausaikana suutuin aivan naurettavistakin jutuista :ashamed: olin tehnyt ruokaa ja mies jotain leikillään sanoi ruuasta ja mä heitin ruuat menemään pitkin keittiötä :ashamed: eikä mun tarvinnut niitä edes siivota :whistle:
 
nolo
Alkuperäinen kirjoittaja kultasydän:
esikoisen raskausaikana suutuin aivan naurettavistakin jutuista :ashamed: olin tehnyt ruokaa ja mies jotain leikillään sanoi ruuasta ja mä heitin ruuat menemään pitkin keittiötä :ashamed: eikä mun tarvinnut niitä edes siivota :whistle:
mulla samantapainen juttu... Odotin esikoistamme ja oli tehnyt täytekakun ihan huvin vuoksi. Mies maistoi kakkua ja kysyi, olenko kusella sen kostuttanut. Mä hiillyin täysin ja paiskasin kakun lattialle ja miehen lautasen (jossa oli kakkua) ikkunasta ulos. :ashamed:
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Lyhyt matikka?:
Alkuperäinen kirjoittaja Emppu:
Teininä kun äiti tuli hakemaan sen aikaisen poikaystävän luota.. Kun olin sinne luvatta junalla karannut.. Suutuin äidilleni aivan älyttömästi!
Niinpä kotiin päästyä äitini kyydissä otin ja kävelin takaisin!!
Illalla lähdin ja seuraavana päivänä olin perillä.
Matkaa "vaan" se 140km. Kiukku laantui matkalla mutta periksi en antanut!!
viikkoon en kunnolla kävellyt.. Tuli paikat sen verran kipiäksi :D
Kaikkea sitä suutuksissaan tekee :D
Olet muuten melkoinen kävelijä. 12 minuutin kilometrivauhdilla 140 km:n kävelemiseen menisi 28 tuntia. Ilman yhtään taukoa ja koko ajan samaa vauhtia. Eikä olisi edes mahdollista olla seuraavana päivänä perillä, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia :)
Samaa aloin laskeskella. Jonkunnäköinen laskuvirhe?
 
Nyt harmaana
Lyönyt ystäväni miestä nyrkeillä turpaan kun kuulin hänen potkineen raskaana olevan ystäväni vatsaa.
Vetänyt keittiöveitsellä parisängyn lakanat kahtia ex-miehen jäädessä kiinni pettämisestä.
Kussut samaisen miehen tuoppiin hänen lukittuaan minut lukkojen taakse. Joi sen juoman silti, enkä koskaan paljastanut kusseeni siihen.
 
Palasin lukemaan näitä ja ei voi kuin nauraa vaikka osa on sellaisia mille ei kyllä sais nauraa :whistle:

En muista laitoinko mutta itse revin oman sim korttini palasiksi kun tuli riitaa siitä että yhden ainoan kerran jätin puhelimen kotiin lataukseen, eikä mieheni saanut minua kiinni. Kun yleensä se on niinpäin ettei mies ilmoita jos menee myöhempään tms. Nyt sitte ollaan viikko ilman puhelinta mutta ei se kauheasti harmita.... Näin jälkikäteen naurattaa... Sitä ne raskaushormonit teettää... Jos ei oo raskaushormonit niin sitte on ne PMS oireet. Naisella elämä on yhtä hormonien myllerystä ja vuoristo rataa....

Oon monta kertaa miettinyt että ois paljo helpompaa jos ois mies, vaikken kyllä loppujen lopuks haluis olla. Mutta niin moni asia ois helpompaa!!!!
 
kiukutar
Raskaana ollessa kiukustuin miehelle ja sanoin että pysäytä auto,mä kävelen kotiin.
No kävelin n. 16 kilsaa pikkukengissä talvipakkasella.
Mies ei uskonu mun kävelleen koko matkaa.
 
Emppu
Alkuperäinen kirjoittaja Lyhyt matikka?:
Alkuperäinen kirjoittaja Emppu:
Teininä kun äiti tuli hakemaan sen aikaisen poikaystävän luota.. Kun olin sinne luvatta junalla karannut.. Suutuin äidilleni aivan älyttömästi!
Niinpä kotiin päästyä äitini kyydissä otin ja kävelin takaisin!!
Illalla lähdin ja seuraavana päivänä olin perillä.
Matkaa "vaan" se 140km. Kiukku laantui matkalla mutta periksi en antanut!!
viikkoon en kunnolla kävellyt.. Tuli paikat sen verran kipiäksi :D
Kaikkea sitä suutuksissaan tekee :D
Olet muuten melkoinen kävelijä. 12 minuutin kilometrivauhdilla 140 km:n kävelemiseen menisi 28 tuntia. Ilman yhtään taukoa ja koko ajan samaa vauhtia. Eikä olisi edes mahdollista olla seuraavana päivänä perillä, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia :)
¨Kyllä voin tunnustaa että varastin matkalla fillarin ja viimeiset 20km pääsin "liftillä" Kun ajoi poikaystäväni isä ohi :D
JA YHTÄÄN TAUKOA EN PITÄNYT :)
Puoli 6 torstaina lähdin ja yhden maissa olin perjantaina perillä :D
 
Täältä Löytyy Tempperamenttia..
Lampun oon repassu seinästä ja heittäny lattialle, oveen potkassu niin että jalka meni läpi, turvalasin ovesta olen rikkonu, pikku autoja olen heittäny seinään että jäljet jäi, tuolin heittäny seinään että seinään jäi kolo, oven pamauttanu kiinni niin että jumi lukkoon, karsinu yhen naikkosen lettiin kiinni(isketti ihan kympillä mun sillosta poika-ystävää.. nykystä miestä).. tässä nyt muutama mainitakseni..

Että voisin kai mennä Naomi Campelan kanssa sinne raivon hallinta kurssille..
 
Emppu
Alkuperäinen kirjoittaja Emppu:
Alkuperäinen kirjoittaja Lyhyt matikka?:
Alkuperäinen kirjoittaja Emppu:
Teininä kun äiti tuli hakemaan sen aikaisen poikaystävän luota.. Kun olin sinne luvatta junalla karannut.. Suutuin äidilleni aivan älyttömästi!
Niinpä kotiin päästyä äitini kyydissä otin ja kävelin takaisin!!
Illalla lähdin ja seuraavana päivänä olin perillä.
Matkaa "vaan" se 140km. Kiukku laantui matkalla mutta periksi en antanut!!
viikkoon en kunnolla kävellyt.. Tuli paikat sen verran kipiäksi :D
Kaikkea sitä suutuksissaan tekee :D
Olet muuten melkoinen kävelijä. 12 minuutin kilometrivauhdilla 140 km:n kävelemiseen menisi 28 tuntia. Ilman yhtään taukoa ja koko ajan samaa vauhtia. Eikä olisi edes mahdollista olla seuraavana päivänä perillä, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia :)
¨Kyllä voin tunnustaa että varastin matkalla fillarin ja viimeiset 20km pääsin "liftillä" Kun ajoi poikaystäväni isä ohi :D
JA YHTÄÄN TAUKOA EN PITÄNYT :)
Puoli 6 torstaina lähdin ja yhden maissa olin perjantaina perillä :D
Ja se oli ainoa kerta elämässäni kun olen mitään varastanut.. JA voin kertoa että omatunto soimasi ja kauan!!
Vaikka kyse olikin vain fillarista :D
 
Aika väkivaltaista porukkaa osa täällä :| Mä olen kiukuspäissäni kerran heittänyt kännykän lattiaan. Sitä ennen mies oli rikkonut omani. Kerran olen heittänyt ruuat roskikseen, en edes muista miksi, joku hyvä syy oli varmasti :D Mulla on viimeisen päälle suuttuneena tapana häipyä paikalta, sulkea puhelin ja olla hukassa.
 
Reiska
Muija oli himassa raskaana kun olin kaupungilla kavereiden kanssa. Loppu illasta hakkasin pari akkaa espalla, kun olivat luvanneet ottaa mut mukaan vaikka sitten meinasivat lähteä eri taksilla. Onneksi en jäänyt kiinni! Olis tullut melkosesti maksettavaa...
 
Joskus riitelin siskon kanssa ja viskasin ketsuppi purkin seinään, sit kerran riehuin kun suutuin äitille niin hakkasin tiski pöytään veitsellä lommoja, viskannu siskoa hedelmä veitsellä joka onneks osu vessan oveen, ex avokin kanssa tapeltiin niin potkasin kengän olohuoneen ikkunaan, samaisen miehen kanssa oli käsirysyjä aika paljonkin. Oli aika väkivaltanen ja sit puolustin itteeni nyrkein ja potkuin. Että tossapa noita on :ashamed:
 
tytönjapoikienmamma
Ajatelkaapa miten pienestä elämä on kiinni. Joku kerta kun joku vaan suutuspäissään heittää oluttuopin miestä kohti tai lasagnelautasen (tms. tässä ketjussa luettua..) se VOI olla kohtalokas kerta, jos on huonoa tuuria mukana niin jostain tuontapaisesta voi jäädä elinikäinen vamma (jopa kuolema voi seurata)

En saata uskoa, että tällainen on näin yleistä...samantyylinen tapaus kai oli Anneli Auerkin, tuskin häönkään mitään suunnitteli...tosin käytti kyllä veistä..mutta silti.Miettikää.
 
Lapsena olen repinyt täyden talouspaperirullan tuhansiksi silpuiksi autoon (niin silpuksi kuin 150km matkan aikana voi) kun en olisi halunnut lähteä kotiin. Yhden kerran löin ulko-oven kiinni ja se osui äitiäni päähän, haavahan siitä tuli.. tosin ei ollu tarkotus osua keneenkään sen oven, mutta osuipa silti.
Aikuisena sitten pari kännykkää on lentänyt seinään, yksi kaukosäädin myös. Rikki menivät.
Kerran heitin tuolin niin että sen jalka meni pinnasängyn päädystä läpi, ketään ei ollut lähelläkään tuolin lentorataa, muuten se ei olisi lentänyt (ainakaan siihen suuntaan).

Yleensä lähden kävelemään ennen kuin suutun tosissaan, mutta nämä edellä mainitut kerrat on ollu sellasia ettei oo päässy tilanteesta pois riittävän aikasin.
 

Yhteistyössä