Joulukuun toivevauvat 2012 *Syyskuussa*

Huomenta!

Pakko kysyä vähän teidän muiden mielipiteitä seuraavaan asiaan: eli työssäni minulla on n. 2kertaa viikossa asiakaskäyntejä, nyt on sovittu äippäloman alkuun asti vielä 6 keikkaa jotka on kaikki n. 260km suuntaansa. Eilen kävin tällaisen keikan, lähdin siis 6 aamulla ajeleen, olin asiakkaalla klo 9 ja kotona takaisin klo. 18. Eli oikeastaan siis istumista melkein 12h päivän aikana. Ihan ok meni muuten mutta illalla maha kovettui (harjoitussupistuksia?). Yleensä tähän asti nuo on ollut mulla ohimeneviä mutta nyt tuntui että maha oli sellainen kova ja pinkeä koko yön enkä ole juurikaan saanut nukuttua. Ei siis varsinaisesti tehnyt kipeää mutta tuntui melko tukalalta olo.

Mitä te tekisitte tässä tilanteessa, kärvistelenkö nuo loputkin keikat vielä vai kannattaisiko ottaa puheeksi etten ehkä pysty tekemään enää noin pitkiä matkoja päivän aikana..? Ja voikohan esim. lääkäri kirjoittaa tarvittaessa jonkin "vapautuksen" noihin matkoihin. Kun saikulle en halua jäädä, koska toimistopäivän jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia ja pystyn kyllä ihan muuten töissä olemaan.

Kiitos jos joku viitsii kommentoida

Wera_ 27+3

 

Wera, kyllä jos siltä itsestä tuntuu- olisi minusta ihan oikein kysyä vaikka neuvolalääkäriltä.
Koska minulle sanottiin jo 3 tunnin automatkoista, että aina pitäisi tunnin välein jalotella, käyttää tukisukkia ja niitä matkoja ei suositella mitenkään.. ja sulla niitä tulee vielä aika paljon..
Luulisivat työpaikalla ymmärtävän. Tuttavani, joka on autokoulu-ope, joutu jättää opetustyön autossa istumisasennon takia tosi aikasin, vaikka muuhun työhön pystyikin.

omaanapaa: meni hermo oman äidin kanssa, purskahdin itkuun, ja meinas mennä koko yö pilalle murehtiessa, kun olin eilen kysyny lapselle hoitoapua viikonlopputyöni ajaksi, ja äitini meni vinoilemaan, että kyllä aikaa näyttää olevan shoppailuun arkena, ja siksi pitää vielä viikonloppuna sitten töitä tehdä??? eli taisi oikeesti vaan vinoilla- mutta kun oon sellaisessa työssä, että työkeikkoja on myös viikonloppuisin ja iltaisin, hän tietää, että sitten joskus käytän arkea vapaan viettoon- ja nyt se tuntui erityisen pahalta, kun ei työn, remontin ja esikoisen ja raskausneuvoloiden yms. käyntien takia oikeesti meinaa keretä edes hetkeksi yksin mihinkään- vaikka etsimään uudelle vauvalle tarvikkeita. Ja ahdistaa, että mun äiti ei arvosta mun työtä yhtään- rahaa pitää kyllä tienata, mutta arvostusta ei anneta- naljaillaan vaan miten helppoo nykyaikana on, ja sitten itse ei ilkee paukuttaa takasin, kun kuitenkin tarviin oikeesti heidän apuaan esikoisen kanssa.
Ja jotenkin en tajunnu, et joku tässä tilanteessa voi mulle aukoa jostain arkena shoppailusta, kun en oo kotoa pois päässy kun neuvolaan...

 

Hei, vihdoin saan tänne itsekin kirjoitettua. Silloin tällöin olen teidän juttuja käynyt lukemassa ja mukava kuulla miten muilla on raskaus mennyt. Eli tiedot:Ninn1/23/ensimmäinen/Kät/tyttölupaus.

Tällä hetkellä menossa rv 24+3 ja la on 25.12.12 :heart: Kaks viikkoa sitten alko koulu. Tuntuu mukavalta kesätöiden jälkeen, jossa joinaki päivini oli hyvä jos ehti syömään. :/ Rakenneultrassa vauvan mitat oli vähän pienemmät ko normaalista sillä viikolla (20+6). Vastas viikkoa 20+1, muuten kaikki hyvin. Hemoglobiini on itellä ollu aika matala, heinäkuussa oli vain 96, mutta hyvin noussut Obsidanilla 2 viikossa 110. Ens viikolla taas neuvola, saa nähä onko vielä noussut. Normaalistikin mulla on tosi matala, jotain 119. Potkuja tuntuu ja paljon Tänään laitoin kans kelalle hakemukset, nyt ootellaan äitiyspakkausta. Hoitopöytä ja pinnasänky on jo hankittu. Tosiaan tuntuu että nyt puolen välin jälkeen aika on menny paljon nopeampaa.

 

aamua pohjanmaalta!!

kävin jo aamutuimaan hepat hoitamassa. ja tietysti unohdin laittaa tukivyön |O meinas juilia kohdunkannattimiin se kävely,kaverin heppa kun oli karannu tarhasta! sitä piti vähä aikaa pyydystää. mut onneks on tietoo ja taitoo saada karkulaiset kii

olossa ei oo mitään ihmeellistä. poika muljuaa ja potkii lujaa,joskus ihan sattuu ku postää zumbaksi tuolla yksiössään!

mut ny aamupalalle...

 

Tervetuloa Ninn1lle ja mukavaa viikonloppua kaikille joulumasuille

mame31, höh, tosi ikävää kun läheinen tollee pahoittaa mielen! Ne ei aina vaan ymmärrä kuinka paljon sanoillaan voikaan satuttaa. Ite oisin varmaan loukkaantunut myös.

Mullakin on nyt sokerirasitus takana. Litku oli kirkasta eikä maistunut millekään, oisko sit vaan ollu vettä joka tietysti oli todella makeaa. Eli se meni kyllä ihan hyvin alas. En epäillytkään, että arvot ois hälyyttänyt. Sain arvoiksi 4,8 / 4,2 / 5,1.

Multa kun löytyi virtsasta proteiinia viime neuvolakäynnillä, niin laittoivat labraan myös pissatestiin. Nekin tulokset oli ihan puhtaat, joten en tiedä miten se virtsanäyte sillon aiemmin näytti siellä proteiinia olevan. No, pääasia ettei mitään löytynyt

Kysymys: Te jotka ootte käyneet perhevalmennuksissa, niin kuuluuko sinne mennä yksin vai miehen kanssa? Aattelin etten turhaan sinne viitsi miestä raahata, jos ei muutkaan tuo, vai miten siellä yleensä on ollu miehiä paikalla?

Kivaa viikonlopun jatkoa kaikille!

 

Sunnutaita kaikille..:wave:
Jos heti näin pyhäaamusta istahtais koneelle ja ehtis kirjoittelemaan vähän paremmin...
Tosi monet näyttää käyneen näillä viikoilla sokerirasitustestissä, onnittelut rajat selvittäneille ja tsempit kärähtäneille..

Susannalle onnea rouviintumisesta!!:flower: Viettäkäähän ikimuistoiset häät! Täällä toinen tämän vuoden morsio..

Perhevalmennuksesta, tännekin kutsu tuli ja eka kerta olisi ollut viime keskiviikkona, mutta passattiin se ainakin.. Kaksi ekaa kertaa on vanhemmuudesta ja parisuhteesta, mutta kolmas on fysioterapeutin pitämä, sinne meno kiinnostaisi eniten..

Minsku, kiva kuulla, että teidän pikkuisella tyttösellä on kaikki hyvin!!:heart:
Kiva on kuulla myös (pitkään) hiljaan olleiden kuulumisia!! Ja Ninn1llekin tervetuloa mukaan, vielä ehtii hyvin..

Wera, aika haastava tilanne sulla.. Voithan sä puhua työnantajalle, että niistä käynneistä ei taida tulla mitään ja pyytää siirtoa toimiston puolelle.. Pomon kyllä luulisi ymmärtävän.. Tai sitten voit yrittää tehdä vielä yhden ajomatkan, mutta teet sen aikana riittävästi pysähdyksiä ja katsot oloa sen jälkeen.. Tsemppiä, tulit sitten mihin ratkaisuun tahansa!!

Enny, mun käsittääkseni valmennukset on suunnattu molemmille, mutta se on sitten jokaisen parin oma asia, että meneekö sinne yhdessä vai ei.. Esimerkiksi toiset on vuorotöissä tai reissuhommissa, joten on mahdotonta järjestää niin, että molemmat pääsevät joka kerralle.. Esikoisen aikana kävin valmennuksessa (yksin) ja silloin oli yhtä paljon pareja kuin pelkkiä äitejä paikalla..

Ä-pakkaus tosiaan tuli viikolla ja se oli sitä "vanhaa" mallia. Muuten olen kaikinpuolin tyytyväinen, ainoastaan kevyttoppapuku vaikutti sen malliselta (tosi leveä), että sille ei löydy käyttöä.. Tämä on tosi harmi, sillä esikoisen vuoden -03 kevyttoppa oli tosi hyvä ja paljon käytössä..
Hoitopöytää katselin sitten viikolla käytettynä, mutta satuin törmäämään sellaiseen ärsyttävään myyjään, jonka vastailu kestää useita päiviä, ei vissiin halua saada pöytäänsä myydyksi..:/

Nyt olen ollut 3päivää saikulla issias/selkäsäryn takia.. Mites teillä muilla hoito/sos.työssä olevilla?? Kuinka te olette jaksaneet? Muistelisin alkupinoista, että meitä oli useampi?! Nyt olisi vielä 3viikkoa töitä jäljellä ja aattelin sinnitellä ne vielä töissä.. Sitten oliskin jo loma ja äippäloma..
Meidän neuvolantäti oli muuten heti tosi ymmärtäväinen, lähinnä vaan kysyi, että kuinka paljon sairaslomaa laitetaan..

Eilen oltiin miehen kanssa lähinnä vaan katsastamassa vaunuvalikoimaa, mutta kuinkas ollakkaan, nyt meillä seisoo uudet Emmaljungan yhdistelmät tuossa olohuoneen nurkassa.. Mä olin etukäteen lähes varma kovasta kantokopasta, mutta ainakin tuon merkin kohdalla kova koppa ei näyttänytkään niin kätevältä.. Niimpä päädyttiin tuohon Quodrolift-koppaan.. (oikeinkirjoitus???)
Oli aivan ihana seurata miestä, kun se sitten loppuillan kasasi, kokosi ja käänteli noita ja lykki pitkin olohuonetta..:heart: Tuli hänellekin tilanne kerta heitolla konkreettisemmaksi ja läheisemmäksi.. Onhan mieskin joutunut odottamaan omien isätoiveidensa kanssa koko pitkät hoidot..

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!!
Sofi ja ekavekara esu 27+5

 

Tervetuloa Ninn1 ja onnea morsioille :flower: ja Sofille vaunuista ne on kuitenkin ihan konkreettinen
asia vauvantulon odotukseen.

Joku kysyi jossain vaiheessa, onko synnytystä jo mietitty. käytiin katsomassa ihanaa viikon vanhaa vauvaa, ja ystäväni just muistutti siitä mikä oli ahdistavaa osastolla. Melu ja häly, ja ahtaus. Meillä on uusi osasto, 2 hlön huoneet, mut se ei auta, jos toinen huoneessa on huonossa kunnossa, tai vauvan sokereita mittaillaan, pahimmassa tapauksessa huoneen ovi-käytävä meluineen-
avattiin tunnin välein yössä.
Eli ystäväni ainut huono kokemus oli sama kun mulla ekassa, eli ei saa nukuttua synnytyksen jälkeen pariin yöhön, ni ootihan zombie kun kotiudut..
Samalla sitte jo alettiin pohtia miehen kaa vähän yhteisiä periaatteita, et miten pian meille saa tulla vieraita jne.
Luin Marttojen jostakin numerosta neuvolan odotushuoneessa hyvän jutun siitä miten rotinat, eli vauvaperheen muistamiset ja tuomiset on muuttunut ihan reilussa kymmenessä vuodessa- huonompaan suuntaan- tai suuntaan jossa äitiä ei hirveesti huomioida.Eli ennen rotinat oli nimenomaan äidille-äidin juhlistamista varten.ja vauvalle ehkä tuotiin lisäksi jokin vaate. Vieraat toivat tarjoomiset ja tiskasivat lähtiessä

Onko teillä päin tällasia perinteitä?
Miten te meinaatte ottaa vieraita vastaan kun pieni syntyy?
mame

 

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa!
Meillä on ollu vanhan (110v.) talon ahkeraa remontointia kesä kuukaudet, joten kirjottelu ja nettien selailut on jääneet hyvin vähälle. Nyt ollaan päästy onnellisesti muuttamaan remontoidulle puolelle, ja arki on näin ollen huomattavasti helpompaa kolmen pienen vilkkaan pojan vesselin kans. Nautin oikeasta uudesta keittiöstä ja suuresta kodinhoitohuoneesta, jota mulla ei oo koskaan ollu.

Odotusaika on menny tosi hyvin. Ei juuri mittään vaivaa. Alkuraskauden jälkeen jokapäiväinen päänsärky palannu kuvioihin. Liian vähilla unilla ja ulkoiluillako nyt meen, kun koitan saaha vuoden laatikoissa majailleet tavart paikoilleen. Tyttölupaus rakenneultran mukaan. Silti oon hieman epävarma, onko sittenkään. Se kun tuntuis niin ihmeelliseltä kolmen pojan jälkeen ettei tosikaan.

Äitiysavustuksen ottamista olen pohtinut kovastiki, pakkauksena vai rahana? Miten te tekisitte, meillä siis kolme poikaa ennestään, enkä oo ottanu kertaakaan pakkausta. Mut nyt ku mieleni tekisi kovasti nyt ottaa se pakkaus niin se on minusta liian poikamainen ja jos tuolla masussa majailee tyttö niin..

mame31 meillä päin rotinaperinne on kyllä voimissaan. Se on hieno perinne, ja täällä maalla se tuntuu vielä vahvemmin elävän. Viedään äidille jotain ja ja ylleensä vauvallekin. Sitte naistenkesken on kokoonnuttu vauvataloon viettää iltaa, viedään kahvit ja tarjottavat mennessä. Äiti saa vain olla.

hankinnoista eipä juuri tarvi kun tytölle vaatteita, MEKKOJA hommata Kehdon mummo oli ostanu kirppikseltä, sen maalaus sitten ennen la. Vaatteita oon kattellu vauvalle, mutta tuntuu etten löydä tarpeeksi sieviä sopu hintaan. Onhan sitä onneklsi aikaa vielä.

Aurinkoisin terveisin Äpyli + taimi 24+2

 

Sofi12 Kiitoksia, pidetään oikein hyvät ja ikimuistoiset häät, tosin hääjuhla on vasta sitten lauantaina.

Onnittelut Sofi12 sullekkin rouviintumisesta! <3

mame31 Kiitoksia!

Täällä on viikonloppu ollut suht kiirellinen, eilen oltiin Ikeassa ostelemassa vauvan pinnasänkyyn laitapehmuste ja parit lakanat sinne, ja kyllähän sieltä muutakin tarttui mukaan. Ja eilen oli myös tulevien appivanhempien 39v syntymäpäivät, heillä on siis viikko ikäeroa.

Pikkasen kyllä alkaa vähitellen jännittämään nuo perjantaiset häät ja rouviintuminen, varsinkaan kun pitäs huomenissa käydä kattelemassa vaatetusta sinne, mekkoa ajattelin.

Synnytys sitä on kyllä täälläpäin mietitty, varsinkin kun ajattelee että aika vähenee koko ajan ja synnytys lähenee. Mutta pientä kääröä odotellaan innoissaan saatavaksi syliin, tosin kasvakoon pieni nyt vielä rauhassa tuolla masussa.

Tuli muuten mieleen että meinaako kukaan tehdä masukipsiä?

Pitäs lähtee kohta käymään ihan ruokakaupassa ja tulevien appivanhempien luokse käymään vielä.

Nyt on kyllä pakko mennä lepäämään särkee tuo pää niin ihanasti.

Susanna#1 & LillaMy 24+6<3

 

Ninn1, tervetuloa! Äpylille onnea tyttölupauksesta! Ja Enny kysyi perhevalmennuksesta: kuten nimikin kertoo, se on suunnattu koko perheelle eli nimenomaan myös miehelle.

Synnytys alkaa kyllä hiukan mietityttää, lähinnä siksi kun tiedän että mulla on paska kivunsietokyky ja pelkään että oon inisemässä kaikkea mahdollista lievitystä heti alusta asti ja sit mua paheksutaan Mut yritän nyt psyykata itseäni että se kipu on tarkoituksellista eikä vaarallista ja että vauva on sitten pian sylissä.

ON. Vointi ihan kohtalainen, oon viime päivinä hiukan pystynyt tekemäänkin. Vauvan kaikki tekstiilit alkaa olla nyt kasassa, puuttuu toki vielä kalusteet ja vaunut yms isot hankinnat, ja sit vaipat ja salvat jne. Mutta kiva että yksi "osa-alue" on nyt hoidettu valmiiksi Oon ruvennut laulamaan lapselle tuutulaulua aina iltaisin, kun oon kuullut että jos se kohdussa jo tottuu johonkin tiettyyn sävelmään niin rauhoittuu sitten syntymän jälkeenkin helpommin samaan lauluun. Tuntuu hassulta laulaa mahalle, mutta jos siitä suinkin on sitten myöhemmin itkuöinä mitään apua niin I´m all for it!
Sokerirasitus oli normaali, paastoarvo 4,5, 1h 7,4 ja 2h 5,6 eli varsin hyvät. Phew!

Rödluvan ja Beetakingi 25+1

 

Tulin vaan pikaisesti poksumaan.

*POKS*

Susanna#1 & LillaMy 25+0<3

 

Täälläkin TAAS poksutaan.. *27+0*

 

Täällä ilmoittautuu mukaan uusi odottaja! Vieläkö joukkoon mahtuu?

LA olisi 25.12./PikkuR/25/ensimmäinen/OYS/poikalupaus

Täällä ollaan sairaslomalla ainakin tämä kuu selkä-, iskias-, ja liitoskipujen vuoksi, ja jotenkin tuntuu että ollaan kotona koko syksy. Olen palannut koulunpenkille lisäkouluttautumaan, mutta näyttäisi nyt siltä että en kykene työharjoitteluun joten kotona ollaan äitiyslomaan asti. Tulee piiiiitkä syksy... Muuten odotus on mennyt mukavasti. Vauvamasu on ihana, ja pienokainen on melkonen potkunyrkkeilijä :heart:

Hankinnoista Meillä on aika hyvin kaikki valmiina odottamassa mummulan vintillä. Löytyy melkein kaikki valmiina, hyväkuntoisina ja poikaväreinä, mun vanhemmat sisarukset ovat säästelleet niitä meitä varten. Ollaan siis säästetty pitkä penni. Vaatteita olen ostellut pikkuhiljaa alennusmyynneistä ja kirppareilta puolen vuoden aikana. Ne haluan hankkia itse koska olen jotenkin nirso vaatteiden suhteen. Hoitotaso pesukoneen päälle ja imetystyyny ovat vielä hakusessa. tori.fi on täällä ahkerassa käytössä Myös kaikkea pientä täytyy vielä hankkia, esim. tuttipulloja, harsoja, pinnasängyn reunapehmuste, jne.

Synnytys on alkanut jännittämään täällä nyt ihan parin viikon sisällä. Olen kuullut niin paljon huonoa tuosta OYS:n toiminnasta ja tympeistä kätilöistä... Ja kun sitä on niin herkkä... Täytyy alkaa kovettamaan itseään ja valmistautumaan liukuhihnakohteluun.

Rotinat ja muut perinteet Meillä päin ei ole mitään tällaisia perinteitä, valitettavasti... Sitten kun vauva syntyy, niin riippuu varmasti aika paljon omasta jaksamisesta ja vauvasta miten otetaan vieraita vastaan. Veikkaan että kaikki odottavat pari viikkoa ennenkuin uskaltavat edes kysellä vointeja ja tulla käymään kylässä. Jännä nähdä, odotan kyllä nyt jo malttamattomana että saisin pienen käärön syliin ja hoivattavaksi :heart:


-PikkuR ja Juniori 24+6

 

nostelen vaan pinoa ylemmäs,ettei häviä...

tuutulauluja en oo laulanu,mut muuten yleensä kyllä aika hoilaan tai hyräilen. meillä soi lähes aina musiikki.

perinteitä ei oo. viime vuonna tuo taapero oli viikon glukoositipassa keskolassa,joten en itekkää ollu päivisin kotona. eikä mulla muutenkaan täällä oo nuita kavereita.

synnytystä minäkin oon jo miettiny. et jos lähtee normalisti käyntiin,pitääkö jo ekasta supistuksesta lähtee. kestohan kun oli sen kolme tuntia. no, aika näyttää et joutuuko taas käynnistykseen...

Äpyli mä en tällä kertaa ottanu pakkausta,kun oli jo kaikki tarvittavat kotona. vaatteista lähtien...

jaaha,taapero kiipes syöttötuoliin. taitaa olla aamupalan aika

ainiis,otin paastoarvon ja se oli hyvä,5,3.

 

Tulinpa poksumaan 28+0!:heart:

Mame, täälläpäin ei ainakaan mun tietojen perusteella oo mitään rutinoja, jo itse sana oli outo.. Lähinnä se on perheestä (äidistä) itsestään kiinni, koska jaksaa ottaa vieraita vastaan ja kaikki muistamiset lähinnä on vauvalle..

PikkuR:lle tervetuloa ja kiva kuulla äpylistä pitkästä aikaa..

Susanna, en ole ajatellut tehdä mahakipisiä.. Saa masuvalokuvat riittää..

Tulipa tässä mieleen, että kenellä kaikilla vai onko kenelläkään ilmestynyt masuviivaa eli linea negraa?? Sellainen oli aikoinaan esikoistytöstä, tosin en muista koska ilmestyi, mutta nyt ei ainakaan vielä ole havaittavissa..

Synnytystä ei vielä pahemmin ole tullut mietittyä.. Tai just sen verran, että todellakin toivon alatiesynnytystä, koska sektio pelottaa mua hirveesti, oon tainnu siitä ennenkin mainita.. Esikon synnytyksestä muistan sen verran, että epiduraali on taivaan lahja niihin kipuihin ja oksensin koko synnytyksen ajan, kun supistukset supisti mahalaukunkin.. Ah, mitä muistoja.. Onneksi aika on ne kullannut..

Syksyistä päivää kaikille!
Sofi ja ekavekara esu siis *poks*

 

Sofi sulle, ja varmaan jollekin muulle jolle tää rotinat on outo juttu, niin on vanha itä-suomessa ja varsinkin etelä-karjalassa elossa oleva perinne. Rotinaksi nimitetään tuomisia ja sitä kyläilyä, jonka perinteisesti kylän, naapurin, suvun naiset teki kun taloon tuli vauva. Äidin tiedettiin olevan ehkä jopa vuodelevossa ja siksi ei ees miesväkeä hirveesti mukaan otettu, ja jossain päin oli selvää, ettei omia lapsia otettu mukaan- ihan tautien leviäimisen- ja tilaisuuden rauhan takaamisen takia.
Äidille vietiin esimerkiksi rotina rinkeli- leipä, pullakranssi, ja tietysti karjalan piirakoita, sekä kahvia. Idea oli, että taloon jäi tarjottavaa vieraiden poislähdettyäkin. vieraat tarjoilivat, kattoivat ja tiskasivat itse. Jossain vaiheessa tuotiin myös ehkä vauvalle jotakin vaatetta.
Itse muistan että 80-luvulla kun oma äitini sai sisarukseni, tämä perinne oli vielä voimissaan- tosin tarjoomiset oli jäätelökakkua- hirvipaistia- jne jne , harvoin kukaan vieras enää äitiä passasi kuitenkaan.
Kun itse sain esikoisen, tilanne oli ehkä muuttunut niin, että lahjat oli vauvalle, ehkä jopa kukatkin, ja tarjoomisista ei kukaan välittänyt- paitsi että niitä ois pitäny olla meillä omasta takaa.
Maailma on menny vähän itsekkääksi, vieras katsoo omasta kalenteristaan, millon sopii vauva arkea häiritä- kertoo vielä että työpaikalla on kauhee flunssa epidemia- ei ehkä pese käsiä tullessaan, ja odottaa että toipumassa oleva äiti kahvittaa vieraan.

ihan vaan yleiseksi kirjottelin
ja pian poksuu 26

 

Meillä jotku tutut(yleensä keski iän ylittäneitä) toi esikoisen syntymän jälkeen omat tarjoomiset mukana mikä oli tosi kiva et oli jotai naposteltavaa dallaspitkon lisäks ku itte ei jaksanu siihen puoleen panostaa ihan hirveesti. Aijon kuitenki tällä kertaa leipoa jotain tarjottavia pakkaseen ennen synnytystä koska kaikki etenkä oman ikäset ihmiset ei tosiaan mitään tarjottavia tuonu mikä toisaalta ihan ymmärrettävää koska ei omaa kokemusta synnytyksestä eikä eteläsuomessa pahemmin rotinoistakaan. Itte haluun kumminki jotain pöytään laittaa jos joku kerran omilta kiireiltään haluaa meidän kasvavalle perheelle uhrata aikaansa =)

linea negrasta sofi12 Niin mulla on tullu rv25 sellanen haaleena mut edellisellä kerralla oli paljon tummempi mut ehkä myöhemmillä viikoilla sitten.. Sen vaan muistan et se mahaviiva hävis vasta 1,5vuotta synnytyksestä!

 

kurre tuo on hyvä idea ja muistutus, että itte kannattaa ja tuleekin varmaan tehtyä joulun alla leipomuksia, ja ruokiakin pakkaseen, että saa sitten nauttia vaan. meilläpäin taas just nuoremmat, tosin yleensä joilla on lapsia, ovat ehkä aktiivisempia ajattelemaan myös muuta perhettä, ehkä omasta kokemuksesta, joka on vielä tuoreessa muistissa, ja sitten taas vanhemmat jotenkin saattaa vähä olla ajattelemattomia.

älkää häiriintykö kun täällä koko ajan roikun, mulla muutamia vapaita

 

Eipä oo kyllä täälläkään tietoa tuollaisesta perinteestä, mullekin ihan outo. Ja siis en oikeastaan ole ajatellut vielä koko asiaa, siis että milloin sopii tulla kyläilemään. Meillä nyt tulee tuo muuttokin noihin joulun aikoihin uuteen taloon jos se vaan valmistuu siihen mennessä niin ehkä mukavempi kutsua sitten kun sekin härdelli on saatu edes jotenkin päätökseen. Enkä kyllä mitään leipomuksia vielä ajatellut miettiä, ostan sitten pullapitkon ja keitän kaffit, saa luvan kelvata Oon muutenkin aika huono emännöimään mitään eikä meillä oo koskaan mitään tarjottavaa jos joku tulee yhtäkkiä piipahtamaan. Aina se kyllä vähän hävettää, heh.

Sain eilen äitiyspakkauksen, vanhaa mallia kuten toivoinkin. Oli siinä kyllä paljon roinaa, kyllä niillä ja noilla mitä oon jo ennestään ostanu, pärjää aika pitkälle. Oon siis ajatellut että ostan ne ensimmäisen kuukauden aikana tarvittavat vaatteet neutraaleissa väreissä, kun ei ole satavarmaa tietoa sukupuolesta. Ja sitten syntymän jälkeen voi alkaa pikkuhiljaa hankkimaan niitä isompia vaatteita.

Linea negra, näkyy aika haalea viiva navan alapuolella eli kai se se on, mutta ei tosiaan ole mikään kovin näkyvä.

Alkaa kyllä tämä istuminen tehdä jo aika tiukkaa, sellasen 15min. pystyy kerrallaan istua työtuolilla, sitten on pakko nousta välillä ylös. Miten te muut jakselette töissä?

Wera_ 28+0

 

wera: mä istuin töissä kuopuksen loppuraslaudesta satulatuolilla ja saman olen nyt jo tilannut valmiiksi töihin, kun kohta sinne kuukaudeksi joudun.

sofi: ei näy linea negraa täälläkään vaikka kuinka pitäisi poika masussa olla.

Meillä ei noita rotina-perinteitä valitettavasti ole, päinvastoin...Tarjottavaa pitää olla reippaasti, kun porukkaa käy pientä katsomassa. Toisaalta ei kyllä haittaa, koska rakastan leipoa. Ongelma on vaan, että rakastan syödä niitä leivonnaisia. Edellisissä raskauksissa aloitin pakkaseen leipomisen varmaan noin kuukautta enne La:ta ja samaan aikaan sen pakkasen tyhjennyksen. Tein esim mokkapaloja, kun pysyy niin hyvänä pakkasessa, mutta ongelma, että niitä on niin helppo ottaa pakkasesta aina yksi kerrallaan sulamaan. Niin ihanaa kahvin kanssa, joten sit aina söin yhden aamulla, yhden päivällä ja joskus vielä illallakin...Sama varmaan toistuu tässä raskaudessa eli viimeinen kuukausi leivotaan ja herkutellaan ja toivotaan, että jotain jää vieraillekin.

synnytyksestä sen verran, että jännittää miten tällä kertaa menee: pitkän vai lyhyen kaavan mukaan. Alatiesynnytystä toivon ehdottomasti. Esikoisen synnytys kesti ja osaksi syytän siitä epiduraalia, supistukset laantuivat kauheasti ja jämähdin 6-7cm ikuisuudeksi, en saanut pissattua epiduraalin takia ja kätilö ei muistanut katetroidan, joten virtsarakko oli täytenä (2 litraa) tiellä ponnistuksessa ja sekin kesti sen takia. Kuopuksen kanssa olin etukäteen miettinyt etten halua epiduraalia ja toiveeni toteutui, kuopus syntyi 2h sisään 1. supistuksesta ilman mitään kivunlievitystä. Tai muutaman hatsin ehdin ilokaasua ottaa mikä toimiikin mulla älyttömän hyvin. Katsotaan miten nyt käy

).( liikkeet muuttuneet ihan kauheasti viime päivinä. Ennen ollut niitä potkuja ja iskuja, nyt jotenkin paljon hallitumpaa eli saattaa esim jalalla hinkuttaa edes takaisin vaikka kuinka pitkään ja jotenkin sellaista mylläystä&möyrimistä enemmän kun pelkkiä potkuja.

 

Anteeksi tuppautuminen, mutta on ihana lukea ja fiilistellä teidän juttuja. Itse olin viime vuoden jouluvauvoissa ja nyt tuolla lattialla viipeltää 8kk ikäinen tyttö (syntyi 6.1.12) ja mun la oli 26.12.11. Halusin toivottaa teille ihanaa loppuraskautta ja hyvää syksyä

 

25+1


Rupeaa hiukan jo vaatteet kiristämään..

 

Linea negra: Minulle tuo tuli näkyville joku viikko sitten. Jotenkin näyttää, että tuossa navan yläpuolellakin on jokin viiva, mutta mieheni on varsinkin tuon alapuolella olevan viivan huomannut.

Raskausarvet: Minulle tuli juuri siihen ensimmäiset arvet, mihin tiesin niiden tulevankin eli tuohon leikkausarven kohdille. Olen yrittänyt rasvata tuota vatsaa päivittäin, kun kutisee, mutta en tiedä onko ollut apua. Toivottavasti muualle noita ei tulisi.

Synnyttämään lähtemisestä ja synnytyksestä: Miehen kanssa eilen juteltiin vähän tuosta asiasta, kun mies mietti sitä, että jos hän onkin synnytyksen alkamisen aikaan töissä. Onneksi satuin eilen lukemaan 11/2010 vauva-lehtiä, jossa oli juttua tuosta lapsivedestä ja synnyttämään lähtemisestä, joten siitä sitten haimme tietoa. En ole muuten miettinyt hirveästi miten haluaisin synnyttää. Varmaan se alatiesynnytys olisi paras, ainakin siinä, että ei tarvitsisi sitten olla kipeänä sen leikkaushaavan kanssa. Pitää katsoa miten päin tuo pikkuinen sitten loppujen lopuksi on.

Pikkuisen on alkanut olemaan tukala olo, kun vatsa on noussut niin ylös, että välillä hengästyttää ja kun istuu, niin tuntuu, että hameen reuna painaa. Mie kun tykkään käyttää kotona aina hametta ja joudun nostamaan sen vatsan yläpuolelle. Odotan, että koska tää vatsa alkaa levenemään, kuten tyttö-mahan pitäisi. On ihan olla raskaana, nautin joka päivä tästä mahasta ja noista potkuista, vaikka joskus ne tuntuvatkin vähän ikäviltä, kun potkii tuohon ylävatsaan.

Huomenna ois neuvola ja samalla lääkärissä käyntikin. Pitää toivoa, että kaikki on kunnossa, että arvot ovat pysyneet hyvinä, rauta olisi noussut, mutta painoa ei olisi hirveästi tullut lisää. Saa nähä saanko kuulla samalla sen viime viikkoisen verikokeen tuloksenkin eli ettei vasta-aineita olisi tullut.

Peppi1981 ja Sykerö 27+1

 

Neuvolassa käyty.... Hemppa oli sitten romahtannu 106, lisä rautaa saapi ottaa.
Sf mitta oli 27, painoa tullut 6viikossa 233g lisää.
Ei mitään erikoista.
Jospa sieltä loppuakohti nyt tulis sopusuhtanen vauveli tai sitten isään tullut pikkujätti

Sain vaan sen tyhmän kaavakkeen täytettäväksi ja luulin jo, että se on kokeilu ja jäänny kokeiluksi mutta ei.
Ekat kyselyt nyt ihan ok, mutta loppua kohti sitten menevät sellaisiksi että pitää oikeasti miettiä mitä vastaa.
Opiskeluajoista tiedän nuo kyssärit ja ne on niin harhaanjohtavia välillä. Plääh....

Tänään tasan 28

 

Tänään oli neuvola ja samalla lääkärissäkin käynti. Saa nähä onko meille tulossa iso vauva, koska kohdunpohjan korkeus oli jo 28 eli reilusti yläkäyrillä mennään ja sokeristakin kärähdin, joten sokerirasituskoe on edessä ensi viikon alussa. Ei yhtään hyvä, koska hirvittää jo nyt se, että jos ruokavalion muuttaminen ei riitäkään ja joudun pistämään itseäni. Minä kun en siihen pysty, tiedän jo sen, koska hoitojenkin aikana mieheni joutui pistämään minuun kaikki lääkkeet. Nyt pitää jättää herkut väliin vähäksi aikaa ja toivoa, että se auttaa. Hemoglobiini oli noussut, mutta raudan syöminen jatkuu ja niin oli myös verenpaine korkeampi. Painoa ei ollut tullut kuin pari kiloa, joten onneksi viime kertainen nousu oli tasautunut.

Varsinainen terveydenhoitaja oli sairaana ja häntä tuurasi kätilö-opiskelija, joka sitten tuli myös sinne lääkärin luo. Lääkärillä ja tällä harjoittelijalla meni aikaa, että saivat tunnusteltua missä pikkuisen pää on, ensin näytti että se oli alaspäin, sitten se löytyikin ylhäältä ja loppujen lopuksi se olikin alhaalla. Nyt on alavatsa vähän arkana, kun sen verran rasittu noista tutkimuksista, mutta varmaan palautuu ihan ajan kanssa. Mutta ei minua haittaa, että harjoittelija harjoittelee minun kanssa, koska parempi, että saavat näin kokemusta.

Peppi1981 ja Sykerö 27+2