Heippa pitkästä aikaa!
Vaatteista: Mä sain sen POPin vihreän haalarin Pyrylle! Jes! Talvella sitten sinne alle vaan sisävaatteet ja villahaalari ja kypärämyssy ja pipo ja hanskat ja villasukat... Voi sitä pukemisrumbaa! No, ehkä tuleekin lämmin talvi. Meillä nyt (Pyry 4kk) käytössä 60-68cm vaatteet, koko riippuu merkistä ja vaatteesta. Bodyt on kaikki 68cm ja niitäkin saa vähän venyttää. Onko sitten pitkäselkäinen poika, en tiedä. Oon aina tykännyt, että vaatteita on tarpeeksi, ettei joka päivä tarvitse pyykätä. Pyry vielä pulauttelee, jolloin saattaa mennä 3 tai 4 vaatekertaa päivässä. No, yleensä kuitenkin vain paidalle pulauttaa. Omista vaatteista: Kyllä tässä vaan päivä päivältä solakoituu ja vaatekoko pienenee pikkuhiljaa. Kohta kun vielä palaan jumppiin, joogaan ja salille, niin eiköhän tässä jo ens vuoden alkupuolella olla kondiksessa. Pikkuiset vatsamakkarat ei niin häiritse, mutta olis kiva saada takaisin omat voimat ja hyvä ryhti. Jaksaa paremmin, kun on hyvä fyysinen kunto.
Päivän ohjelmasta: Välillä mietin, mitä hemmettiä mä silloin reilu vuosi sitten puuhasin ton esikoisen kanssa kaiket päivät. Sehän vain vauvana nukkui ja söi! Nyt ei oo ainakaan tekemisen puutetta! Ei todellakaan! Kaksi vaippaikäistä pitää kiireisenä. Omat tarpeet tulee aina viimeisenä, siis syöminen, nukkuminen ja vessassa käynti. Oon oikeastaan jo tottunut siihen, ettei mulla oo omaa aikaa, edes iltaisin. Mutta sitten kun harvoin pääsee johonkin, niin osaa sitä kyllä arvostaa todella paljon! Olin viikolla yks ilta pari tuntia YKSIN shoppailemassa, ja shoppailemisella en tarkoita mitään vauvantarvikeshoppailua, vaan ihan itelle kattelin vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa... Ah, tunsin itseni melkein normaaliksi!
Kiinteistä: Alettiin nyt kun Pyry täytti 4 kk maistella soseita. Tehdään soseet itse. Paitsi luumu, jota menee meillä tosi paljon, kun meidän perheessä mies on ainut joka sitä EI syö. Pyry on nyt maistanut perunaa, porkkanaa ja bataattia. Mikään ei oikein uppoa, mutta vellimuodossa maistuvat paremmin. Annetaan aamulla pikkusen velliä, päivällä sosetta ja illalla taas velliä. Ummetusta on tullut ja paljon paukuttaa, mutta toivotaan että nuo RELA-tipat, jotka aloitettiin, auttavat. Vaihdettiin Jekovitit niihin Disney-tippoihin ja musta tuntuu että vähemmän vääntävät nuo uudet vatsassa.
Sairasteluista: Pyryllä on nyt ollut yksi flunssa, joka meni aika helposti ohi. Ei tarvittu kuin kerran suolaliuosta ja nenä-Fridaa. Esikoiselle täytyy laittaa huoneeseen kostea pyyhe ja raakaa sipulia, että pystyy hengittämään. Nostetaan vielä yläkroppaa isolla tyynyllä; pinnasängyn päätyä voi nostaa laittamalla kirjoja tai lehtiä jalkojen alle. Suppoja laitetaan tarpeen tullen. Meillä käytössä korvakuumemittari, joka on ihan huippulaite! Pyryllä on sitkeä silmätulehdus, enää onneksi toisessa silmässä, johon siis jo toinen lääkekuuri menossa. Toivottavasti korjaantuu sillä.
Lemmikeistä: Meillä on koira. Se oli raskausaikana todella suojelevainen. Edelleen vahtii lapsia, mutta ei silleen halua leikkiä niiden kanssa, vaan tarkkailee mielummin etäältä. Ei ole ollut mitään ongelmaa tai etteikö luottaisi koiraan. Jos menemme kylään jossa kissoja, täytyy olla varovainen. Esikoinen on niin viehtynyt kissoihin, että innostuksissaan saattaa vaikuttaa kissasta uhkaavalta. Koiria esikoinen osaa lähestyä varovaisemmin.
Mitäpä muuta? Ulkoillaan paljon ja kun puuhastellaan esikoisen kanssa sisällä, voidaan laittaa Pyry parvekkeelle vaunuihin nukkumaan. Onneksi on "ylimääräiset" vaunut, ettei tarvitse venkslailla vaunuja ympäri taloa. Pyry nukkuu parvekkeella jopa 3 tuntia yhteen putkeen! Sisällä max. tunnin kerrallaan. Hienosti Pyry jo kommunikoi, kääntyy, katselee, seurailee, kurottaa leluja, tarttuu leluun kahdella kädellä, maistelee, nauraa ääneen. On se sellanen mamman kultapoika! Esikoisella on kerhoja 3 kertaa viikossa, joihin Pyrykin pääsee mukaan ja innolla seuraa isompien lasten touhuiluja. Lauantaisin on sitten sisarusuinti, josta molemmat lapset (ja aikuiset) nauttivat ihan täysillä!
Voitteko kuvitella: molemmat lapset nukkuvat! Samaan aikaan! Täytyy itse mennä tohon pötköttämään, kun kerrankin pääsee!
Vaatteista: Mä sain sen POPin vihreän haalarin Pyrylle! Jes! Talvella sitten sinne alle vaan sisävaatteet ja villahaalari ja kypärämyssy ja pipo ja hanskat ja villasukat... Voi sitä pukemisrumbaa! No, ehkä tuleekin lämmin talvi. Meillä nyt (Pyry 4kk) käytössä 60-68cm vaatteet, koko riippuu merkistä ja vaatteesta. Bodyt on kaikki 68cm ja niitäkin saa vähän venyttää. Onko sitten pitkäselkäinen poika, en tiedä. Oon aina tykännyt, että vaatteita on tarpeeksi, ettei joka päivä tarvitse pyykätä. Pyry vielä pulauttelee, jolloin saattaa mennä 3 tai 4 vaatekertaa päivässä. No, yleensä kuitenkin vain paidalle pulauttaa. Omista vaatteista: Kyllä tässä vaan päivä päivältä solakoituu ja vaatekoko pienenee pikkuhiljaa. Kohta kun vielä palaan jumppiin, joogaan ja salille, niin eiköhän tässä jo ens vuoden alkupuolella olla kondiksessa. Pikkuiset vatsamakkarat ei niin häiritse, mutta olis kiva saada takaisin omat voimat ja hyvä ryhti. Jaksaa paremmin, kun on hyvä fyysinen kunto.
Päivän ohjelmasta: Välillä mietin, mitä hemmettiä mä silloin reilu vuosi sitten puuhasin ton esikoisen kanssa kaiket päivät. Sehän vain vauvana nukkui ja söi! Nyt ei oo ainakaan tekemisen puutetta! Ei todellakaan! Kaksi vaippaikäistä pitää kiireisenä. Omat tarpeet tulee aina viimeisenä, siis syöminen, nukkuminen ja vessassa käynti. Oon oikeastaan jo tottunut siihen, ettei mulla oo omaa aikaa, edes iltaisin. Mutta sitten kun harvoin pääsee johonkin, niin osaa sitä kyllä arvostaa todella paljon! Olin viikolla yks ilta pari tuntia YKSIN shoppailemassa, ja shoppailemisella en tarkoita mitään vauvantarvikeshoppailua, vaan ihan itelle kattelin vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa... Ah, tunsin itseni melkein normaaliksi!
Kiinteistä: Alettiin nyt kun Pyry täytti 4 kk maistella soseita. Tehdään soseet itse. Paitsi luumu, jota menee meillä tosi paljon, kun meidän perheessä mies on ainut joka sitä EI syö. Pyry on nyt maistanut perunaa, porkkanaa ja bataattia. Mikään ei oikein uppoa, mutta vellimuodossa maistuvat paremmin. Annetaan aamulla pikkusen velliä, päivällä sosetta ja illalla taas velliä. Ummetusta on tullut ja paljon paukuttaa, mutta toivotaan että nuo RELA-tipat, jotka aloitettiin, auttavat. Vaihdettiin Jekovitit niihin Disney-tippoihin ja musta tuntuu että vähemmän vääntävät nuo uudet vatsassa.
Sairasteluista: Pyryllä on nyt ollut yksi flunssa, joka meni aika helposti ohi. Ei tarvittu kuin kerran suolaliuosta ja nenä-Fridaa. Esikoiselle täytyy laittaa huoneeseen kostea pyyhe ja raakaa sipulia, että pystyy hengittämään. Nostetaan vielä yläkroppaa isolla tyynyllä; pinnasängyn päätyä voi nostaa laittamalla kirjoja tai lehtiä jalkojen alle. Suppoja laitetaan tarpeen tullen. Meillä käytössä korvakuumemittari, joka on ihan huippulaite! Pyryllä on sitkeä silmätulehdus, enää onneksi toisessa silmässä, johon siis jo toinen lääkekuuri menossa. Toivottavasti korjaantuu sillä.
Lemmikeistä: Meillä on koira. Se oli raskausaikana todella suojelevainen. Edelleen vahtii lapsia, mutta ei silleen halua leikkiä niiden kanssa, vaan tarkkailee mielummin etäältä. Ei ole ollut mitään ongelmaa tai etteikö luottaisi koiraan. Jos menemme kylään jossa kissoja, täytyy olla varovainen. Esikoinen on niin viehtynyt kissoihin, että innostuksissaan saattaa vaikuttaa kissasta uhkaavalta. Koiria esikoinen osaa lähestyä varovaisemmin.
Mitäpä muuta? Ulkoillaan paljon ja kun puuhastellaan esikoisen kanssa sisällä, voidaan laittaa Pyry parvekkeelle vaunuihin nukkumaan. Onneksi on "ylimääräiset" vaunut, ettei tarvitse venkslailla vaunuja ympäri taloa. Pyry nukkuu parvekkeella jopa 3 tuntia yhteen putkeen! Sisällä max. tunnin kerrallaan. Hienosti Pyry jo kommunikoi, kääntyy, katselee, seurailee, kurottaa leluja, tarttuu leluun kahdella kädellä, maistelee, nauraa ääneen. On se sellanen mamman kultapoika! Esikoisella on kerhoja 3 kertaa viikossa, joihin Pyrykin pääsee mukaan ja innolla seuraa isompien lasten touhuiluja. Lauantaisin on sitten sisarusuinti, josta molemmat lapset (ja aikuiset) nauttivat ihan täysillä!
Voitteko kuvitella: molemmat lapset nukkuvat! Samaan aikaan! Täytyy itse mennä tohon pötköttämään, kun kerrankin pääsee!