Keskenmenon jälkeen plussanneet syksyllä 2013

Plussaa näyttää, onneksi olkoon! Tervetuloa kaikki keskenmenon jälkeen uudelleen plussanneet keskustelemaan ja jakamaan raskaudenaikaisia tuntemuksia yhdessä muiden kanssa. Mikäli et ole saavuttanut vielä joogin tyyneyttä asian suhteen, älä huoli - täällä saa stressailla ihan huolella!

Päivityspyynnöt punaisella, kiitos.

MENOSSA MUKANA
(laskettu aika -- nimimerkki -- ikä -- km/kkm/ku/tm -- monesko lapsi -- synnäri)

Marraskuu 2013

21.11 -- Ammiina -- 31v -- kkm 6/2012 ja 10/2012 -- 2. lapsi -- LKS
26.11 -- Taike 80 -- km 1/12 -- 2. lapsi -- HYS


Joulukuu 2013

07.12 -- Miirabell -- 30v -- kkm rv 17+ -- 3. lapsi -- JS
12.12 -- Equus -- 27v -- kkm1/13 -- 1.lapsi -- ?
13.12 -- verppu -- 23v --km 12/12, 3/13 -- 1. lapsi -- ?
17.12 -- Rosamunda -- 38 v -- kkm8/12 -- 3. lapsi -- ?
23.12 -- Alexa -- 40v. -- km -92, -96, 06/06, 10/12 -- 4.lapsi -- KOS


Tammikuu 2014
01.01 -- mamuska7 -- 39v -- viim.KM(ku)9/12 (useita km) -- 6.lapsi -- ?
24.01 -- Praia -- kkm 3/2013 -- 1.lapsi -- ?


Helmikuu 2014

03.02 -- zannukka -- 36v -- kkm 10/12, kkm 2/13 -- 5. ja 6.lapsi -- OYS
07.02 -- miss_piggy -- 31v -- kkm 02/13 -- 1.lapsi -- KPSHP
16.02 -- katrinainen -- 30v. -- km5/2013 -- 3.lapsi -- ulkomailla


Maaliskuu 2014

15.03 -- niiskunenä -- 27v -- km 3/13 -- 2.lapsi -- KYS

Huhtikuu 2014

03.04 -- ralliruutu -- 24v -- km (tm) 5/2013, kem 6/2013 -- 1. lapsi -- ?
13.04 -- Fujin -- 24v -- kkm 03/13 -- 1.lapsi -- NKL
14.04 -- Miwwi -- 22v -- km 5/12, km 9/12, km 1/13 -- 1. lapsi -- ??
29.04 -- Dorian - 32v -- tm 5/13 -- ensimmäinen -- KOS


Toukokuu 2014

10.05 -- Tillu79 -- 34v -- KM 1/09 9/09 1/10 -- 2. lapsi -- KAKS
16.05 -- kukkurukuu -- 24v -- kkm 12/12, km 6/13 -- 1.lapsi -- TAYS
22.05 -- Niwhai -- 35v -- kkm 06/13 -- 1.lapsi

Heinäkuu 2014

03.07 -- Pölö- -- km 01/13 -- 1.lapsi
00.07 -- MammaLa -- 33v -- km07/2013 -- 2. -- KOS
18.07 -- Syssy^^ -- 26v. -- kkm 9/13 -- 1. lapsi -- TAYS
19.07 -- -pansku- -- 26v -- kkm 7/13 -- 2. lapsi -- OYS
21.07 -- pauliinak -- 23v -- km 6/2013-- 2. lapsi -- K-HKS
22.07 -- Vekkuliina -- 31v -- km -06, -08, -11 -- 1. lapsi


SYNNYTYSSAIRAALOISTA KÄYTETYT LYHENTEET:

EKKS = Etelä-Karjalan Keskussairaala
HYS = Hyvinkään aluesairaala
JS = Jorvin sairaala
K-HKS = Kanta-Hämeen Keskussairaala
KPKS = Keski-Pohjanmaan Keskussairaala
KAKS= Kainuun Keskussairaala
K-SKS = Keski-Suomen Keskussairaala
KOKS = Kymenlaakson sairaala
KYS = Kuopion Yliopistollinen Sairaala
Kät, KOS = Kätilöopisto
Kät/H = Kätilöopisto, Haikaranpesä
LKS = Lapin Keskussairaala
LPKS = Länsi-Pohjan Keskussairaala
LS = Lohjan sairaala
MKS = Mikkelin keskussairaala
NKL = Naistenklinikka
OAS=Oulaskankaan aluesairaala
OYS = Oulun Yliopistollinen Sairaala
PHKS = Päijät-Hämeen Keskussairaala
PKKS = Pohjois-Karjalan Keskussairaala
PS = Porvoon sairaala
SAS = Salon aluesairaala
SKS= Savonlinnan keskussairaala
SeKS = Seinäjoen Keskussairaala
SatKS = Satakunnan Keskussairaala
TAYS = Tampereen Yliopistollinen Sairaala
TYKS = Turun Yliopistollinen Keskussairaala
VAS = Vammalan aluesairaala
VKS = Vaasan Keskussairaala
ÅHS= Ålands centralsjukhus

:heart:SYNTYNEET :heart:

10.11.2012 -- ipna -- tyttö -- 49 cm -- 3250 g
15.11.2012 -- nellielli -- tyttö
23.12.2012 -- malttamaton -- poika -- 53 cm -- 4360 g

01.02.2013 -- Sanniz -- poika -- 52 cm -- 3700 g
11.02.2013 -- Neiti-81 -- tyttö -- 49 cm -- 3420 g & tyttö -- 48 cm -- 2860 g
27.03.2013 -- kwaidan -- tyttö -- 52 cm -- 3300 g
12.04.2013 -- Whisky Peat -- tyttö -- 50,5 cm -- 3635g
01.05.2013 -- Hanne -- tyttö -- x cm -- x g
06.05.2013 -- Evya -- poika -- 47 cm -- 2760 g
20.05.2013 -- Scarleth -- tyttö -- x cm -- x g
20.06.2013 -- iitu85 -- poika -- 50,5 cm -- 2920 g
24.06.2013 -- kodehu -- tyttö -- 50 cm -- 4080 g
30.06.2013 -- tillukas -- tyttö -- 53 cm -- 4460 g
08.07.2013 -- Simpu83 -- tyttö -- 50 cm -- 3455 g
21.08.2013 -- KattiKoo -- tyttö
11.09.2013 -- zapata -- tyttö -- 49cm -- 3310g
03.10.2013 -- Marlin -- poika -- 49cm -- 3090g
04.10.2013 -- serenade -- tyttö -- 55cm -- 5030g
10.10.2013 -- wallaroo -- tyttö -- 34cm -- 970g
.........2013 -- heinis
.........2013 -- rupeltaja
18.11.2013 -- p.ö.m.p.p.i.s -- poika -- 46cm -- 3225g
24.11.2013 -- stelliini -- poika





MENETYKSEN UUDESTAAN KOHDANNEET- OTAMME OSAA - TERVETULOA TAKAISIN PIAN :hug: :hug:
MiNalo 11/12
Taru81 12/12, 4/13


EDELLISET KESKUSTELUT

Kesällä 2013
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2268840-keskenmenon-jalkeen-plussanneet-kesalla-2013-a/

Keväällä 2013
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2244328-keskenmenon-jalkeen-plussanneet-kevaalla-2013-a/

Talvi 2012-2013

http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2106856-keskenmenon-jalkeen-plussanneet-kevat-2012-a/

 

Tsekatkaa, että kaikki meni oikein ja ihmiset on edelleen niillä paikoilla mihin kuuluukin

Täällä siis takana ultra, jossa kaikki hyvin. Meni ehkä siksikin aika pitkään päästä koneelle, koska käytiin vähän juhlimassa hyvän ruoan merkeissä ja fiilisteltiin koko hommaa.
Aika oli siis 16:40 ja käytiin Femedassa Olavi Ylikorkalalla - voin suositella lämmöllä ja hartaudella! Tyypillä oli pituutta 26mm ja vastasi siis viikkoja 9+3-9+4. Liikkui paljon ja mies oli onnellinen siitä, että on perinyt mun nenän Oon vieläkin niin fiiliksissä etten osaa edes pukea sanoiksi tätä tunnetta enkä varmaan muista kertoakaan kaikkea, mutta jokatapauksessa alkiolla sykkii sydän, se saa pikkuhiljaa varmaan työnimen ja lääkäri oli ihana.

 

fujin onnea ihanista uutisista:heart:
Mulle saa laittaa sen lasketun ajan muuten 19.11 jos vain jaksat

 

Fujin Oii ihana kuulla :heart:


Mä niin haluaisin jo ultraan, tässä tulee hulluks ku joutuu odotella, rahapussi ei kyllä salli toista yksityiselle menoa. :ashamed: Mä vähä petyin ku neuvolatätikään ei ehdottanu ultraa ennen sitä varsinaista johon on 3 viikkoa, vaikka ilmeisesti 3 keskenmenoa ei oo siihenkää syy! : /

Miwwi 9+4

 

Ah joo ja hei - tässä tulee se ihan oikea uutinen: eilen koko hommalle tuli hintaa 75 euroa (80 oli aluksi, mutta siitä lääkärinkäynnistä tjsp sai jonkun kelakorvauksen). Eli hinta oli todella paljon alhaisempi mitä olin ajatellut.

Miwwi: Nyt on todistettu, että asiat voi onnistua! Sullakin on pakko olla kaiken hyvin, koska mullakin oli. Vaikka TIEDÄN että toi odottaminen on ihan tajuttoman piinaavaa. Mä oon nyt pelkkää iloa ja valoa kun oon ekakertaa oikeesti näin "pitkällä", mutta tiedän tunteen niiiiiin hyvin.

 

Kiitoksia Fujin uudesta pinosta! Ja ihanaa että ultrassa oli kaikki hyvin :heart:

Miwwi Ootko kysyny neuvolasta että pääsisitkö ultraan? Vaan on se piinaavaa oottaa. Mulla oli tässä raskaudessa niin, että pääsin vu:hun rv6+1 kaupungille, kun edellinen raskaus oli kohdunulkoinen. Np-ultra oli sitten vasta rv14.

pömppis Meillä kans tuntus olevan aika eloisa vauveli. Välillä täälläkin saa miettiä että onko läpi tulossa. Ja eilen oikeesti ihan jopa kiljasin kun tuntu että pikku jalat tulee nahkan läpi...säikähin niin pirusti, ja kävihän se kipeetäkin

Mites zapata, vieläkö vauva viihtyy yksiössään?

Oli varmaan muitakin kelle piti kommentoida, mutta en nyt jaksa käydä tuolla vanhassa ketjussa lukemassa...anteeksi :ashamed:

(.) Niin se laskettuaika vaan lähenee. Enään 6 viikkoa! Menee ihan mieletöntä vauhtia nää viikot nyt. Eikä ultraankaan oo ku reilu 3 viikkoa. Nyt on ruvennut synnytys jännittään ja mietityttään. Ja kovasti jo ootan että vauva syntys. Haluaisin niin kovasti synnyttää alakautta, mutta pelottaa että jos joudunkin taas sektioon : / Nyt ei radia ole, joten periaatteessahan tän vauvan ei pitäs iso olla, vaikka herkkuja/hiilareita on tullutkin syötyä. Mutta oon nyt skarpannut, ja viimeset pari viikkoa kattonu mitä suuhun laitan. Toki tämä ois pitäny tehä jo heti alussa, mutta tyhmä mikä tyhmä :headwall: Kohtukuolemakin on ruvennut mietityttään, ja siksi haluaisinkin että vauva syntys mahollisimman pian, ettei tarvis sitäkään miettiä. Vaikka vauva onkin eloisa tapaus, niin kyllä keskenmeno ja kohdunulkoinen on jälkensä jättänyt.

Marlin ja Vimma 34+1

 

Fujin Mä tosiaan toivon, että tääläki olis kaikki hyvin, oloista päätellen pitäisi ainakin

Marlin En kysynyt neuvolassa suoraan että pääsisinkö ultraan, mutta neuvolatäti tiesi, että olin ollu vu:ssa niin ei varmaan sen takia sitte ehdottanu edes. : /


Mä valitan koko aika oloista, anteeks vain, mutta en ole koskaan ollut näin huono vointinen, että tämä saa olon ihan sekaisin Oon onnellinen, että raskausoireita on, mutta ei ihan näin voimakkaita tarvis olla, että lämpöset ruuat ei edes maista ja hyväkun vettä pystyy juoda sekin kuvottas. :headwall: Ja nää mahakivut ainakin kyllä pelottaa. : / Enkä edes uskalla panadolia ottaa, vaikka sitä saakin raskausaikana syödä.

 

Minä (ja varmasti moni muukin) olisin antanut melkein mitä vain, että olisi ollut edes hieman etova olo. Mulla ei ole koko raskausaikana ennen nykyhetkeä ollut kertaakaan olo, että olisin raskaana, ei siis ole ollut juuri mitään oireita. Ainoastaan joitakin ruoka-aineita (lenkkimakkara ja jauheliha) en ole syönyt ollenkaan viikon 5+ jälkeen, kun niitä en vain saisi alas. Välillä suoraan sanottuna ärsyttää, kun näillä palstoilla melkein pelotellaan odottajia, että jos ei ole oireita, niin saattaa merkata ties mitä pahaa ja jos taas on oireita, niin kaikki on varmasti hyvin. Oikeasti noiden oireiden vertaileminen vaan saa oireettomat panikoimaan aivan turhaan :x Munkin kavereista suurin osa on olleet täysin oireettomia alkuraskaudessa, vain yhdellä oli voimakkaita oireita alussa ja toisella sitten koko raskauden ajan.

Suoraan sanottuna ärsyttää sekin, että vertaillaan millä viikoilla pitäisi alkaa vatsaa kiristää vatsallaan ollessa, milloin vaihtaa äitiyshousuihin ja milloin mitäkin. Mitä aikaisemmin, niin sitä parempi aina. Ja sitten ne, joilla muutoksia ei tapahdu niin aikaisilla viikoilla kuin jollain toisella, on ihan paniikissa. Ja ihan turhaan.

Me unohdetaan välillä jotenkin ihan täysin, että jokainen odottaja on yksilö ja verrataan vaan itseämme toisiin. Musta tuntuu, että mitä vähemmän lukee näitä Kaksplussan palstoja, sitä rauhallisempana saa itsensä pysymään (suosittelen muillekin hankkimaan muuta ajateltavaa, se on hyväksi sekä itselle että vauvalle).

Mun lähes ainut raskausoire on kyl se, että pinna on alvariinsa kauheen kireä, pahoittelut, jos joku loukkaa mielensä siitä mitä joskus sanon

ralliruutu ja sintit 11+1

 

ralliruutu Anteeks jos sait mun tosta kommentista jotenkin sellaisen kuvan. Mä oon ollu 3 kertaa aikasemmin raskaana ja olen siis päässyt niissä viikolle 6+ ja silloin mulla on ehtiny olla vain rinnat arat, tää kuvotus on mulle uus juttu ja vaikka valitanki siitä koko aika nii ei tarkota, että te joilla ei oo ollenkaan pahoinvointia niin ei olis kaikki hyvin. Mä ennenkuin kävin varhaisultrassa luulin tän pahoinvoinnin voimakkuuden takia, että odotan joko kaksosia tai että pahimmassa tapauksessa rypäleraskaus, mutta tämä onki normaali raskaus, niinkuin yleensä niillä jotka odottaa kaksosia niin on voimakkaat pahoinvoinnit, eli jokainen on erilainen raskaus

 

Miwwi, ei missään nimessä ollut tarkoitettu henkilökohtaisesti sulle eikä siis tarvitse anteeksi pyydellä Enkä tarkoita sitäkään, ettei huonosta olosta saisi valittaakin, totta kai saa! Ja minä olen iloinen siitä, että Miwwi sulla on voimakkaammat oireet nyt kuin aiemmissa huono-onnisemmissa raskauksissa, eihän aiemmasta poikenneet oireet voi olla muuta kuin positiivinen juttu En edes tiedä, miksi juuri tähän ketjuun päädyin avautumaan aiheesta, varmaan siksi, että sun juttu liippas mun omaa ärsytyksen kohdetta nyt niin läheltä (ja varmaan myös siksi, että tää on tällä puolella ainoa, jossa olen listoilla, kun mikään muu pino ei tunnu tippaakaan omalta).

Ärsyttää vaan se vertailu, jota monet harrastaa. Tässä pinossa onneksi toki vähemmän, täällä jotenkin ymmärretään helpommin vältellä sellaista kellä on pahin olo -vertailua, kun tiedetään, ettei sillä välttämättä ole mitään merkitystä raskauden etenemisen kannalta. Jotenkin välillä vaan ottaa kupoliin, kun jotkut tulee kertomaan nettiin kaikki alkuraskauden yökkäykset, huimaukset ja kuvotukset ja muistavat aina mainita sen mantran, että "no ainakin tietää kaiken olevan hyvin, kun olo on niin paha" ja sillä sitten oireettomat saadaan kauhun valtaan Tosiaan nyt kun olen jutellut asiasta myös kavereiden kanssa, useammalla kaverillakin oli vastaavia näkemyksiä ja panikointia nettikeskustelujen seurauksena (ja kaikki oireettomat ja oireelliset ovat tosiaan saaneet lapsensa...). Harmittaa siis suunnattomasti niiden puolesta, jotka panikoivat turhaan puuttuvia oireita!

Ja pahinta on, jos menee vauvakuumeilijoiden puolelle valittamaan oireitaan. Joskus tapahtui näinkin ja silloin kyllä kovasti vauvaa yrittäneenä harmitti, että "miten toi kehtaa, mä tekisin mitä vain että olisin tossa tilassa"!

Musta tuntuu, että kaksosraskauksissakin vain pienellä osalla on huonompi olo kaksosia odottaessa kuin yksösiä. Neuvolassakin sanoivat, että ne joilla yksösraskaudetkin ovat oireettomia, myös kaksosraskaudet ovat yleensä oireettomia. Toiset ei tosiaan osaa aavistella muusta kuin vatsan nopeasta kasvusta odottavansa kaksosia. Minäkään en tietäisi, jos en olisi käynyt kunnallisella varhaisultrassa silloin kuukausi takaperin Tosin saa nähdä sitten reilun viikon päästä, onko molemmat pysyneet mukana menossa, toivotaan parasta!

Nyt tuli kyllä viikon avautuminen multa. Ärsyttää oikeasti melkein kaikki tässä universumissa

 

No nyt on sitten virallisesti syksy, kun saatiin syksyinen pinokin kiitos siitä Fujin ja paljon onnea hyvistä uutisista!

Täällä on kiirettä pitänyt, kun palasin töihin pariksi kuukaudeksi ja lapsilla alkoi päivähoito. Ihan hyvin on mennyt, mutta kyllä työ väsyttää aika lailla ja lapsetkin ovat väsyneitä ja kohta 3v:llä on alkanut ihan järkyttävä uhma... Hohhoijaa fyysisestikin on jo aika raskas olo ja nostelut yms tekevät jo selkään ja vatsaan pahaa. Supistelee välillä, ei onneksi kipeästi mutta aika kovaa kyllä ja muutenkin vatsanpohjaa särkee välillä. Ja nivusiin tulee joskus aika kova kipu, joka kestää hetken ja sitten helpottaa. Ensi viikolla olis neuvolalääkäri, sitä odotellessa. Unettomuutta ei nyt onneksi ole ollut enempää kuin se yksi järkyttävä yö. Saa nähdä, palaako tuo vaiva missä vaiheessa.

Henkisesti menee taas aika lailla vuoristorataa, toisaalta olen onnellinen ja uskon että kaikki menee hyvin mutta aina välillä iskee epäusko että ei tästä varmaan mitään tule. Saunassa yksi ilta alkoi yhtäkkiä vaan itkettämään ihan hirveästi, vollotin sitten siinä hetken. En oikein edes tiennyt, mikä itkettää, keskenmeno ja tämä raskaus kai molemmat. Äh, en tiedä, hieman on siis sekavat ajatukset tällä hetkellä. Tuttava sai vauvan tuossa viime viikolla ja se jotenkin nosti myös tunteet pintaan, että ei meille varmaan vauvaa kuitenkaan tule... Hyvin epätodelliselta kaikki taas tuntuu, tässä välissä oli parempi jakso. Nyt vain tuntuu aika kovin pitkältä, voisin pikakelata siihen joulukuun alkuun... Samalla tässä maha vaan kasvaa ja tyyppi siellä pyörii ja potkii mikä on ihanaa. Edelleen herään aina yöllä/aamulla siihen, että käsi on mahan päällä kuin varmistaakseen, että tuo kumpu on siinä edelleen. Miten niin epäuskoinen?

Miwwi: raastavaa on tuo odotus, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Itse olen yrittänyt ajatella niin, että vaikka aika tuntuu pitkältä, niin väistämättä aika kuitenkin kuluu ja se ultrapäi kyllä vääjämättä tulee ja sitten olet siellä tutkimushuoneessa ja saat toivottavasti hyviä uutisia. Jos nyt yhtään ymmärrät, mitä tarkoitan. Tsemppiä odotteluun!

Marlin: ai jukra että sulla on jo noin paljon viikkoja kasassa, ihan mahtavaa! Toivottavasti alatiesynnytys onnistuisi. Äläkä nyt itteäs piiskaa liikaa noista syömisistä, jos ei kerran radia tällä kertaa ole. Hienoahan se on, jos jaksat syömisiä miettiä vähän tarkemmin mutta yritä olla stressaamatta. Ei se vauvan koko johdu suoraan sun syömisistä, ei siihen valitettavasti voi itse kovin paljon vaikuttaa (ellei nyt jatkuvalla syötöllä tunge roskaruokaa napaan). Itse ainakin uskon näin, siis silloin kun ei radia ole. Mulla kahdessa raskaudessa ollut sama lähtöpaino eli normaali bmi, ei radia, painoa tullut saman verran (vajaa 10kg) ja pojat syntyivät molemmat rv 40+4 ja silti heillä oli melkein kilon ero painossa! Kuopuksella oli tosi iso istukka ja uskon että se oli syynä hänen isoon kokoonsa, se oli varmaan tykittänyt energiaa häneen aika vauhdilla... Tsemppiä loppuviikkoihin, odottelu on henkisesti rankkaa ainakin minulla...

Ralliruutu: näinhän se on, me kaikki ollaan yksilöitä ja raskaudetkin voivat samalla henkilöllä olla kovin erilaiset ja se tuppaa monella usein unohtumaan. Oireet vs oireettomuus onkin aika turha keskustelu kun ei ne kerro todellisesta tilanteesta mitään. Mutta kai se on luonnollista, että kaipaa muiden kokemuksia ja vertaa niitä omiinsa, on tämä odotus vaan niin mullistava kokemus kaiken kaikkiaan. Varmasti oireettomuus voi stressata yhtä paljon kuin ympärivuorokautinen pahoinvointi, sen kyllä uskon. Aina on ruoho vihreämpää jossain muualla pitää vaan yrittää muistaa, että jokainen odotus on ainutlaatuinen ja mikä tahansa melkein voi olla normaalia/epänormaalia. Se kai tekeekin siitä stressaavaa, kun alussa varsinkin ei ole mitään takeita mistään ja sitä yrittää löytää jonkin todisteen siitä, että kaikki on hyvin, esim että jollain muullakin on ollut samat oireet ja hänellä sujunut kaikki niin kuin toivoisikin. Tuo pinnan kireys on kyllä tuttua, tuntuu että välillä hormonihuuruissa ei oikeasti pysty lainkaan kontrolloimaan omia tunteita tai reaktioita. Sitten ehkä jälkeenpäin ajattelee, että huuhuh menipä taas överiksi ja miten mä ny taas olin tuollainen

Oiekein aurinkoista syksyä kaikille ja hyvää odotusta!

Miirabell ja tyttömaha rv 28 tasan (kai)

 

Ei mullakaan ole pahemmin oireita ollut koko raskauden aikana, voin vaikka yhden käden sormilla luetella oireet joita on ollu:
Etominen, ei oksennusta
väsymys alkuraskaudessa
jalkojen pakotus.

Siinäpä ne oliki Esim. kohdun kasvukipuja ei oo tuntunu ku varmaan 1-2 kertaa koko aikana mikä on todella eriskummallista, mutta todennäköisesti normaalia

Mua pisti ärsyttää yhdessä vaiheessa kun kirjoitan sitä blogia, ja alkuraskaudessa valittelin kun etoi ja se olo oli siinä mielessä ällö, kun jotkut kehtasi sanoa, että miten mulla on pokkaa valittaa jotain pahaa oloa ja ruikuttaa kun takana on keskenmeno, että pitäis vaan nauttia. Voi jeesus! Mun mielestä jokaisella on oikeus valittaa jos siltä tuntuu tai olla valittamatta, on sitte takana keskenmeno tai ei. Heti niin kuin se keskenmeno veis sulta oikeuden tuntea mitään inhimillisiä raskauteen kuuluvia tunteita.
No, meitä on moneksi, ite valittelen jos siltä tuntuu ja jos ei oo mitään mistä valitella niin saatan valitella sitäkin kun oireita ei ole

Eipäs tänne kummempia, eilen ehkä tunsin liikkeitä, alamahalla oli jotain muljahduksia jotka tuntui käteen asti, mutta en oo varma oliko potkuja vai joku elohiiri opcorn:

19+0, POKS!

 

Oireista: Voin lohduttaa, että ittellä ei 7viikon jokapäiväinen oksentaminen tarkottanu, että vauva olis kunnossa. Istukka toimi. Vauva oli kuollu.
Toki oireet helpottaa oloo, kun ajattelee, et kaikki on jees, mutta en mä siltikää aina usko, että kaikki olis jees. Nytkin odotan, että saisin tehdä CB:n viikkonäyttösen testin, että nään, et joko ollaan 3+. Vaikka maha pömpöttää ja turvottaa, niin silti pelkään.
Olo on kyllä PALJON rauhallisempi nyt, kun esim. edellisellä kerralla ja sieltä se km sit tulikin sillon.

Ärsytyksestä: TIEDÄN tunteen! Eniten vituttaa kaikki.

 

Miirabell, minä niin komppailen sun sanoja! Jokainen raskaus on niin erilainen, eikä oireettomuudesta voi päätellä tosiaan mitään sen enempää kuin runsaista oireistakaan. Ja kyllä ymmärrän, että ihminen vertaa itseään muihin ja yrittää löytää vastauksia varsinkin jos yrittää etsiä vastausta siihen, onko jokin asia raskaudessa normaalia. Ärsyttää vaan se, etteivät ne ihmiset saa sitten realistisia vastauksia, kun tuntuu että joidenkin tapa on vaan tuoda esiin, kuinka raskauden pitäisi heti näkyä, tuntua ja kuulua kun heilläkin on käynyt niin. En osaa selittää paremmin, toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan.

Mulla on ollut melkein samat "oireet" kuin Miss_piggyllä eli väsymys ja (hajujen) etominen, joskus nousi hapot suuhun asti, mutta sitäkin tapahtui vain kerran. Mutta toisaalta olen herkkä hajuille muutenkin ja saatan yökkiä helposti esim. siksi että joku räkäisee maahan, samoiten olen aina ollut hyväuninen, joten jos en tietäisi olevani raskaana, niin en mieltäisi noita edes raskausoireiksi. Nykyään närästää illalla helposti, jos juo hiilihapotettuja juomia. Niin ja tissit on sivuilta kipeät ja turvonneet ihan ketunnenän näköisiksi, se onkin varmaan ainoa näkyvä raskausoire jonka mies huomasi Siinäpä ne sitten. Toisaalta olen hyvin tyytyväinen, ettei mitään sen suurempaa ole ollutkaan. Ei se olisi kivaa voida koko ajan pahoin tai joutua olemaan saikulla.

Ja tuosta ärsytyksen tunteesta, mulla johtuu se kyllä ihan stressistäkin, mikä taas johtuu osittain työstä ja varmasti tästä raskaudesta, kun en haluaisi yhtään odotella mitään. Ja tämä jatkuva väsymys saa ainakin minut reagoimaan voimaakkaasti ihan mihin tahansa, väsyneenä kiukuttaa kamalasti kaikki.

 

Onnea Fujin hyvistä ultrakuulumisista! :heart:

Miwwille tsempit pahoinvointiin edelleen! Ja kyllä siitä saa "valittaa", eihän s esitä tarkoita etteikö raskaudesta iloitsisi!

Oireista... Tosiaan oireet ei kyllä merkkaa välttämättä mitään suuntaan tai toiseen. Mulla kkm:ssä ihan samat kokemukset kuin kukkurukuulla. Kkm:ssä oireet jatkui vahvana, koska jostain syystä istukka, kohtu ja lapsiveden määrä kasvoi vaikka alkoi ei ollut enää elossa...

Marlin, sun aika kuluu nopeammin kuin mun Täällä taas tuntuu että junnataan paikoillaan... Tuosta kohtukuolemasta, se on alkanut pelottaa muakin... Ja uskon myös sen olevan kkm:n jättämää traumaa... Eiköhän kaikki mene kuitenkin ihan hyvin

ON: ei kummepia, olo on iso ja pullea Rd:stä huolimatta ei sokerit ole kotimittauksissa olleet kertaakaan lähelläkään raja-arvoja vaikken ole ruokavaliota mitenkään muuttanut. Oma paino on noussut nyt n. 7 kg vaikka herkutellut olen ihan samaan malliin kuin ennekin.

Stellini 30+2

ON:

 

Heippa!

En tiedä, onko tämä oikea paikka tulla kysymään... olen vain niin hukassa, enkä löydä aloituksia joissa olisi aktiivisia keskustelijoita...

Kuinka pian uskalsitte lähteä yrittämään uutta raskautta keskenmenon jälkeen?

Synnytin torstai iltana enkeli vauvamme viikoilla 15+4... koon mukaan oli menehtynyt varmaankin noin rv 13... Minulla on puoli vuotias tytär ja tämä enkeli oli erittäin toivottu... sain myös pesun jälkeen nähdä pienokaisen, hän oli todella kaunis...

Nyt pelottaakin, jos tulen uudelleen raskaaksi, että toistuuko sama. Olin Fiian kohdalla hysteerinen, pelkäsin kaikkea ja ramppasin neuvolassa jatkuvasti... Tämän toisen kohdalla otin rennommin ja näin kävi...

Kuinka nopeaa olette lähteneet yrittämään uutta raskautta?

Toivottavasti en ahdistanut ketään kyselylläni, anteeksi. Oli pakko päästä kysymään ja purkamaan, maanantaina itan yhteyttä neuvolaan ja menen puhumaan asiasta. Tuntuu vain, että sinne on niin pitkä aika...

Mummuni nukkui pois viikko sitten tiistaina, nyt tämä... en tiedä enää, kuinka selviän tästä. Mieheni on osannut hyväksyä asian, mutta itselle tämä on vaan niin kova paikka. Kaikki se kipu, eikä vauva päässyt edes syliin...

 

Esinnäkin: Oon niin pahoillani sun puolesta
Oman päänupin kannalta olis hyvä pitää paussia kierto tai kaksi... Mun mies ja minä ei pidetty ja annettiin kropan päättää, koska se on valmis. Ei sen yhden kierron tauko olis kyllä yhtään haitannu. Olin ihan hysteerinen, kun yritettiin raskautua ja hysteerinen, kun tulin raskaaks....
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2293420-keskenmenon-jalkeen-kuumeilevat-syksy-talvi-2013-2014-a/ Mä veikkaan, että tuolta saat tukea ja turvaa, mitä kaipaat. Me kaikki ollaan saatu.
Tsemppiä jaksamiseen ja tervetuloa tänne sitten, kun seuraava tärppää. Voidaan yhdessä jännittää miten se etenee...

 

Mun piti kysellä noista Cb:n viikkonäyttötesteistä. Miten teillä on viikot niissä noussu? Noissa sanotaan, että 5päivän välein kuulemma pitäis tehdä, jos haluaa nähdä viikkojen nousevan, mutta eilen oli tasan 3viikkoo hedelmöityksestä ja 5päivää edellisestä testistä oli tänään ja silti mä sain vaan 2-3. Niin kun viimeks. Mitkä ne on ne viitearvot? Millä viikoilla te ootte saanu 3+ digiin?

Ja kaiken lisäks mulla on ollu ihan kamalia unia!!! Viimeyönä joku mun kaveri poltti huvikseen taloja ja halus muuttaa mun kanssa yhteen ja vissiin mun isälle se oli ok??? :O
Edellisyönä olin hautaamassa mun kuollutta lastani!!! Se oli kamalaa, mutta oikeastaan helpottavaa. Jos olisin saanu pitää mun hautajaiset sillon kun mulla oli kkm, olisin päässy helpommin yli. Ehkä mä hautasin sen ensimmäisen siinä unessa ja nyt pystyn elään elämääni ilman niin suurta surua?
Mua itketti toi uni eilen viellä niin paljon, etten pystyny puhuun siitä mun miehelle, enkä äidille ja siskolle, vaikka ne kyseli kauheesti, kun unista puhuttiin. Mun sisko kerto kaikki unia mitä sillä oli ollu odotusaikana ja nekin järkytti mua ja alko itkettään, mutta siltikään en pystyny kertoon tosta hautaamisesta!

T: stressaantunut ja järkyttynyt kukkurukuu ja "salainen seikkailija" 5+1

 

tyntti Otan osaa pienen enkelin menettämisestä ja mummustasi! :hug: Mä oon kokenu 3 keskenmenoa varhaisilla viikoilla ja en osaa edes kuvitella miltä teistä tuntuu, itse olen keskenmenojen jälkeen ollut fyysisesti että henkisesti niin rikki, että uus raskaus on ollu vaan pelottava ajatus, joten olemme odottaneet ainakin yhden kuukautiset niin on saanut edes vähän aikaa olla ilman pelkoa. Tsemppiä teille! <3

kukkurukuu Oletko ihan sata varma koska ovulaatio on ollut? Ei varmaan kannata ihan noin tarkasti testailla, kannattaa aina varmaan odottaa vielä lisäksi muutama päivä. Oletko tehnyt liuskatestejä? Onko ne ollu minkälaisia?

Miwwi 9+5

 

Hei,

Varovaisesti tulen tänne kurkistelemaan, vaikka en vielä uskalla liittyä. Nyt oli pakko kirjoittaa kun päällä samanlainen viiva/testipanikointi kun kukkurukuulla ...

Ihan ensiksi haluan esittää tyntti sinulle pahoittelut. En osaa edes kuvitella tunteitasi nyt, toivottavasti toivut hyvin ja pääsette pian yrittämään uudelleen. Luulisin että yritystä voi aloitella kun itsestä oikealta tuntuu mutta lääkäri varmaan ottaa vielä kantaa asiaan? Iso :hug: sinulle.

Sitten niistä testeistä, kukkurukuu mulla näytti kanssa viikko sitten 5+2 toi digi raskaana 2-3 ja nyt tänä aamuna tasan viikon päästä (6+2) vasta sain lukeman 3+. Sikäli helpotus, mutta kun on koko viikon nyt turhuillut, ruskeaa ja/tai vereslimaista vuotoa. Joten pelko on kova. Kaikki keskenmenot (3kpl) on alkaneet vuodolla ja kahdessa onnistuneessa raskaudessa ei mulla ole ollut minkäänlaista vuotoa. Poikkeuksena keskenmenoihin, nyt on kuitenkin oireita. Pahoinvointi, hirvittävä väsymys ja rinnat kipeet. Panikoin, mietin ja pähkin koko ajan. Keskiviikolle on VU varattu joten silloin tilanteen pitäisi selvitä.

Ihanaa että monelle täällä kuuluu hyvää :heart: Näytti noita vuotojakin olleen joillakin ja silti mennyt ihan hyvin, mitä nyt ketjua taaksepäin lueskelin. Antaa vähän toivoa..

 

Tyntti: otan osaa suureen suruunne. Itse koin myöhäisen keskenmenon alkuvuodesta rv 17+, sikiö oli ollut kuolleena ainakin viikon kun todettiin ja vastasi kooltaan vain rv 14+ eli kasvu oli loppunut jo aikaisemmin. Mitään syytä keskenmenolle ei löytynyt. Synnytyksessä istukka jäi kohtuun ja vuosin verta 1,5l ja jouduin kaavintaan. Eli siinä piti toipua sekä henkisesti että fyysisesti. Kuitenkin sekä miehelläni että minulla oli heti vahva tunne, että uusi raskaus on toiveissa niin pian kuin mahdollista.Tasan neljä viikkoa kaavinnasta alkoi kkuukautiseteikä me sen jälkeen käytetty mitään ehkäisyä ja tulinkin saman tien raskaaksi uudestaan. Tähän asti kaikki on mennyt hyvin ja viikkoja nyt kasassa 28+1. Henkisesti on kyllä ollut rankkaa, varsinkin kun viikkoja oli saman verran kun ed keskenmeno tapahtui. Sain onneksi hyvin tukea neuvolasta ja kävinkin siellä parin viikon välein ihan vaan juttelemassa ja kuuntelemassa sydänääniä. En osaa neuvoa miten on paras tedä mutta kannattaa kuunnella itseään ja jutella asiasta niin paljon kuin mahdollista, se ainakin auttoi minua selvittämään omia ajatuksia. Ja surra saa ja pitää juuri niin paljon ja sillä tavalla miltä itseltä tuntuu. Paljon voimia surutyöhön, ekat kuukaudet oli ainakin minulla aikampista vuoristorataa. Ja paljon onnea jatkoon! Jos haluat kysellä enemmän tai vaihtaa kokemuksia niin voit halutessasi laittaa yksityisviestiä minulle.
T. Miirabell

 

kukkurukuu (ja muut testailijat), ei kannata luottaa niihin CB:n viikkonäytöllisiin testeihin ihan 100%. Niiden on kuitenkin tarkoitus olla vain suuntaa-antavia, ei missään nimessä antaa tarkkaa tulosta päivänkään marginaalilla. Eihän ne sellaiseen edes pystykään, koska jokaisella naisella raskaushormonin määrä nousee yksilöllisesti ja vaihtelee ihan senkin mukaan, paljon hormonia erittyy virtsaan. Jos testaa tasan menkoista laskettuna viikolla 5+0, niin testi voi ihan hyvin antaa tuloksen 2-3. Eihän sitä voi kukaan tietää, onko ovulaation jälkeen alkio kiinnittynyt tai istukka alkanut tuottaa hormoneja 2+3 vai 2+6, jo tuollainen normaali heitto kiinnittymisajankohdassakin voi jo aiheuttaa "hitaamman" hormonin nousun CB:n digitestiin.

Itse en ole oikein muutenkaan ymmärtänyt jokaviikkoista testaamista sillä viikkonäytöllisellä, tuntuu että moni vaan stressaa sillä liikaa itseään ja panikoi suotta Toki ymmärrän, että jotkut haluavat seurata sitä HCG:n nousua, mutta mitä niin hyödyllistä tietoa raskauden kehityksestä siitä saa, että niitä kannattaa tehdä? Ei niihin testeihin kannata luottaa orjallisesti, kyllä mullakin se testi näytti viikolla 5+ ihan oikeita lukuja (3+) ja silti kyseessä oli tuulimunaraskaus. Ja se oli siis ainoa kerta kun sen testin tein jonkun suosituksesta, kun epäilin ettei kaikki ole ihan hyvin. Ja jotenkin sitä erehtyi ajattelemaan, että ei tää testi voi olla väärässä...

Tiedän, että ne ensimmäiset viikot varsinkin on ihan hirveitä (ehkä niiden omien piinaviikkojen jälkeen osaa vähän rentoutua), mutta oikeasti niiden alkioiden/sikiöiden kehitykselle olisi kaikista parhainta, että odottava äiti voisi ottaa mahdollisimman rennosti ja välttää kaikkea turhaa itsensä stressaamista. Se on varmasti vaikeaa, mutta kannattaa oikeasti yrittää harhauttaa itseään ajattelemaan ja tekemään jotain ihan muuta sen verran, ettei ole koko aikaa ihan paniikissa vatvomassa raskauden etenemistä. Vaikeaa meille, joilla on menetyksiä takana, mutta kannattaa huomioida stressihormonit sekoittaa kaikki muutkin hormonitasot, ja se ei ole hyväksi raskaudelle...

tyntti Todella suuret pahoittelut Noita fiiliksiä on vaikea yrittää ymmärtää, kamalinta mitä odottaessa voi sattua, on menettää lapsi. Eikä siihen pysty löytämään mitään oikeita sanoja, eikä varsinkaan neuvoa yksiselitteisesti, milloin kannattaa jatkaa yrittämistä.

Yleisenä ohjeena on, että keskenmenon jälkeen pitäisi odottaa ne yhdet kuukautiset ja jatkaa yrittämistä silloinkin jos siihen on henkisesti valmis. Yksien kuukautisten odottaminen on periaatteena ihan hyvä, sillä silloin edellisen raskauden raskaushormoneja ei pitäisi olla enää kehossa sotkemassa uutta yritystä ja kohdun limakalvot ehtivät uusiutua kerran keskenmenon jäljiltä. Se tuntuu kyllä pitkältä ajalta, minulla tuulimunaraskauden keskeytyksen (tapahtui 8+5) jälkeen ei ollut malttia aloittaa uudelleen ehkäisyä, joten tulinkin heti raskaaksi pari viikkoa keskeytyksen jälkeen, mutta raskaus oli kemiallinen (näkyi pari päivää testeissä hentona haamuviivana ja sitten alkoikin kuukautiset). Kuukautiset oli siis ensimmäiset keskenmenon jälkeen ja ne olivat tosi vähäiset, joten luultavasti limakalvot eivät vaan olleet valmiit vastaanottamaan vielä pientä alkiota. Tämän jälkeenkään ei yritetty enää samalla tavalla "päiviä laskeskellen" kuin ennen keskenmenoa, vaan ajateltiin ennemmin, että tulee jos tulee ja toivottavasti tuleekin. Näiden kuukautisten alusta tasan 4 viikon päästä tein sitten taas positiivisen testin, joten jo kolmas raskaus neljännen kuukauden sisään oli saanut alkunsa. Ja nyt menossa 11+2, kaksoset löydetty vu:ssa 6+6.

 

kukkurukuu Oletko ihan sata varma koska ovulaatio on ollut?Oletko tehnyt liuskatestejä? Onko ne ollu minkälaisia?

Olen 100% varma, koska oli ovulaatio, mutta voihan esim. kiinnittyminen voinu tapahtua myöhemmin. Oon mä testaillu vaikka millä ja tosi vahvaa plussaa antaa! Oon vaan ihan ylihysteerinen ja testaan, etten olis hysteerinen ja sit kuitenkin oon hysteerinen! Argh!

coffeeBreak KIITOS!!!! Eli odottelen ensviikon lauantaihin! Ainakin oireet on niin vahvat, että varmasti oon raskaana. Tässä vaan nyt on vähän ongelmaa uskoo, että kaikki olis hyvin!

ralliruutu Minkäs teet, kun saa lohtua niistä hemmetin testeistä... Kyllä mäkin tiedän, että on ihan typerää hakee lohtua niistä, mutta ei meillä oo muutakaan... Mun piinaviikot on viikolle 13asti... Sinne roikun ton yhden 3+testin varassa ja se, että saan sen siihen testiin tulee helpottaan mun olooni edes muutamaks päiväks. Se mahdollistaa, että voin viettää päiviä, jollon nautin tästä olosta. Anna meijän hakee lohtua orjallisesti niistä viikkonäytöistä.

Kuitenkin uskalsin tuulettaa, koska tällä kertaa ollaan virallisesti pidemmällä, kun viimeks!!
Terv. ylihysteerinen kukkurukuu ja salainen seikkailija 5+2

 

Miirabell Nää on taas näitä "väliviikkoja" kun tuntuu että oispa enempikin viikkoja jo kasassa Mutta eihän tässä tosiaan enään kauaa ole jälellä. Sullakin jo tosi hurjasti viikkoja Mullakin välillä tulee nuita itkukohtauksia, kun ei oikeestaan oo mitään syytä vollottaa, mutta sitten kaikki kuitenkin itkettää. Kaippa ne on nää hormoonit.
Mulla lähinnä siksi mietityttää tuo vauvan koko, kun esikoisen aikaan en niiin tarkasti kattonu mitä söin. Toki jätin herkut kerta/viikko. Poika synty 40+3 ja paino 4430g. Toisella kertaa katoin tarkasti mitä söin, ja mulla viimesen 14 viikon aikana paino jopa putos kaks kiloa. Silti tyttö paino syntyessään 4310g kun 42+0 synty. Tokihan hän olisi ollut varmaan pienempi, jos ois syntyny suht samoilla viikoilla kuin esikoinen, mutta ei sitä jotenki osaa ajatella ollenkaan niin. Mutta onneksi nyt kuitenkin siihen ultraan pääsen, niin ei tarvi synnytykseen asti jännittää vauvan kokoa

CoffeBreak onnea plussasta! Toivotaan kovasti että ultrassa on kaikki hyvin

tyntti Todella suuret pahoittelut vauvan menetyksestä : /

(.) Mulle saa päivittää iäksi 30v. Eilen tuli täytettyä pyöreitä, ja jotenkin tänä aamuna tajusin että niin joo, mun ikä alkaa jo kolmosella eikä enään kakkosella...oon ehkä hieman järkyttyny Mutta eiköhän se tästä. Tämä aamu on taas ollu jotenki masentava...vauva ei oo kauheesti liikkunu, vaikka normaalisti aamusinkin jumppaa ihan kivasti. Mies nukkuu edelleen, enkä kyllä uhastakaan käy herättään häntä. Mies on ollu nyt kolme viikkoa ilta- ja yövuorossa aina vuoroviikoin, eli viikolla aamusin hän nukkuu ja herää vasta 12 aikaan, ja iltasin ei tietenkään oo kotona, eli oon melkeimpä yh nää viikot. Ois kiva kun etes viikonloppusin heräis hieman aijemmin, mutta kun ei. Nyt sitten on pinna kiree ja tulee lapsillekin tiuskittua turhasta : /

Marlin ja Vimma 34+3

 

kukkurukuu, niin, en mä kieltänyt ketään testaamasta. Ihmettelen vaan, että miksi hysterisoida itseään turhaan, jos hormonit eivät nousekaan just oikeana päivänä. Ja kun se hormonitason nousu ei kerro oikeastaan mitään siitä, miten se raskaus etenee - kuten sanoin, mullekin vannotettiin, että jos sun testi näyttää 3+ niin kaikki on hyvin! Mutta jos joku haluaa uskoa testeihin, niin ok, ei se ole multa pois, enkä halua asiasta vääntää tämän enempää. Suosittelen luottamaan enempi omaan fiilikseen kuin testeihin. Tosin sullahan näyttää tavallisetkin testit vahvaa viivaa, joten sehän on jo loistava asia

Miwwilläkin onkin jo paljon viikkoja kasassa Joko on np-ultran ajankohdasta tietoa?

coffeeBreakille myös mukavaa odotusta, kiva että varhaisultra on jo varattuna

(.) Minä kuulin tänään ensimmäistä kertaa ainakin toisen pikkuisen sydänäänet dopplerilla :heart: Etsin varmaan vartin ja sieltähän se pikkuinen jumputus lopulta löytyi, samoin istukan suhina. Toisen ääniä en jaksanut enää etsiä, kun rannetta alkoi särkeä niin paljon se dopplerin piteleminen. Mutta yksi ainakin pompotteli siellä, mieskin kuuli äänet