***KESÄKUUN KULLANKERÄT***kesäkuussa

Voi Velv, sielläkö sä vielä kärvistelet. Mä olin jo ihan varma, että vauvanhakureissuun olet päässyt. Toivotaan, että supparit alkais vähitellen jo tihenemään :hug: Onneksi pojan tilanne on jo parempi.
 
Aluksi onnittelut vauvoista Tintti74, äitiäitiäiti ja lutuliini!!! :heart: :heart:

Velville lähettelen täältä edelleen haleja! :hug:

Ja sorbetille tervetuloa joukkoon mukaan! :wave:

Ja sitten se miun polikäyntini, joka oli aamulla...
Ajattelin, että menen sinne aivan turhaan, mutta ei se niin turha käynti ollutkaan, vaikka olinkin sisällä vain 10 min. Siellä oli se samainen mieslääkäri, joka ultras miut vajaa kuukaus sitten ja sanoi silloin kokoarvioksi n. 3500 g. Sanoi, että pienemmäksi jää, mitä meidän tytöt ovat olleet...

Tämän käyntikerran tarkoitus oli siis katsoa vaavin kokoa.
Menin sisään ja lääkäri pyys sit siihen pöydälle ultrausta varten. Sanoi, että ei aio tällä kertaa katsoa lainkaan kohdun suun tilannetta, kun se juuri sunnuntaina katsottiin.
No se oli mulle ihan ok... lääkäri siinä sit ultraili aikansa ja ottikin monta kertaa mitat varmistaakseen vaavin koon... Masussa näytti olevan kaikki ok, vettäkin oli vielä ihan riittävästi... sitten lääkäri totesi, jotta katsotaampas kuitenkin vielä se kohdun suu, koska tämä tapaus näyttää olevan jo nyt lähes 4 kiloinen!! :eek: KÄÄK!!!
Pyyteli jo ennen sisätutkimusta anteeksi aiheuttamaansa kipua, jonka kohta tuntisin, koska hän aikoo tehdä vähän "ronskimman" sisätutkimuksen vauhdittaakseen homman alulle lähtöä... ja kyllä se sitten vähän sattuikin. :ashamed: Tilanne kohdun kanssa oli sama kuin sunnuntaina. Tutkimuksen jälkeen vatsa kyllä kipeili jonkin aikaa ja vertakin tuli, mutta se jäi sitten siihen...

Lääkäri totesi, että jos vauva ei ole maailmassa maanatai aamuun mennessä, niin miun pitää mennä sinne tippaa varten...eli siis käynnistys on maanantaina edessä, jos vauva ei ennen sitä maailmaan tule. :/ Nyt jännittää ihan hirmusesti, kun en tiedä tuosta käynistyksestä mitään! :/ Pelkkä se tipan laitto jännittää piikkikammosta ihan liikaa! :| Mutta kaippa siitä sitten vain on selvittävä, jos nyt sinne asti mennään. :/ Joku saa mua valkasta, miten kaikki tehdään, jos on kokemusta tipalla käynnistyksestä!!

Lääkäri pahoitteli, että käynnitys osuu juuri juhannusviikolle...
Totesin vain, että juu, eipä tässä kummempia suunnitelmia sinne kuitenkaan ole, jotta antaa mennä vaan! :D Nyt sitten vaan jännätään! :whistle:

Rakkis ja Saara-Erik 38+5
 
Voi jukra Rakkis, sulla onkin jännät paikat! Nyt mua rupes mietityttämään tämän meitin masuvauvan koko, kun kertaakaan ei ole painoarviota tehty. Esikoinenkin kuitenkin oli ihan hyvän kokoinen, kun syntyessään kolme viikkoa etuajassa painoa oli jo lähes 3,5 kiloa. Mulla on seuraava neuvola vasta 19.6. joten jos saisinkin ajan äitipolille niin sehän menis juhannuksen jälkeen. Ja ties kuinka iso asukki tämä sitten jo on!

Voi kun syntyisi tällä viikolla...

Ei mennyt meidän veikkaukset Velvin tilanteesta oikein, mut jospa se Kylli ois kuitenkin lähtenyt! :)

tipu 38+5
 
Rakkis hui! Mahtoi tulla yllätyksenä. Toivottavasti vaavi päättää syntyä itsestään ennen maanantaita =)

Kyllä tässä alkaa mietityttää vähitellen tuo vauvan koko. Mulla kun ei oo sitä ultrattu kertaakaan. Ainoastaan vatsan päältä kokeiltu. Saas nähdä minkä kokoisen veijarin sieltä joutuu puskemaan ulos :whistle:

*muoks* mä oon varmaan tyhmänrohkea, kun en osaa tuota synnytystä pelätä lainkaan. Tietty välillä miettii, että toivottavasti vauva on terve, ja synnytys menisi sen osalta hyvin. Mutta muuten sitä synnytystä odottaa vaan uutena kokemuksena.
 
Sen verran piti vielä sanomani lohdutukseksi teille, jotka ootte murehtineet kilojen kertymistä, että älkää turhaan. Mulle kiloja tuli 13 ja niitä oli lähtötilanteessakin jonkun verran liikaa. Tänä aamuna sit rohkaisin mieleni ja kiipesin vaakalle (silmät kiinni :D ) ja varovasti kurkistin... Painoa oli kilo vähemmän kun ennen raskautta!!! Nyt kun imetän, niin tuntuu, että on koko ajan nälkä ja oon syönyt ihan hyvällä omallatunnolla,karistellaan lisää kiloja sitten joskus... Ja uskokaa mua, jolla on vauva jo sylissä, tää on ihan joka ainoan gramman arvoista!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ammu:
Sen verran piti vielä sanomani lohdutukseksi teille, jotka ootte murehtineet kilojen kertymistä, että älkää turhaan. Mulle kiloja tuli 13 ja niitä oli lähtötilanteessakin jonkun verran liikaa. Tänä aamuna sit rohkaisin mieleni ja kiipesin vaakalle (silmät kiinni :D ) ja varovasti kurkistin... Painoa oli kilo vähemmän kun ennen raskautta!!! Nyt kun imetän, niin tuntuu, että on koko ajan nälkä ja oon syönyt ihan hyvällä omallatunnolla,karistellaan lisää kiloja sitten joskus... Ja uskokaa mua, jolla on vauva jo sylissä, tää on ihan joka ainoan gramman arvoista!!!!
Lohduttavaa kuulla :D
 
Mulle tuli kans hätä kun luin [/b]Rakkiksen jutun...

kertaakaa ei oo kokoarvioo tehty ja esikoinen kuitenki paino syntyessään sen 4475g ja oli 50,5cm pitkä.... minkähän kokonen sumopainija nyt on tulossa??

suostuiskohan ne lähettää mut kokoarvioon??

wiivi84 & pittuveitta rv 39
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rakkapanuu:
Joku saa mua valkasta, miten kaikki tehdään, jos on kokemusta tipalla käynnistyksestä!!
Minulla on takana 2 tipalla käynnistettyä synnytystä.

Minulla mennyt aina samalla tyylillä. Heti menty saliin. Tippa laitettu käteen salissa, ja alettu laittamaan sitä lääkettä suoneen eka 10 yksikköä. Sitä nostetaan koko ajan, onko se nyt 20 min välein. Muuten saa olla ihan kuin ei olis tippaa. Minulla alkanut toimimaan kunnolla vasta kuin lääkettä menee 60 yksikköä. Supistelee kyllä jo aikaisemminkin, mutta ei saa oikein mitään aikaiseksi. Ja silloin ne alkaa olleen kipeitäkin, minulla. Puudutuksen olen tarvinnut todella sitten kun on vedet päästetty ja lääke määrä nostettu 70. Yleensä synnytys joutunut tosi paljon, kun vedet on päästetty. Jos haluaa puudutuksen, se kannattaa ottaa ennen kuin vedet päästetään.

Nää minun kokemuksia, ja molemmilla kerroilla tehty samalla tyylillä, paitsi eka kerralla en saanut tromposyyttien takia puudutuksia..

Kysy jos en hoksannut jotain kertoa.
 
Voi että kuinka moni on jo kuitenkin saanut nyytin syliin. IHANAA!
Onnea kovasti kaikille onnellisille äideille ja perheille!
:flower: :flower: :heart: :heart:

Täällä on nyt sitten vissiin supistelut kokonaan loppuneet, kohta on jo kaksi tuntia edellisestä. VOihan se olla, että ei ollutkaan vielä tulossa, supisteli vaan kaiken tuon jännityksen takia. Mutta kai se sieltä tässä joskus... tänä vuonna. :D

On kyllä ollut vähän tunteet pinnassa tänään laidasta laitaan. Katsoin tossa esikoisen kanssa youtubesta leijonakuninkaan alkulaulun ja kyyneleet vaan virtasi solkenaan. Nyt kun vähän päässyt rauhottumaan kotiin, nukuttiin päiväunet yhdessä ja silleen, kun mieskin sai saikkupäivän ton pojan ja mun tilanteen takia.

Mutta toisaalta, hyvä näin. Tekis ihan hyvää saada nukuttua taas yksi yö ennen todellista koitosta. Jos se vaikka on päättänyt antaa äidin ensin vähän levätä. Taisi olla välillä verenpaineet aika taivaassa, tänään kotona mitatutkin oli vielä luokkaa 150/90 pahimmillaan, nyt enää 135/77 eli omalla tasollaan.

Mutta tosiaan, täällä sitä vielä vaan ollaan. Nyt tosin vähän rauhallisemmalla mielellä, en ole enää ihan hirttämässä itseäni vaikka menisikin vielä pari päivää. :whistle:
Ja voi miten paljon mä olen teiltä saanut haleja. Te olette ihan paras vertaistukijoukko tässä maassa. :flower: :hug: :heart:

Jaksamisia kaikille ja onnea tuleviin koitoksiin. Toivottavasti Rakkapanuu pääsee synnärille mahd pian ilman mitään käynnistyksiä. Muakin vähän kauhistuttaa se mahdollisuus, kun olen muutenkin niin huono kestämään noita suppareita. (tuli sekin todettua viimesen vuorokauden aikana vaikka ne oli varmaan asteikolla 1-10 vasta jotain 4 luokkaa, jos 10 on se kun huudetaan armoa ja epiduraalia ja ollaan jo valmiita puremaan käsi irti jos se auttaa...)

Haleja ja onnentoivotuksia siis.

Ihana kun sataa välillä vettä.

Velv 40+4
 
Rakkapanuu: Miul ol nyt myös tippa käynnistyksessä. Suonta ol vaikee löytää niiku miult aina,mut eipä se tipan laitto oikeestaa sattunu,tuntu vaa ikävältä. Eihän sitä tarvii kattoo ku laitettaa...en kattonu miekää :D

Miul alotettii 15 yksiköl ja lisättii 30min välein....70 yksikös laitettii epiduraali ja jostai syyst papereis ol viimusen lukuna 90 enkä kyl yhtää muista mis välis nostettu sinne asti.
Vetelin ilokaasuu heti ku tuntu et kipu alkaa olla kovaa...mitä sitä turhaa kärvisteleen jos apu on lähellä ja kaasuha on siel synnytyssalis mis se tippakii kätee laitetaa.
Ei tarvii pelätä tippakäynnistystä...kyl siit selviää.

Tsemii käynnistykseen...eihän sitä tiiä jos vaik toine ite päättäs syntyy enne sitä.

Onnea nyytin saaneille :flower:

Ootte kirjotellu nyt niin etten pysy perässä ja sen takii tyydynkii lukee vaa tän vikan sivun :ashamed:

ursula ja Olavi 11pvää
 
Rakkikselle kovasti supparituulia, jospa sen vauva nyt haluais vaan ittekseen ulos.

Töistä vieroittumisesta, aina välillä vois mennä takas leipätyöhönsä, ois jotain tekemistä ja mukavaa seuraa. Mutta ihan kaikesta työstä en ole vieläkään edes luopunut, oman toiminimen kautta oon yhä käynyt pitämässä ratsastustunteja ihmisille, ja ens maanantaille on taas sovittuna, jos en sitä ennen jakaudu :D Sekin on osittain sitä että pääsee tekemään jotain hyödyllistä ja voi unhotaa hetkeksi mahansa, mutta varmasti vielä enemmän sitä että kun harrastus=työ, niin siitä ei osaa kunnolla päästää irti. Ja saahan siitä rahaa.. B)
 
Toivotaan tosiaan, että vaavi lähtee matkaamaan ennen maanantaita! :/
Se tipan laitto mua siinä varmaan eniten nyt jänskättää. :whistle:
Ja sit vielä, kun en tahtois kipulääkitystä lainkaan. Korkeintaan kohdunkaulan puudutteen...muuten ajattelin vetää shown läpi sillä ilokaasulla, jos vain suinkin mahdollista! :whistle: Plaah! Kyllä tässä iskee ennen pitkää vielä paniikki päälle... :/
 
Rakkis, pistäkää isännän kanssa luonnolliset oktisosiinit kehiin... selkähierontaa, nännihierontaa ja hyvää fiilistä... niin jos sitä tippaa ei sitten tarvittaiskaan ;)

Velv :hug:

Mulla ei esikoinen antanut mitään merkkejä ennenkuin synnytys käynnistyi, neiti tuli maailmaan viikolla 42+1. Tänään aamulla sitten heräsin todella voimakkaaseen supistukseen - isäntä auttoi pois sängystä että pääsin liikkeelle... siihen se sitten jäikin :(
Tuosta suivaantuneena kävin sitten mattopyykillä... pestiin mummon kanssa 12 mattoa. Mummo joutui matot kääntämään ja kantamaan ja mä annoin harjan viuhua... nyt tuntuu että maha on viisi senttiä alempana kuin aamulla... katsotaan onko mitään tehoja!

Niin ja onnea jo kaikille vauvaantuneille :flower:

rv39+5
 
Kysymys käynnistyksestä. Nyt oon niin laiska, etten jaksa lähteä selaamaan kaikkia sivuja. Joten laitan kysymyksenä. Elikäs kun aika monella on jo noita käynnistyksiä lyöty lukkoon tai niistä ainakin puhuttu. Kuitenkin moni teistä on vielä "sallituilla" viikoilla, eli välttämättä edes laskettua aikaa ei ole ohitettu. Niin kenen toimesta käynnistyksestä on puhuttu (neuvola, äippäpoli...?), ja mistä syystä (oma vointi, vauvan koko...?)? Mä oon ihan pihalla. Kukaan ei oo käynnistyksestä mulle puhunut missään yhteydessä. Ja siis nyt menen 40 + 2. Seuraava neuvola perjantaina 40 + 4. Äippäpolilla en oo käynyt kertaakaan koko raskausaikana.

Vai voiko ne sitten vaan todeta yliaikakontrollissa joskus 41+ 5, et olis nyt 5 kg vauva tulossa....???

Orastavaa paniikinpoikasta täällä.... |O
 
Tiivari, meillä neuvolantäti laittoi mut polille, koska sf mitta on huidellut koko aika yläkäyrän yläpuolella ja siksi epäili isoa vauvaa... tai siis on epäillyt koko raskauden...
Ultran/kokoarvion tehnyt lääkäri päätti tänään, että käynnistetään ennne laskettua, koska vaavin painoa hipoo 5 kiloa, jos tämä päästetään maaliin saakka... Näin siis täällä...
 
Onnea ja haleja taas uusille mammoille!

Tänään on supparit taas lisääntyny :D Katsotaan onko turhaa toiveajattelua taas...

pregnu: Sulla sattu toi LA ja painoarvio samaksi :) Oon menossa synnyttämään K-HKS:aan. Ettei olis vielä sama laitoskin...?

Tosta painoarviosta vielä. Eli alunperin mulla piti olla toi viimenen lääkärin käynti ilman ultraa ja painoarvioita, mutta kuinkas kävikään kun rupesin sitten neuvolantätille ruikuttaa, että nyt kyllä vähän pelottaa ku oon aika pieni kokonen ja viime synnytyksessä imukuppi jne... Pääsin sitten onnellisesti synnytystapa-arvioon, jossa ultrattiin pikkuista. Mutta varmaan siis aika paljon neuvolasta kiinni. Kannattaa kuitenki yrittää jos haluaa.

Töistä oon ihmeen hyvin päässy irti. Varmaan vaan pari kertaa nähny töistä unta. Aattelin ensin et varmaan joka uneen tunkee joku työjuttu, mut onnellisesti on käyny. Kuitenki esikoisen kaa riittää niin paljo ohjelmaa, ettei ylimääräset pyöri mieles. Ollaan kyl jo kerran käyty moikkaamas duunikavereita, eli niitä saattaa tulla ikävä jos jotain.

Mutta nyt ois taas yks jännä yö edessä. Tuntuu ettei illalla saa enään kunnolla unta ku miettii et joskohan tänä yönä.

Ai niin, onkos monilla tullut sitä limatulppaa? Mulla ei oo näkyny. Viimeks tuli varmaan 2-3vkoa ennen synnytystä.

Betoni-Mamma ja Pikku-Jussi rv 38+1
 
Alkuperäinen kirjoittaja Betoni mamma:
Ai niin, onkos monilla tullut sitä limatulppaa? Mulla ei oo näkyny. Viimeks tuli varmaan 2-3vkoa ennen synnytystä.
Mulla on tullut jo 3 vko säännöllisen epäsäännöllisesti kirkkaana ja verisenä. Vaan ei mitään merkkiä suppareista ja synnytyksestä.

Vielä tuota painoarviota mietin, että en edes tiedä haluanko tietää etukäteen minkä kokoisen vauvan joudun pihalle puskemaan. Saattais iskeä vaan synnytyspelko. Mut ton käynnistyksen kannalta tieto vois olla tarpeen... Äh, vaikeaa. Pitänee kai vaan luottaa ammatti-ihmisiin ja siihen, että vauva tulee sieltä itsestään ulos.
 
Heippa kaikki!!

Onnea ihan mielettömästi kaikille vauvan jo saaneille!!! Aivan ihanaa, kun on tullut jo paljon ihania vauvauutisia. On niin liikuttavaa lukea, kuinka onnellisia ja rakastuneita ootte vauvoihinne. :flower: :flower: :flower: :flower: :flower:

Minä täällä vieläkin yhdessä koossa. Olishan se pitäny arvata, että kun jo monta kuukautta on peloteltu, että vauva syntyy millä hetkellä hyvänsä, niin pitkäks menee. Ei sentään siis vielä yli lasketun ajan, mutta siltä se tuntuu, kun on ollut niin kauan odottava olo.

Eilen neuvolassa arvioi terkkari, että ei olis vauva vielä edes kolmea kiloa. Arvio oli 2850g. Esikoinenki oli just alle 3 kiloa ja synty päivää ennen laskettua aikaa. Minä siis ilmeisesti synnytän sellasia pikku kirppuja.
Muuten kaikki oli hyvin. Nyt alkaa vaan tuon yksvuotiaan kanssa olemaan tosi rankkaa. Oon niin väsyny ja jotenki turhautunu.

Eilen illalla supisteli jo tosi hyvin ja mä sainki nukkumaan mennessä melkein paniikkikohtauksen siitä, että jos se nyt syntyy. Tuli sellanen olo, etten sittenkään halua kokea sitä kipua uudestaan. Että voiskos tän vielä perua. Nyt oon taas kärsimätön, enkä jaksa odottaa. Katotaan tuleeko taas paniikki kun supparit alkaa vai lähetäänkö sitä vaan reippaasti synnyttämään. Meidänhän pitää heti ekasta supistuksesta lähteä, kun esikoinen tuli niin vauhdilla.

Nyt on niin jännät paikat jo kaikilla, että tänne palstalle on oikein kiire joka päivä kattomaan, onko uusia vauvauutisia.
Toivottavasti huomenna taas paljon lisää vauvanhakijoita.

Halaus ja sympatiarutistus kaikille, joilla huolia tai muuten rankkaa. Kohta tämä odotus on kaikilta ohi ja alkaa vauva-arki omine iloineen ja suruineen.

emilija ja rontti 39+0
 
Mulla on Tiivari sun kans samanmoiset ajatukset tällä hetkellä tuosta vauvan koosta. Ettei vaan "vahingossa" pääsis kasvamaan niin isoksi että tulee vaikeuksia synnytyksen kans.

Muistan emilija, kun joitain viikkoja sitten kirjoitit niistä "pelotteluista", että vauva voi syntyä liiankin aikaisin. Itselläni oli silloin sama tilanne. Olisko ollut viikon 34-35 tienoilla, kun neuvolassa ihmeteltiin, miten alhaalla vauva jo on, ja että tuskin menee yliajalle jne. No, täälläkin ollaan vielä yhdessä kasassa, ja turhautuneena... Monta viikkoa oltu tavallaan valmiustilassa, mutta nyt stressaa, että entä jos meneekin yliajalle tai käynnistykseen tai vauva kasvaa kauhean isoksi jne. jne. :/

Tänään suihkussa käydessäni bongasin sentään sitä sitkeää limaa! En ole vieläkään ihan varma, onko se limatulppaa, mutta kirkasta, tosi sitkeää, eroaa tavallisesta valkovuodosta. Sitä mulla tuli jotain kuukausi sitten, samoihin aikoihin kun vauva ilmeisesti laskeutui ja kiinnittyi, ainakin oma olotila muuttui hankalammaksi ja kipeämmäksi. Veristä limaa ei ole tullut. Mutta en siis esikoisen aikaankaan havainnut kyseistä limaa ollenkaan.

Kipeitä supistuksiakaan mulla ei ole ollut, mutta vauvan liikkeet on tänään olleet aika kivuliaita. Sohvallakin piti ihan etsimällä etsiä hyvää asentoa, kun pää vihloo alas ja peppu tökkii kylkiluita niin, että selkäpuolellekin sattuu.

No ei kai tässä muuta kuin nukkumaan. Huomenna päivä uus!

tipu 38+5
 

Yhteistyössä