~*~ Joulukuun tonttuset 2013 touko- ja kesäkuussa! ~*~

Täälläkin ollaan kotosalla Syksyllä on tarkoitus tehdä töitä kotoa käsin, mutta kuopus hoituu siinä samalla.

Yksi inhottava raskausoire vaivaa taas: hiustenlähtö. Kuopus on vasta vajaan vuoden ja luulin jo tulevani kaljuksi hänen odotus ja imetysaikana. Nyt sama vaiva alkoi taas. Hiuksia lähtee suihkussa ja harjatessa ihan tukoittain :headwall: Onneksi mulla on paksut hiukset niin niistä on varaa vähän lähteäkin. Silti jänskättää miltä tuo kuontalo näyttää puolen vuoden päästä...

Mulla on jotenkin outo olo tän raskauden suhteen. En kai vieläkään oikein usko todeksi, että olen raskaana tai sitten suojelen itseäni pettymykseltä, jos jotain menee taas pieleen. En siis osaa oikein nauttia tästä. Lasken vaan koko ajan päiviä np-ultraan. Ennen sitä en osta yhtään äitiysvaatetta, en kerro raskaudesta, en halua oikein itsekään ajatella asiaa ja luoda suhdetta vauvaan. Se lähes viikon ero omien laskelmien ja ultran viikkojen välillä taisi vaan pahentaa mun pelkoja. Vielä 3 viikkoa kärvistelyä...

 

voi Joliana pahoittelut! :hug: Mutta pian uuteen yritykseen ja onnistumiseen, eiksje?

Maikkis: pahoittelut menetyksestä, mutta onneksi toinen vielä matkassa mukana :hug:

Princessa: ööö pelkänkö selkäkivun perusteella se keksi että sulla on keskenmeno? vai tutkiko/löysikö se jotain muuta? melko erikoiselta kuulostaa. Kai pääset pian ultraan? Toivotaan parasta!

Haje ja Equus: mullakin takana kkm, se on kyllä pelottavaa kun tulee niin yllätyksenä ilman mitään varoitusmerkkejä tms. Mutta nyt onnistuu, eiksniin? Tervetuloa mukaan!

Mä oon kotona ja aion olla mahdollisimman kauan

Kyllä meitä vähän sukupuoli kiinnostaa etukäteen, jos näkyy niin sit saa ehkä kertoa niinkuin esikoisenkin kohdalla... tosin ei olla mietitty asiaa nyt tarkemmin.

Mä oon vaan tosi väsynyt ja masentunut koko ajan Surkee olo.

Voikaa hyvin,
tömpsis ja persikkabanaani 12+1

 

Huomenta.. Tömpsis: jep pelkän tämän selkä kivun takia, eikä se tutkinu ollenkaan muuta ku et paineli tuolta selästä ja tuppas sit lääkkeet kätee, lääkkeistä tullu iha pökrö olo eikä oo kyl minkäänlaista apua ollu ku toi selkä minun mielestäni on nii jumissa vaan ettei pysty eds liikkumaan. Torstaina mulla on ultra ni sielläpä se sitten selviää

 

Haje Miekin mietin varhaisultraan mennessä odotustilassa että voiko jännitykseen kuolla. Olo oli aivan kaamea. Uskon että jännittää vähintään yhtä paljon odottaa tutulla käytävällä ja mennä siihen samaan huoneeseen ultrattavaks missä viimeeks saatiin huonot uutiset. Miekin olisin halunnu ultran vähän myöhäsemmäks, mut yksityisel kävin ja halusin tietylle gynelle ja hällä noita aikoja oli todella tiukassa. Miullekin tuttu terkkari sanoi että sais olla todella huonoa tuuria kokea kaksi kkm peräjälkeen. Toivon todella todella todella meille molemmille tällä kertaa parempaa onnea ja toivottua lopputulosta :heart: np-ultrassa!

tömpsis Kiitos! Miekin yritän nyt ajatella positiivisemmin vaikka se onkin vaikeaa. Mutta kyllä nyt tällä kertaa hyvin käy

Maikkis Anteeksi kysymykseni jos se tuntuu tökeröltä,mutta olitte käyneet siis varhaisultrassa, jossa huomattiin kaksoset ja heistä nyt vain yksi enää elossa? :hug: Oliko siulla mitään oireita tässä välissä mikä olisi voinut ennakoida tätä ikävää uutista? Kovasti voimia ja jaksamista, kyllä pienen menetys on raskasta, vaikka toinen jäikin eloon :hug:

princesssa Kummallinen lekuri kyllä jos pelkän selkäkivun vuoksi tutkimatta päätteli. Onneksi panacodeja voi syödä raskausaikana

syyselo Jos myö sinne rakenneuä päästään, mie haluisin tietää mutta mies ei haluais. Saas nähdä kysytäänkö sitten vai ei, asiasta pitää vielä jutella lähemmin. Nyt ei olla uskallettu sinne asti ajatellakaan.

Kaikille km kohdanneille :hug: Täältä löytyy ihan mahtava porukka km jälkeen uutta pienokaista toivoville: http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2266342-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-kesalla-2013-a/

 

Kiitos kaikille osanotoista.

Eli kävimme varhaisultrassa ja siellä kaksi. Mutta nyt vaan yksi selvinnyt. Ei vuotoja.

Täytyy myöntää että aika tiukkaa tekee, mutta nyt täytyy vaan keskittyä nauttimaan siitä mitä on, eikä murehtimaan siitä mitä menetti. Ja vaikka miten kliseiseltä se kuulostaakin, koitan ajatella että kaikki ei ollut hyvin ja tulevaisuutta ei koskaan ollutkaan. Lohdutan myös itseniä ajattelemalla että voisi olla huonomminkin ja olisin menettänyt molemmat. Nyt toisella kaikki hyvin, vastaa päiviä ja niskaturvotukset kunnossa.

Yksikin terve joulukuun tonttu on jo pieni ihme

 

pikaisesti vaan kommentoin. meidän neuvolan mukaan vain panadol on sallittua, ei panacod edes... vaikka sitä usein raskaana oleville määrätäänkin, samoin buranaa ennen viimeistä kolmannesta. princessa: jos selkäkipu ois km merkki niin oisin saanu tässä raskaudessa niitä jo ainakin 10 tsemppiä!

 

Equus ja Tömpsis: Tietysti meillä kaikilla onnistuu nyt! :heart:
Mä sain neuvolaan ajan kesäkuun puolivälille, että sinne siis voi mennä kuuntelemaan sydänääniä ja samoihin aikoihin pitäsi olla se nt-ultra, joten ei enää montaa viikkoa epätietoisuutta ja murehtimista. Koska mä ainakin päätin, että sen nt-ultran jälkeen en saa enää pelätä. Aina voi sattua jotain, ja pelossa ei voi elää, se on huonoksi vauvallekin!

Haje + Mini 9+2

 

Hei, teistä moni laittanut noita tyttö ja poika oloja,joskus nähnyt sellasen listan missä niitä on mut en löydä sellasta mistään.. :S

 

princesssa jos sulla on jo jompi kumpi olo, niin voin lisätä tonne etusivun listaan vai mitä listaa meinasit..?

 

MaikkikselleTsemppiä! Mulle on myös käyny noin. Tosin luulin vuotojen vuoksi menettäneeni koko raskauden kun en vielä tiennyt kaksoista. Mulle se jäi vähän kaihertamaan mutta tuo toinen niistä on nyt 5-vuotias ja onneksi meidän ilona. Mun äiti oli nähnyt tuolloin raskauteni aikana unta, jossa tämä henkiin jäänyt vauva haalaa vierellään olevaa enkelin väristä pienempää vauvaa. Oli se kaksonen kaiketi. Aika parantaa ja tieto siitä että toinen jäi.

tömpsis Tuohon väsymykseen ja masentumeisuuteenbtuli mieleeni etyä auttaisko tyroksin annostuksen nosto. Onko sitä tarkistettu milloin viimeksi? Toivottavasti se auttaisi. Ei oo kiva olla maassa kunnon niinkin iloisen asian kanssa tekemisissä kuin raskaus. <3

Oma vointi on just nyt tosi turhautunut. Olen kovassa flunssassa.

Vanamo+Tintti 13+jotaki

 

Eiku tarkoitin sitä et miten päättelette ne olot? ku minäkin haluaisin tietää onko tyttö vai poika olo.. itse toivon poikaa todella paljon!

 

se vaan tulee jostain ainakin siis mun kohdalla.. alusta asti vaan tuntunut et tää on poika. ehkä osaks johtuu siitä, et en osaa ajatella et voisin saada toisen tytön ja ku itelläkin on pikkuveli, niin tuntuu jotenki loogiselta et meilläkin olis tyttö ja poika siitä tulee mun poikaolo.

 

Pikainen kirjoitus vaan..

Joku kyseli olenko saanut fysioterapiaa selkääni, kyllä olen. Sähköhoidot, akupunktiot jne. kaikki mahdollinen on kokeiltu. Panacodilla mennään siis 2-3kpl päivässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole vaikka se pahalta tuntuukin. Hermokivun kanssa elämä on tuskaa. Olen kuitenkin saanut todella monen lääkärin mielipiteen, niin yksityisten ja kunnallistenkin. Kaikkien mielestä lääke on täysin ok, paitsi ei ihan lopussa enää. On kuulema pitkään käytetty ja turvalliseksi todettu.

Tietenkään se ei ole kenellekään hyväksi (jos vaan pärjää ilmankin) enkä itsekään sitä käyttäisi esim. tavalliseen selkäkipuun. Nyt on kuitenkin sen luokan hermokivut, etten pystyisi kävellä ilman sitä. Tässä kohtaa on punnittava vaihtoehdot ja jo olemassa oleva lapsi on kuitenkin hoidettava ym. Lääkärit myös sanoivat, että jatkuva äidin kiputila (jolloin alituinen stressi ja yöunet poissa) ei missään nimessä ole sikiölle terveellistä.

Imetys taitaa kyllä jäädä kokonaan välistä, jos ei kivut helpota... Juuri noiden lääkitysten takia. Tuntuu niin surulliselta mutta se on siinä tapauksessa kuitenkin kaikkien etu. Esikoista imetin 1v2kk vaikka alku oli tosi hankala. Pitkä imetys/huonot asennot saattavat olla yksi syy tähän selän tilanteeseen, en tiedä.

Täällä olo on oireeton ja siksi huolikin on välillä kova. Mutta ainakin maanantaina löytyi sydänäänet :heart: Esikoisesta oksensin koko alun niin, että en töihinkään kyennyt. Mutta niin ne voivat vaan erota toisistaan nuo raskaudet

Esikoisen aikaan alkoi myös heti oksentelun perään ennenaikaiset supistukset ja keskosuhka oli viikolla 23. Olin sairaalassa sisälläkin enkä vessaankaan saanut liikkua vaan tuotiin alusastia, se oli kamalaa aikaa.

Täällä myös kotiäitinä ollaan, tyttö täytti maaliskuussa 2v. Teen perhepäivähoitajan työtä, johon minun piti palata syksyllä mutta selän takia olisin kuitenkin siirtänyt tammikuulle paluun. Nyt sitten jäänkin suoraan äippälomalle. Hirvittää kertoa työnantajalle, kun kuulostaa jotenkin niin suunnitellulta (kun juuri vajaan 3v ikäero)! Vaikka sitähän tämä ei ole ja työnantajakin kyllä tietää miten kovasti esikoista tehtiin hoidoilla.

Tietääkö teidän isommat lapset raskaudesta ? Meidän 2v ollut mukana neuvoloissa ja lääkäreissä. Asiasta on siis puhuttu ja tietää. Innolla puhuu, että uusi vauva tulee. Mutta kuitenkin unohtaa sen taas hetkessä eli ei varmaankaan vielä sisäistä/ymmärrä asiaa oikeasti. Jos olisi ollut isompi oltaisiin varmaan odotettu vielä hetki mutta puhuu vielä sen verran epäselvästi, että esim. työkaverini tuolla puistossa eivät saa selvää mitä hän kertoo. Työnantajalle ja työkavereille kerron kunhan niskapoimu ultra on takana. Se on muuten 6.6. Millään ei malttaisi odottaa!

Vatsa on iso! Tai no turvotushan se on varmasti vielä tässä kohtaa mutta varsinkin iltaisin ei epäilystäkään ollaanko tässä raskaana vai ei
Huomenna tasan 11 viikkoa :heart:

Pahoittelut surun kohdanneille ja hyviä vointeja kaikille! :hug:

 

vanamo: alle kuukausi sitten nostettiin annostusta, ensi viikolla käyn labrassa. viimeksi arvot oli jo hyvät, mutta silti vähän vielä nostettiin. nukun tosi huonosti öisin ja olen sairastanut vuosia vaikeaa masennusta, että nekin varmaan vaikuttaa... että heti kun on vähän mieli maassa niin "luulen" masennuksen taas pahentuneen ja masennun lisää... tai silleen, vaikea selittää. jos saisi nukkua kunnolla joskus ja olisi auto käytössä niin ei ihan niin kovin pännisi tää kotona nyhjääminen...

marr: mäkin olen ymmärtänyt että panacod on turvallinen, mutta meidän neuvolan mukaan mikään ei ole panadoliakin saa ottaa "kun muuten ei pärjää", kelaa! huhhuh. toivottavasti pärjäät sitten loppuraskaudesta ilman tai pienemmällä annostuksella jos sitä joutuu muuttamaan. :hug:

mulla oli alussa poikaolo, koska tää raskaus on ollut aika erilainen ku esikoisen odotus. mutta nyt ku mietin niin tää on melkein samanlainen, pahoinvointi on vaan lievempää, ei muuta eroa. eli ehkä se on taas tyttö esikoisen odotusaikana oli suuri pettymys kun ru:ssa saatiin tyttöveikkaus, mut nyt ei enää oo väliä. tuo esikoinen on täydellinen ja ihan selkeesti sen pitikin olla tyttö

kuka kirjotti että sai jo np-ultrassa jonku veikkauksen sukupuolesta? meille kätilö sanoi, että kaikilla on siinä vaiheessa samannäköset jalkovälit, eli ihan turha yrittää katella

Ollaan kerrottu tytölle että tulee pikkusisarus, mutta tuskin se vielä ymmärtää mistä on kyse. Pussailee tosin mun mahaa aina joskus :heart:

voikaa hyvin,
tömpsis ja persikkabanaani 12+2

 

Hei kaikille, olen seurannut tätä pinoa koko raskauden ajan, mutta viime vuonna koetun kkm:n vuoksi olen halunut pitää hiljaista profiilia... Olen seurannut myös paria muuta pinoa (+40 odottajat & km:n jälkeen plussanneet), mutta täällä aktiivisinta keskustelua.

Olin tällä viikolla NT-ultrassa ja edellisellä viikolla verikokeissa. Asun ulkomailla, kehitysmaassa, missä terveyspalveluiden taso on ihan eri luokkaa kuin Suomessa eikä tämän yhdistelmäseulonnan saaminen ollut ihan yksikertaista... Ultrassa kaikki vaikutti olevan hyvin. Verikokeiden saamista joudun odottamaan jonkun aikaa, kun näytteet lähtivät maan ulkopuolelle...Onneksi pääsen ensi kuussa Suomeen, jossa olen menossa myös lapsivesipunktioon. Nyt kun suurin pelko km:sta on hälvennyt, pelottaa iän tuomat riskit, 4-kymppiä tuli juuri täyteen...Viikolla 6 hCG oli yläkantissa, ja se edelleen mietityttää, voiko se merkitä jotakin.

NT-ultran tekeminen oli lähes mahdotonta lääkärille, kun tyyppini oli koko ajan väärässä asennossa tai liikkeessä. Aikaisemmassa raskaudessa toimenpide sujui ihan helposti, en tiedä pystyisikö kokenut lääkäri tähän vaikuttamaan. Suurin yllätys oli se että tyyppini oli jossakin vaiheessa haarat levällään ja totesin vaan, että toihan näyttää ihan pojalta, johon lääkäri sanoi että selvä tapaus. En vaan ole kuullut että tässä vaiheessa sp vielä näkyisi enkä usko että voisin olla viikoissa edellä, tähän ei viitannut myöskään mittaukset?? Olen käynyt muutaman kerran ultrassa, ja joka kerta on tullut eri LA, joissa +- päivän parin heittoa kierron mukaisesta laskurista. Uskoisin että näissä 1. kolmanneksen ultrista on aika vaikea saada täysin oikeata tulosta kun mittaukset on niin pienestä kiinni.

Tämä raskaus on ollut aika erilainen kuin 1. raskaus, josta minulla on 4.5v. tyttö, siksi vähän olin miettinyt jo ennen ultraa, että voisiko tämä masuasukki olla poika. Koska tämä lääkäri, johon minulla kuten ei miehellänikään ole suurta luottamusta, sanoi että se on poika, niin mieheni on varma että tyttö se on Mutta sukupuolella ei väliä, kunhan terve olisi!!

Mun tiedot voisi päivittää seuraavasti:
Nicola73/40v./2.lapsi (3.raskaus)/NKL/poikaolo

Mulla oli suht voimakasta pahoinvointia n. viikoilla 6-10, mutta nyt se on vähentynyt. Väsymys jatkuu, tosin ei niin pahana kuin alkuun. 1. raskaudessa raskaus ei vaikuttanut juuri normaaliin elämään, jatkoin esim. urheilua lähes normaalisti. Nyt urheilumahdollisuudet ovat aika rajoitetut, mutta en pystyisi edelleenkään menemään kunnon jumppiin. Uiminen on tuntunut hyvältä ja olen uinut ehkä 4-5/viikossa lähinnä virkistykseksi.

Muutamassa viestissä on ollut puhetta lääkkeiden käytöstä raskauden aikana ja siitä muutama kommentti. Osa lääkäreistä ei määrää juuri mitään raskaana oleville naisille sivuuttaen kokonaan äidin hyvinvoinnin, mikä on mun mielestä käsittämätöntä. Itse sain kovin kirjavia ohjeita eri lääkäreiltä 1. raskauden aikana. Sain lopulta esim panacodia pitkittyneeseen yskään sekä lyhytaikaiseen käyttöön nenäsuihkeita tukkoiseen nenään, kun en olisi pystynyt muuten nukkumaan. Joka lääkkeestä olin aina yhteydessä myös Teratologiseen tietopalveluun avoinna arkisin klo 9-12, 09 4717 6500, mistä saa aivan loistavaa ja asiantuntevaa palvelua. Viime kädessä raskaana oleva äiti tekee päätöksen ottako hän lääkettä vai ei, mutta mielestäni hänellä täytyisi olla saatavilla tietoa, jotta hän pystyisi punnitsemaan lääkkeen hyödyt oman terveyden –ja hyvinvoinnin kannalta ja mahdolliset haitat raskauden kannalta.

On ollut todella surullista lukea kaikista km:ista, voimia ja haleja kaikille menetyksen kohdanneille! En usko että tässä joukossa menetyksiä olisi ollut poikkeuksellisen paljon. Kurja tosi asia vaan on, että km:ja tapahtuu raskauden alkuvaiheessa niin paljon. Itse olen vasta oman km:n jälkeen saanut kuulla ystävä/tuttapiiristä tapahtuneista km:istä. Hesarissa oli hiljattain juttu km:ista, jossa todettiin että asiaan liittyy edelleen jonkinlainen tabu (sama liittyy ystäväni mukaan hedelmöityshoitoihin) ja näin myös itse koen. Ympärillä ystävät ja perhe saavat lapsia, mutta ei ole välttämättä monenkaan tiedossa, että mitä kaikkea he ovat saaneet kokea ennen kuin ovat lapsensa saaneet.

Tuli aika pitkä sepostus, nyt kun tänne vihdoin uskaltauduin, ensi kerralla lisää Hyviä vointeja kaikille ja ihanaa viikonloppua!

 

Moi, en ookkaa hetkee päivitelly. Meil menee arki muakvasti, pahemmi en ole oksentanut, esikoisen aikaa rv10 ei mikää pysyny sisällä, nyt olen pystyny syömää iha normaalista, jee.
Mut aattelin sellasta kysellä sisarusrattaista päällekkäiset vai vierekkäiset? Onko kokemuksia miinuksia ja plussia molemmista, vaihtoehtona on Mountain Buggy Duet, Phil&teds Verve ja Phil&teds Promenade.
Niin ja ikäeroo ois aika tasa 2vuotta, esikoinen syntyny 12.12.2011.

 

tömpsis me saatiin np-ultrassa sukupuoliveikkaus tosin lääkäri vaan totes "tällä hetkellä näyttää pojalta". kuulemma tässä vaiheessa molemmilla on pippelit, mut pojan pippeli on pystyssä ja tytön vaa'assa, joten siitä kokenut ultraaja pystyy näkemään. pojan pippeli tosin voi olla myös vaa'assa, mut jos on pystyssä niin on varma poika. itse en tiedä missä asennossa meidän vauvan pippeli oli kun ei se lääkäri kertonu mihin ton veikkauksensa perusti, osotti vaan haaroväliin ultran lopussa ja totes ton meillä tosin ultrattiin virtsateitä ja sisäelimiä normaalia tarkemmin, joten kiinnitti varmaan sen takia enemmän huomiota myös sukupuolielimiin.

nicola73 tervetuloa mukaan! lisäsin sut listaan, mut päivitätkö vielä LA:n kun se puuttui viestistä

 

Nyt on sitten uutena tullut ruoan kuvotus, tuntuu ettei pysy sisällä mikään eikä oikein tee mieli mitään syödä. Huominen jännittää ku on se neuvola lääkäri ja torstaita odotan jo kovasti et sais tietää et onko kaikki hyvin. Tänä aamuna selkäki alkanu pikkuhiljaa vetristymään ja koittanu olla ottamatta noita lääkkeitä. Tuli tässä mieleen onko täällä muita yksin odottajia ilman miestä? ite odotan lastani yksin,tää raskaushan ei ollu suunniteltua mutta kuitenkin valmis ja hyvillä mielin tämän lapsen otan vastaan, ainut että tän lapsen isä ei tiedä asiasta mitään, mitä te tekisitte kertoisitteko asiasta? Tää ihminen sattuu muuten olemaan sellainen et " leikkii tunteillani vain" ja käyttäytyy todella välinpitämättömästi.

Ihanan aurinkoista päivää kaikille!

 

princessa mä huutelen tuolta tammikuisista nyt kun käyn teidän pinoa kanssa lukemassa mäkin odottelen yksin ja laskettu-aika 1.1.14..itse kerroin lapsen isälle jurui muutama päivä sitten,meillä tosin on jo yksi ennestään ja mies tässä välissä kerennyt tehdä pari jo toisenkin mamma kanssa,ei siis ollut suunniteltu mutta itse olen toista lasta kaivannut muutenkin.

mietinkin että olisiko kiva perustaa pino yksin lasta odottaville erikseen,saisi hyvää vertaistukea?kiinnoistaisiko?onhan täällä mahdollisesti muitakin
me siis erottiin lasten isän kanssa jo kun lapsi oli 3kk joten yksin se on tuo esikoinenkin tullut kasvatettua niin eiköhän tästä kakkosestakin selvitä

zemppiä kovasti sinulle

 

Täällä alkoi aamulla järkyttävä toispuolinen alavatsakipu. Paniikissa jo mietin keskenmenoa :'( Töissä kävin kääntymässä, ei pysty kävelemään suorassa kun tekee niin kipeää. Lääkärissä löytyi sitten syy, pissatulehdus ! Nyt sitten viikon antibioottikuuri ja kolmen päivän sairasloma.
Kirpun sykkeet löytyi heti kun aamupäivällä kuuntelin, onneksi
syyselo ja kirppu 11+2

 

Happymum: No mää en ehtiny ny saada kenenkään mielipidettä asiaan mutta kerroin juuri hänelle asiasta, vastaukseksi tuli että olisit voinut aikasemmin kertoa et asialle olisi voitu tehdä jtn, hyvähän se miehen on noin sanoa koska eihän hänelle niit traumoja jää siit keskeytyksestä ja toiseksi ku olen päättänyt että pidän tämän vaikkapa yksin en ole vaatimassa tätä miestä mitenkään mukaan asiaan ym.
Kyllä kiinnostaisi, mä en vaan osaa kyl perustaa sellast muutenki huono tätä käyttämään

 

princessa en mäkään handlaa noita päivtys ja eriväreillä ym juttuja hahah mutta voihan tehdä ihan perus ketjun missä voi sitten näiden ketjujen lisäksi pulista päässä pyöriviä juttuja

mä teenkin vaikka nyt avauksen

 

heip =) mäki voisin liittyä myös mukaan yksin odottaviin, eli lapsen isän kanssa ei olla yhdessä tietyistä syistä, mutta lapsi pidetään ja hänn tulee olemaan lapsen elämässä. kaikki hyvin.

mul poksu tänään 9+0, jännittää kun saan viel ainakin 1-3 viikkoo oottaa et saan kutsun ekaan ultraan.

 

Minut saa myös lisätä. Nyt ollaan 10+5 viikolla menossa ja LA 17.12. Kolmas tulossa.

Edellisiä lapsosia tyttö syntynyt 5/05 ja poika 7/12. Synnytyspaikka Kätilöopisto. Tästä jokseenkin paha mieli, sillä Naistenklinikka suljettu ja olen siellä aikaisemmat synnytykset ja leikkaukset hoidettu. Olisi ollut ns. tuttu ja turvallinen. Ja neuvolasta sanoivat että voi sitten myös mahdollisesti mennä vantaalle tai espooseenkin synnyttämään. :/ Asutaan siis Helsingissä, enkä tykkää tällasesta epävarmuudesta. Mitä teille muille Helsinkiläisille ollaan sanottu tästä?

 

Kiitos Jen_ni kun lisäsit mut listaan. Sovitaan vaikka että LA 4.12.2013. Päivitän sen tarpeen mukaan Suomi-loman aikana. Voi, ei en mä muistanutkaan että NKL on remontissa, kiitos Rubia kun mainitsit. Hittolainen, mullakin niin hyvät kokemukset NKL:stä että vähän harmittaa mennä muualle, toisaalta moni on kehunut Kättäriä.