Helmikuun helmet 2014 *tammikuussa*

Sektiosta: Mulle siis tehdään sektio koska edellisessä sektiossa on kohtuun jouduttu tekemään erillainen viilto kuin normaalisti,vauva oli kylkitarjonnassa,eli pahemmassa kuin perätila,eikä sitä olisi voinut synnyttää normaalisti millään tavalla. Nyt sitten tuon viillon takia on kohdun repeämis riski niin suuri että tästä eteenpäin kaikki synnytykset on mulla sektioita. Tosin lisää vauvoja meille ei enää tule. Kovin helposti sektiota ei minun tietääkseni saa,jos tarjonta on ok, synnytyspelko jos on kovin paha niin sillä luulis saavan,mutta siitä on täytynyt käydä juttelemassa ammatti-ihmisille jo raskauden aikana jne...Mullekin ensin sanottiin kun vauva oli perätilassa että voin synnyttää normaalisti,kunnes vauva kääntyi niin hankalaan asentoon että sovittiin sektio. Tietenkin vauvan iso koko voi myös olla este alatie synnytykselle. Mutta aika painavat syyt saa olla että lähtevät leikkaamaan.

 

Liikkumisesta Sanotaanko etten ole liikkunut loppuaikana juuri yhtään (raskauden aikana kolme saikkua liittyen hermoperäiseen kipuun lannerangassa, josta menin ihan jumiin). Satunnaisesti miehen kanssa pingistä ja rauhallista uintia Lumitöitäkin olen tehnyt rauhallisella tahdilla.

Kaikenlaisia turhia kyykistelyjä olen pyrkinyt välttämään. Kotona olen ollut, koska työnteosta tulen niin kipeäksi. Kotona ollessa olen alkanut voimaan paremmin, eikä kipuja enää esiinny. Hermopiikkikin on hävinnyt (sänkyyn mennessä kosketuksessa kipua pakaralihaksessa). Joulun alla lopetin työt.

Mahtava pakkanen -26 :xmas:

 

Nyt vähän arveluttaa.. Viikkoja huomenna tasan 34 ja toinen raskaus siis menossa.
Toissapäivänä vessassakäydessäni huomasin, että asioinnin ja pyyhkimisen jälkeen vessapaperi oli vaaleanpunainen. Ei millään lailla verinen, mutta ihan kun olisi lapsivettä siihen jäänyt. Noh, sitä ei sitten sen enempää missään vaiheessa näkynyt vaikka koko illan ja eilisen päivän vielä tarkkailin, joten ajattelin ettei oo syytä huolestua. Eilen illalla nukkumaan mennessä alkoi supistelemaan. Ihan normaaleja harjoitussupistuksia, ei millään lailla kivuliaita mutta kestivät melko pitkään ja suoraan seisominen tuntui melko vaikealta. Selälleen kun pääsin niin helpotti ja sain yönkin suurinpiirtein nukuttua. Tänään on aamusta asti ollut selkä aivan tajuttoman kipeä, ihan kauttaaltaan. Alaselkää polttelee ja yläselkää/kylkiä särkee ja jomottaa. Harjotussuppareita tullut edelleen, seassa myös pari sellaista mitkä oikeasti jo tuntee ihan selkeästi ja maha ollut muutenkin tosi "pinkeä" koko päivän.. arvelen ja vääntelen, että joko pitäis soittaa ja varmistaa kätilöltä että on kaikki ok vai mitä tässä tekee.. Mies iltavuorossa ja vanhempi tyttö kotona, joten pitäisi lapsenvahtikin jostain taikoa jos pitää johonkin lähteä. :headwall: vähän nyt sellanen olo ettei tiedä mitä pitäis tehdä. Luonteeltani muutenkin sellanen, että lääkäriin ei mennä jos ei oo pakko ja särkylääkkeitä ei syödä jos ei oikeesti oo sietämätöntä kipua. Hammasta kiristellen menty tämä päivä, mutta ilman särkylääkkeitä vielä.

 

Elm: Nyt heti puhelin käteen ja soittoa synnärille vai minne teillä pitää soittaa. Kuitenkin jos vähänkin hermostuttaa niin parempi se on ammattilaiselle soittaa ja kysyä kun täällä pohtia ja itseään ressata. Siis toki täälläkin voi pohtia, mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Ajattele näin, että pelkästään itsesi takia et sinne lääkäriin mene/soita vaan pienoisen vauvan siellä masussa

Itsekki olen todella huono soittamaan ja kysymään mitään apua, mutta nyt ei passaa olla enää itsekäs vaan ajatella vauvan parasta ja tottakai itseään myös.

 

Neuvolassa käyty. Paino on kuulemma noussu todella mallikkaasti ja maltillisesti kun alusta asti tullut nyt näille viikoille (36+5) lisää yhteensä noin 10kg. Hemppaa ei otettu kun viimeksi oli niin hyvä. Vauva on laskeutunut, ja sykkeet oli jotain 134-139. Sf-mitta oli 35cm eli nyt mennään yläkäyrillä, mutta eipä terkka siitä sen kummemmin mitään sanonut. Vauvan selkäranka tuntuu vasemmalla puolella ja peppu tuolla ylämahassa vähän oikealla. Lapsivettä normaali määrä.

Seuraava käynti onkin sitten 27.1. Ei laittanut sitä heti ensi viikoksi, kun mulla kerran tällä viikolla vielä perjaintaina se synnytystapa-arviokin.

Terkka myös sanoi, että "sun napa on joutunut aika koville näköjään" ja totta, mun napa on tosi kummallisen näkönen nykyään

 

Heippa! Kirjoittamisen ilosta taas kirjoittaa. Ketkä muut syyllistyy tähän? :wave:

Ihanasti taas vilisi tähtiä silmissä kun en ollut vielä syönyt oikeaa lämmintä ruokaa. Muilla tähtien näkymistä? =)

Lapsivedestä olisiko voinut olla vain runsasta valkovuotoa jossa vähän verta aroilta limakalvoilta? Lapsivesi kun tuppaa tihkumaan (?) ja lapsivesihän voi olla väritöntä(kin). Samoilla viikoilla olen, eikä mua liioin pelota jos lapsi syntyisi jo huomenna. Toki pienempi, mutta jäisi silti eloon. Sairaalasta pääsee kotiin kun paino hyvä ja jaksaa itse syödä. Masussa toki paras.

Supistuksia ei ole ollut.

 

Tänään viikkoja 37+0 ! Mietin, että mihin tää aika on oikein menny. Tuntuu, että vasta en voinu kuvitellakkaa olevani näin pitkällä raskaana, vaikka niistä alkuajoista nyt loppuussaan on toooosi pitkä aika
onko muuten muita, ketkä on tupakoinu ennen raskautta? Mullahan itellä meni lähelle puoliväliä että sain kokonaan lopetettua, vaikka alusta asti vähensin tosi rutkasti. Sen jälkeen on ollu vaan pari yksittäistä repsahdusta huonoine omatuntoineen. Nyt viimepäivinä on tupakintuskat palannu ja ootan sitä hetkeä, että saan polttaa iha vapaasti. Toivoisin kyllä, että tämä savuttomuus pysyis loppuelämän, kun nyt kerran oon siitä tupakista päässy irti. Nuoresta iästä huolimatta ehin kumminki yli 6 vuotta sauhutella..

 

En oo polttanut ku joskus kännissä ennen raskautta satunnaisesti ja opiskeluaikoina about 10 vuotta sitten, mutta en vois kuvitellakaan polttavani ihan "polttamalla", jotenkin jo pelkkä haju ja maku ällöttää kun edes ajattelee asiaa

 

Liikunnasta- koiran kanssa lenkkeillään 1-2 kunnon lenkkiä päivässä, hidastahan se kävely on mut niin reipasta kun pystyy.

Olin äsken kaupoilla ja nyt teen kuolemaa sohvalla, olo on ku ois maratonn juossut... 4h olin liikenteessä, siitä ajasta istuin yli puolet ravintolassa ystävän kanss mutta silti

Veikkauksesta- la 9.2 mutta uskon et syntyy 23.2. Tästä päivästä olen jo useasti miehelle sanonut

Täällä on vielä tavallinen nla lääkäri viikon kuluttua, sen suurempaa synnytystapa arviota ei ole. Tämä on toinen nla lääkärikerta et ei niitä ihan hirmu montaa ole.

Rumpali 26+3

 

Tupakoinnista - lopetin tupakoinnin viime vuonna 27.2. Eli jo ennen kuin ryhdyttiin lapsentekoon. Kohta tulee siis vuosi savutonta elämää täyteen. Uudelleen en aio ryhtyä polttamaan, koska tupakkaa ei ole tehnyt mieli sitten viime kevään.

Hankinnat - nyt on _kaikki_ tarpeellinen hankittu. Tai no, vauvalle jäi ihovoide ostamatta kun apteekissa pyöriessä iski järkyttävä tuskanhiki ettei jaksanut enää sekuntiakaan kauempaa siellä viipyä. Se siis tarvitsee vielä jonkun kauppareissun yhteydessä käydä ostamassa. Rahaa paloi ihan liikaa, mutta toisaalta eipä tässä menojakaan ole enää kummoisesti kun missään ei jaksa enää käydä. :kieh:

 

Hankinnat Kaikki meilläkin kasassa, paitsi sitteriä ei ole (pienelle ei saa käyttää/ja saa helposti ostettua kyllä myöhemminkin) ja jotain vaunuextraa puuttuu esim renkaiden suojat, sadesuoja yms. hyttyssuojaa. Itkuhälytintä ei ole (en välttämättä tarvitse/saan helposti kaupasta) ja imetyspaitoja ei ole kuin yksi, äitiysrahoista sitten tilata, jos imetys ottaa onnistuakseen/tuntee tarpeen paidoille. Vauvakirjaa ei ole

Koskaan en ole tupakoinut, enkä haluaisi koskaan tupakoidakkaan. Helppo olla tekemättä jotain mitä ei ole koskaan kokeillutkaan. Minuun iski koulussa annettu "pelotus".

Painosta mies kuvittelee että tästä jää 20 kg pudotettavaa raskauden jälkeen. (naisen tulee olla pitkähiuksinen ja laiha) Painoin ekalla neuvolakäynnillä 68,4 kg ja nyt rv. 34 78 kg. Eli menee normaalin raskauden painon nousun piikkiin. Paljonkohan tulee vielä painoa lisää? En ole huolissani painon nousun suhteen, lähtee pois imetyksellä ja lisäämällä kulutusta ja syömällä terveellisesti. Ja mitä tulee tähän "väitteeseen", en ole moksiskaan. oma tavoitepaino just tuon lähtöpainon tuntumissa.

 

Mulla oli bmi lähtötilanteessa 21, painoa kertynyt tähän mennessä (35+5) n. 16 kg. Tuntuu paljolta, mutta todellisuudessa en mitenkään paljoa ole "läskistynyt". Toki pehmeyttä aka rasvaa eli läskiä on tullut reisiin ja lantiolle, mutta yleisesti ihmiset toteaa, ettei mulle ole muuta tullutkaan kuin iso maha. Muutama kuukausi kuitenkin epäilemättä menee ennen kuin tarvitsee omia farkkuja yrittää jalkaan kiskoa.

 

Sitteristä tuli mieleen, että kyllä me ainakin semmoinen meinataan heti hommata ja mielestäni nykyiset sitterit ovat turvallisia ihan vauvoille. Laitetaanhan vauvat turvakaukaalonkin automatkojen ja esim. kaupassa käynnin ajaksi. Kaukalosta olen kuullut, että ei ole hyväksi esim. nukuttaa pitempiä aikoja siihen, mutta sitteri on turvallinen. Ei sitä vauvaa siinä nyt kokoaikaa pidetä eikäsiinä välttämättä viihdykkään, mutta kyllä minä ainakin uskallan sen siihen ihan pienenä jo laittaa

Ja tuollaista sitteriä olemme ostamssa:Sitteri Balance Soft – luonnollisesti keinuva, vastasyntyneestä lähtien - BABYBJÖRN

 

Kyllä mä vauvan oon laittanu sitteriin ihan pienestä alkaen, ei laita vaan sellaseen istuma-asentoon vaan sellaseen kuoppaan makoilemaan siinähän sen on kiva köllötellä..

mä lopetin viime raskauden alussa raskaustestin teon jälkeen tupakoinnin ku seinään..silloin tosin jo pelkästä röökin hajusta tuli paha olo. sen jälkeen en oo polttanu enkä edes maistanu *ylpeä*
tästä lopettamisesta on nyt öööö 3 ja puol vuotta ja vieläkin välillä tekee niin perusteellisesti mieli tupakkaa! ei siitä taida ikinä päästä eroon

 

niin ja tuosta painosta.. viime kerralla tuli rapiat 25kg ja samaa luokkaa nyt ihan karseeta käydä vaaalla!!
mut eka 10kg jäi synnytyssairaalaan ja loput 15kg ja enemmänkin lähti ekan kk aikana pelkällä imetyksellä ja makoilulla

 

Tupakasta oon polttanu ennen raskautta monta vuotta, mutta lopetin melkein heti kun sain tietää oottavani lasta Pahoinvointi auttoi hyvin lopetuksessa Nyt oon sortunut muutaman kerran tupakkaan kun on hermot ollu niiiiin kireällä. Mutta onneksi pysynyt vain muutamassa kerrassa

Painoa tullut neuvolan puntarille 3kg.

 

Minä kans olen polttanut ennen raskautta. Pahoinvointi on kyllä semmoista aikaa ettei saata polttaa ja oli helppo lopettaa. Enkä edes ole repsahtanut kertakaan, mut saapa nähdä kuinka käy kun vauva on syntynyt. Tuleeko sitten annettua itselle "lupa" polttaa, vaikka eipä se ole imetysaikanakaan järkevää poltella.. Eikä onneksi tee mielikään.

Mites te muut syötte ja nukutte? Itselläni on aikoja ollut loppuraskaudesta, ettei pysty syömään paljoa kerralla, siitä tulee huono olo, maha turvottaa niin kuin se räjähtäis ja usein hengitys on raskasta, niin kuin happi loppuisi.. Onko muilla ollut tällaista? Illasta varsinkin ollut tätä ja sitten on kauhea yrittää mennä nukkumaan kun tuntuu ettei henki kulje. Aina näin ei käy ja ruokahalu on välistä pilvissä, niin koitappa olla syömättä kun mieli tekee ja tuo huonous tulee usein 1/2 tuntia syönnin jälkeen.. Nukkunut olen hyvin sitten kun illalla uni tulee.. Saattaa olla niin että pyörin pitkään sängyssä ja en saa unta.. on kuuma ja jalkoja pakottaa ja pissattaa, jne.. oi tätä ihanuutta.
Nauttia pitäis vielä mahasta ja pienen potkuista, aina vain ei jaksa olla niin positiivinen. mutta päivä kerrallaan.

M-a-m-m-A, rv 36+4

 

Syömisestä kyllä sen selvästi huomaa, ettei mahaan mahdu enää samalla mallilla ruokaa. Esim ravintolassa en jaksa syödä "sitä tavallista" kokonaan, kotona ei pysty syömään kahta ruisleipää kerralla ja muutenkin ruokahalu pienempi. Tai toisinaan ei ole edes nälkä. Mikään ei himota. Yöpaloja (juuri ennnen nukahtamista) ja aikaisia aamupaloja (jatkan unta) olen harrastanut jonkin verran; jaksan nukkua ja ravintoa vauvalle. Mahtava tuo veden juontikin, kuuluu äänekästä pulputusta toisinaan.

 

Nyt on ketjun puoliväli ja sitten koittaa se Helmikuu :flower::wave::flower:

Mä kerkeän vielä monesti vajoamaan epätoivoon. Ärsyttävä tila tosiaan, kumpa vois vaan olla ja odottaa hyvin , luottavaisin mielin. Pelkään siis vauvan puolesta :/

 

Soitinpa synnärille.. Nyt oon täällä, kohdunsuu ulkoa sormille auki, kohdunkaula lyhentynyt 3cm:in. Yö tarkkailussa supistelujen takia, kortisonia/supistuksia estävää jos ei helpota. Makuuasennossa helpottaa kyllä, liikkeellelähtiessä tuntuu samantien ilkeältä.

En osaa nukkua vieraassa paikassa, puhumattakaan että olisin sellaisessa yksin, ja saan huonetoverikseni henkilön jonka kuorsaus kuuluu varmasti ylä- ja alakerroksiin. Mitään pesukamppeita tai puhtaita vaatteita ei oo mukana kun en uskonut että joutuisin jäämään. Lämmin ruoka jäi syömättä. Suoraan sanoen ahdistaa ihan hitosti.

34+0.

 

Elm, hyvä kun soitit ja oot nyt ammattilaisten käsissä. Voimia sinne ja toivottavasti pääset pian kotiin ja kaikki on hyvin!

 

Elm, toivottavasti kaikki hyvin ja pääset kotiin lepäilemään!

Mua vähän mietityttää omalla kohdalla, että millainen määrä harjoitussupistuksia on vielä normaalia ja ok. Mulla kun supistelee tätä nykyä pienimmästäkin ponnistelusta. Eilinen ostosreissu oli aika kamala, maha kun veti kovaksi ihan jatkuvasti. Kipeitä supistuksia ei ole ollut (ellei sitten toissa iltana sattunut parinkymmenen minuutin kipukohtaus mahassa ollut sitä itseään... Tuskanhiki siinä kyllä tuli ja itku meinasi päästä pahimmilla hetkillä.)

Kun nyt mitään epämääräistä vuotoa ei ole ollut, eikä nuo supistukset sinällään vaivaa, kunhan ovat epämukavia eikä muitakaan ihmeellisiä oireita ole, niin olen ajatellut, että noiden supistusten kanssa joutaa odottaa ensi maanantain neuvolakäyntiä jossa pääsen myös lääkärille. Toki otan synnärille tai neuvolaan yhteyttä jos kipuja alkaa ilmetä tai tulee muuta huolestuttavaa.

 

Oon nyt aamukasista asti ootellut lääkäriä, eivät halua päästää pois nimenomaan noiden jatkuvien, mutta kivuttomien, supistuksien takia. Heti vetää mahan pinkeäksi kun nousee makuuasennosta ylös ja olo muuttuu tukalaksi - vähän kun kävelisi ympäriinsä koko yläkroppa jännittyneenä. Vaikuttavat niin paljon kohdunkaulaan ja -suuhun, että lääkäri haluaa varmistaa.. Itse haluaisin kotiin, voisin maata sängyssä ja syödä särkylääkkeitä sielläkin, kun kaikki on muuten ok.. No, odotellaan nyt vielä, vaikka ei helpota tää ahdistus yhtään, kun unet jäi pariin tuntiin ja yksin joudun makoilemaan.

 

Mulle on ruoka maistunut enemmän kuin hyvin Ehkä osittain siksi, että närästyksestä en oo joutunut kärsimään. Mutta esim. joka päivä on pakko saada jotain hedelmää ja edes pieni annos jotain makeaa herkkua :ashamed:

Supistuksia täällä ei oo tullut edelleenkään, en ainakaan itse ole kiinnittänyt mitään huomiota jos niitä oliskin ollut. Tänään aamulla kaveri aloitti joskus 07 aikaan jotkut yksityisbileet tuolla mahassa, ja kesti aikansa ennen kuin sain uudelleen unen päästä kiinni

36+6

 

Oon tupakoinut ennen raskautta n. 9 vuotta ja kun plussasin, niin en ihan heti päässyt tupakasta eroon, mutta vähensin todella todella paljon! Nyt on kans vain pari kertaa tullut retkahdettua ja toivon todella, että en alotakkaan enää.

Sitteristä, tuli ihan uutena tietona, että vastasyntynyttä ei sitterissä sais pitää? :O täällä kyllä sitteri on jo valmiiksi hommattu ja kyllä sen vaavin aattelin siihen laittaa köllötteleen makuuasentoon.

Unesta ja ruuasta. Mulle on tullu jo ihan unirytmi ja näin tapahtuu melkeinpä joka yö. Meen nukkuun ja herään 2-3 tunnin päästä, joko pissalle tai sit ihan ilman mitään syytä. Yritän saada unen päästä kiinni, mut ei onnistu. Siihen auttaa vaan syöminen, koska muuten tulee huono-olo. Sit valvon jonku 2-3 tuntia ja sit uni tulee taas ja nukun jonku 5-6 tuntia. Näistä yösyömisistä myöskin johtuen se paino onkin varmaan noussu, mut en voi sille mitään ku muuten äklöttää yöllä jos en saa ruokaa. Muutenkin mun ruokahalu on pysyny ennallaan ja kaikki ruoka maistuu vaikka olin viikon kipeänä, niin eipä se mun ruokahalua vieny.

Myöskään täällä ei yhden yhtäkään supistusta oo kuulunu, niitä pikkuhiljaa odottaisin tulevaksi

38+4