Joulukuun Toivevauvat 2012 *Heinäkuussa*

POKS 18+0, kylläpäs se aika rientää!:)

Työtilanteesta :Minäkin olen täysipäiväinen opiskelija, ja koska kesätyöni on fyysisesti niin rankka, tyydyn syksyllä luultavasti keikkailemaan kevyillä hoito-osastoilla. Vakkarityötä ei siis ole. Opintoja en pysty laittamaan tauolle yhtään, kun meillä ei noita tiettyjä opintoja ole tarjolla kuin parin vuoden välein. Vauvakin pääsee siis ajoissa koulun penkkiä kuluttamaan;) Ihan kunnon "äitiyslomaa" ajattelin pitää sitten ensi kesänä kun lapsi on jo puolivuotias, toivottavasti taloudellinen tilanne sallii:)

Hankinnoista Me mennään tänään hakemaan tuttavaperheeltä pinnasänky ja kuulemma PALJON vaatteita. Aivan ihanaa, kerrankin mies ei voi sanoa et vielä on liian aikaista, kun tutut haluavat päästä eroon kamppeista mahd nopeesti. Muahhaha:kieh: Myös kestovaippoja saan kassillisen yksiltä tutuilta. Se on tosi hyvä, kun ovat uusina aika kalliita ja haluan kuitenkin ehdottomasti kestiksiä käyttää.

Kaapo80 mietti synnytyksen aikaista lapsenvahtia. Meillä vasta esikko tulossa niin siitä en osaa sanoa, sen sijaan mietin kuka voisi tula hoitamaan miestä synnytykseen, hän kun on aika herkkä kaikissa sairaalaan liittyvissä jutuissa, ei tykkää yhtään. Pyörtyi jo ultrassakin kun oli niin jännittynyt:) Miten teidän muiden miehet on handlannut synnytyksen?

Julia ja vaavi 18+0 (POKS vielä uudestaan)
 
Terkut Etelä-Euroopasta, täällä piisaa hellettä ja asteita reilusti yli 30. Yllättävän paljon vaikuttaa masu helteensietokykyyn, yleensä en kärsi kuumuudesta juurikaan mutta nyt ei auringossa siedä kävellä juuri yhtään. Kiva kuitenkin nautiskella lämmöistä.

Ihan rupeen odottamaan innolla omaa ultraa pari viikkoa vielä. Laitelkaa ihmeessä niitä ultrakuulumisia tänne, niitä on kiva lueskella.

Vaunuista, varmaan nyt hankitaan ne phil&tedit että saa esikoisen kyytiin myös. Niissä pemeä koppa, esiloisen vaunuissa oli kova. Loppuenlopuksi ihan riippuu varmaan käytöstä mikä on kätevin, olisin ottanut jo esikoiselle pehmeän kopan mutta saatiin kaverilta nuo vaunut joten ei olllut valinnanvaraa.

Pumpuista, mulla aventin äsikäyttöinen myös, hyvin herui maidot sillä. Melkein joka päivä pumppasin desin niin että vauva pääsi parikuisena yökylään tissimaidolla. Li kyllä pullosta pitävä vauva, eli sen puoleen ei mitään ongelmaa. Aloitin myös kuntoilun kk:den kuluttua synnytyksestä joten maitoa meni siihenkin.

Kiloja, oli viikko sitten tullut 3 lisää, eli ihan ok vielä. Edelleen yritän pitää painonnousun 12 kilossa, katsotaan onnistuuko. Tuntui että esiokisesta vikan 4 kilon karistaminen oli kAikista hankalinta, eli jos pysyy tuossa 12 niin pitäisi lähteä aika helpolla.

Työstä, mulla on vakkariduuni, sama työnantaja jo 6 vuotta, tosin näissä hommista vasta vuoden. Tosi mielelläni palaan töihin, ja vielä samoihin hommiinäippäloman jälkeen. Jos on oikein tuskaa kotona niin varmaan jo tammikuussa 2014, muuten vasta kesän jälkeen. Riippuu myös saadaanko hoitaja mukavasti kotiin, vuoden ikäistä en enää päiväkotiin laita, oli sen verran rankkaa esikoiselle.

Tulipa tekstiä, vielä pari päivää reissussa ja sitten kotiin lomaa jatkamaan.

Undu & lihansyöjä 18+6
 
Julia: meillä mies on ollut tosi hienosti mukana synnytyksessä eikä jännittänyt yhtään. Kuopuksen synnytyksessä joutui toimimaan toisena kätilönä, kun toinen ei ehtinyt paikalle. Oltiin sairaalassa klo 5 ja kuopus syntyi ehkä n 5.17. Kukaan ei ehtinyt katsomaan kelloa kun vasta jälkeen päin. Tutkimushuoneessa en pystynyt edes mennä makaamaan vaan seisaaltaan ollessa kätilö totesi, että taitaa kuule tuntua pää käteen, että eiköhän siirretä synnytyssaliin suoraan ponnistamaan enkä sitten loppujen lopuksi saanut edes ponnistaa vaan pidättelemään vaan ettei paikat repeä. Esikoisen synnytyksestä muistan kun kätilö totesi ääneen: tutkitaanpas että istukka tuli kokonaisena. Mies veti hanskat käteen ja alkoi tutkimaan. Kätilö ei kehdannut sanoa ettei tarkoittanut häntä vaan minä joudui miehen komentamaan pois.
 
  • Tykkää
Reactions: Julia_
Hihittelen täällä Malttamattoman reipasotteiselle miehelle! :) Mun oma mies olis varmaan ennemminkin taka-alalla seuraamassa tilannetta kuin täydessä tohinassa mukana vaikka tarvittaessa osaakin olla oikein tarmokas. :)

Työtilanne. Mä olen määräaikaisessa työsuhteessa joka loppuu kuukautta ennen kuin virallinen äippäloma alkaisi. Saan siis haeskella uusia töitä jahka päätän äitiyslomalta mennä takaisin työelämään.

Luultavasti olen kotona noin vuoden verran, kuten esikoisenkin aikana. Taloudellinen tilanteemme ei salli kovin pitkää kotona oloa mutta en sitä oikeastaan kaipaakaan. Viimeksi perhepäivähoito oli supermahtava hoitomuoto 1v. neidille ja hän onkin ollut samassa paikassa näihin päiviin asti.

Rintapumpuista en tiedä paljoakaan, viimeksi testasin jotain halpismallia, mutta en saanut sen avulla lirutettua maitoo kuin ehkä 15 ml/krt, joten käyttö jäi vähäiseksi. Täytyy sitten vauvan synnyttyä katsoa, olisiko pumpulle käyttöä.

Meillä n muutemiehen sukulaiset on siinä mielessä vähän outoja ettei ne ole juuri kyselleet vointeja tms. raskauteen liittyvää. Ilmeisesti ovat itse päätelleet myös lasketun ajan kun en minä tai mieheni ole sitä heille kertoneet: sanoimme vain raskaudesta kertoessamme että LA on joulukuussa. Mun vanhemmat on kyselleet vointeja ns. normaalisti. Kai se johtuu siitä että omille vanhemmille on luonnollisempaa puhua. Enpä itse asiassa ole muille sukulaisilleni raskaudesta vielä kertonutkaan.

Yleensäkin olen ollut jostain syystä varovainen kertomaan raskaudesta, esim. FB:ssä en ole maininnut asiasta, sit vain kun tapaan kavereita niin kerron samalla. Jostain syystä odotan sitä rakenneultraa ja varmistusta että vauva on kunnossa, ennen kuin alan estottomasti hehkuttamaan tätä raskautta. Onneksi se päivä lähenee koko ajan!! Vielä vain viikko pitää jaksaa, ens perjantaihin ja sit pääsee näkemään vauvan.. :) RV onmuuten nyt korjattuna tuossa, huomasin että viimeks merkkasin yhden päivän liian vähän.

Talvitaapero 19 + 4
 
Voi ei, voimia jenksula! :hug:


Meillä ensimmäinen tulossa, joten synnytyksestä mitään en osaa sanoa.

Mutta ultrissa on viihtynyt, ja haluaa ehdottomasti olla synnytyksessä mukana. Eli tulee joulukuu olemaan aikalailla yhdessäoloa kokoajan. :) Ja toivottavasti pikkuinen syntyy ennen avomiehen inttiin menoa. Luulisin että syntyy, tosin toivottavasti ilman käynnistystä. Eli sais ite tulla sitten joulukuussa, ettei vaan tarvii käynnistystä.

Nii ja tosiaan, meillä tulee olemaan kahdet vaunut. Toiset jää alas, ja toiset on sitte ylhäällä(parvekevaunuina). Toiset on itse ostetut, mutta toiset me saadaan mun siskolta kun eivät enää itse tarvitse. :)

Pinnis ostetaan itse, sitteri ostetaan itse, syöttötuoli saadaan siskolta ja vaatteista suurinosa ostetaan itse, tosin vähän se riippuu siitäkin että kumpiko tuolla masussa majaileepi. Pitäs vaan aikalailla samantien kun saa tietää että kumpi tulee niin ruveta hiukan remontoimaan tota yhtä huonetta, vaikkakin pikkuinen nukkuu meijän kanssa makkarissa ainakin ensimmäiset kuukaudet. (omassa pinnasängyssään).

Susanna#1 & LillaMy 17+6<3
 
Tosi paljon voimia Jenksula :hug: Olet jo varmaan kuullut Käpy ry:stä? Ite olen paljon saanut apua Kävyn face-ryhmästä https://www.facebook.com/groups/64225732680/. Itku tuli kun luin kuulumisesi. Meidän Taavi-poika syntyi viikolla 23+3 ja eli vajaan vuorokauden. Iso on ikävä ja itku tulee melkein joka päivä. Kenellekkään en toivois oman lapsen menettämistä :(

Mies tulee ehdottomasti synnytykseen mukaan :) Oli Taavinkin synnytykses ja hyvin pärjäs ja osas lukee mua et milloin haluun hänen hipsuttavan ja milloin pysyvän etäämmällä <3 Esikoinen on sit luultavasti mummolassa. Meiltä on noin 20km mummolaan joten voi vaikka yöllä laittaa yksin taksilla meneen jos niikseen tulee. Esikoinen siis jo 7v kun tää putkahtaa :)

Työtilanne: Mulla on vakkari duuni jossa oon ollut noin 2v ja sinne palaan sit jossain vaiheessa. Luultavammin olen noin vuoden kotosalla, mutta ajattelin tehä keikkaa jo äitiyslomalla sunnintaisin ja hoitovapaalla sit aina kun miehen duunit antaa periks. Mua ahdisti olla todella paljon kotona silloin kun esikoinen olo vauva ja ajattelin et keikan tekeminen varmasti auttaa siihen. Muistaa ettei se duunienkaan teko aina niin ruusuista ole :D Ja saapa hiukan enee rahaa. Ja mies ajatteli kans jäädä muksun kanssa kotia, riippuen sit hänen työtilanteestaan siinä kohdalla.

Hankinnoista: Me ehdittiin jo jotain hommaamaan Taaville ja nyt ollaan tälle kolmannellekin jo jotain hankittu. Itseasiassa ei varmaan haittais vaikka laskettu aika olis jo huomenna :D Mä oon ollut paljon saikulla kotona, joten fb-kirppikset ovat kerryttäneet nurkat täyteen kamaa :D

Meillä oli rakenneultra perjantaina ja lääkäri ultras yli puoli tuntia. Toinen uiskenteli aina pakoon ultran alta. Kaikki oli masussa hyvin :) Ja ultraaja myhäillen veikkasi tyttöä <3 Mulle se tuli jotenkin yllätyksenä. Kauheasti ei ole mitään oloja ollut et kumpi, mut aattelin jotenkin et poika. Ehkä siks kun esikoinen tyttö. Mutta eipä sen väliks :) Eli mulle saa lisäillä tyttölupaus. Sain lääkäriltä myös viikon saikkua joten nyt ollaan sit lomalla 5vk ennen kuin tarttee seuraavan kerran sorvin ääreen :)
 
Talvitaapero mulla on vähän samanlainen olo, ettei miehen sukulaiset oo hirveen kiinnostuneita, tai eivät ainakaan kysele raskaudesta mitään. Minusta tuntuu, etteivät ole esikoisen syntymän jälkeen kysyneet minulta mitään- kaikki kysymykset liittyvät lapseen tai mieheeni. Siksi jotenkin ärsyynnyn, että koska ovat kolme vuotta eläneet ihan hyvin, kysymättä mitään inun töistä- voinnista- tai vaikka jaksamisesta esikoisen kanssa,niin inhottaa, että kun on taas raskaana, niin nyt olenkin sitten sen lapsen takia vähän heillekin taas kiinnostava. Ovat semmoisia, että saattavat jossakin kahvittelun lomassa töksäyttää- että kumpi on tulossa? ja tosiaan viikot ei riitä ees semmosen tietämiseen- saati haluunko sit mitään ees heille kertoo.
 
jenksula kävin lukemassa teidän tarinanne, toivon, että saatte vastauksia myös kysymyksiin, joka menetyksestä seurasi,vaikka se ei , sanojasi lainaten, tuo pieniä enää takaisin.
Ota kaikki apu vastaan mitä tarjotaan. Voimia täältä lähetellen!
 
Jenksula: Mitään noin kamalaa ei saisi tapahtua kenellekkään. Tilanteesta entistä rankemman tekee teille edeltänyt lapsettomuus ja rankat hoidot. Olen todella pahoillani, en tiedä miten selviäisin tollasesta kokemuksesta. Voimia, jaksamista ja halauksia tilanteeseenne, jota kukaan muu ei voi täysin ymmärtää :'(

Nana ja pikku-tapas 17+6
 
Puoliväli paukkuu ja poksuu. Onneksi huomenna rakenneultra, viikonloppu menikin supistusten kanssa kärvistellessä.

Muoks. perjantain labratuloksista soittelin ja hiivahan se siellä kummitteli, eli siinäpä syy supistuksiin luultavasti..

 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä