*~ Maaliskuun mussukat 2013 ~* Tammikuussa

Dania -kiitos nimilinkistä! Meilläkin pähkätään nimeä, joka sopisi ranskalaiseen, suomalaiseen ja skandinaavinen suuhun.. Tuo ranska sekoittaa pakkaa hiukan..

 

Kunnan tarjoama karies sylkitesti, kuinka moni on käynyt siinä nyt odotus aikana?
Minlla olisi se huomenna ja olen hukannut ohjeistus paperin (enkä myöskään netistä löydä ohjeita), joten en tiedä miten se nyt meni..Pitikö olla syömättä ja juomatta vai hampaita pesemättä ennen sitä. Tietääkö joku?

Supisteluja on tääläkin ollut, parina päivänä peräkkäin ja hyvin tiheeseen 45min sisään 7 kipeetä supistusta. Se on ainakin neuvolan mukaan loppuajalle seksikielto mulla (eipä toisaalta haittaa ).

greentea1 30+6

 

Omppulimu. Miun herkkulakko pohjautuu siihen että raskaan ollessa kerään kiloja helposti, ilman mässäystä jo nyt sen 10kg, jos olisin herkutellu niin ainaki 5kg olisa jo enempi ja lopputulos hyvällä säkällä 20kg. Aineenvaihdunta ilmeisesti hidastuu ja hormonit vaikuttaa, kun normaalielämässä saan kuitenkin herkutella kerran viikkoon lihomatta. Ongelma on myös se että jos syön karkkia niin jään koukkuun ja hirveen vaikee lopettaa, joten tuntuu helpommalta olla pitempiä pätkiä ilman

Nimet: on aikalailla päätetty, etunimet on ainakin jo varmoja molemmille sukupuolille. Tekis mieli möläyttää, mut en haluu että tutut tietää kun jokunen kuitenkin tietää miun nikin!

Supistuksia tulee ja menee, yritän elää normaalisti. Päiväunilla äsken heräilin niihin mutta en jaksa enää näillä viikoilla alkaa hermoilla niistä. Jos vauva nyt päättää syntyä niin sitten se päättää. Toki mie hölläilen tekemisiä kipujen mukaan jne. Luulen kyllä että loppuun saakka mennään vaikka supistelee, riesahan tää on mut vaiva muiden joukossa. Eniten minuu rassaa tosiaan henkinen puoli, nää fyysiset kyllä jaksaa.

Särö Katoin että näyttää ihan miun masulta, jotenkin samanmallinen

Sylkitestistä en ole kuullutkaan! :O

Nippa: Innostuin miekii tekee haalarista pussin, vähän vanhempi malli kun toi siun, mut seuraavaks taidan tehdä samalaisesta haalarista kun sellankin olis yks tääl, ja siihen sais sen reiänkin autoa varten kun vetskarit on sivulla
Kypärämyssyn ompelin kans ja seuraavaks käyn sit leikkelee haaremihousuja, kunhan löydän jonkun harjottelukankaan aluks

 

Huimausta mulla on välillä. Esikoista odottaessa kärsin siitä jo ihan alkuraskaudesta loppuun asti. Sillon se oli ihan järkyttävää ja päivittäistä + niska ja hartiat puutuivat samalla. Nyt oon siis enemmän kuin tyytyväinen näihin satunnaisiin huimauskohtauksiin.

Nimi on meillä laitettu sairaalan esitietolomakkeeseen, mutta ei vielä tiedä tuleeko se olemaan vauvan nimi. Onhan tässä vielä aikaa miettiä Etunimeksi en halua mitään kovin harvinaista/erikoista, mutten mitään kovin yleistäkään nimeä.

greentea mä en ole kuullutkaan tuollaisesta testistä ei siis täällä sellaisia tehdä..

Supistukset Mulla oli tässä muutaman viikon tauko harkkasupistuksissa, sitä ennen niitä tuli päivittäin. Nyt niitä on taas vähän alkanut tulla ja selässä on sellaista menkkajomotusta.

Nallu ja pikkuveli 33+1

 

Kivunlievityksenä esikoisen kohdalla epiduraali-yritys, joka ei auttanut MITÄÄN. Meni kuulemma väärään tilaan, mihin ois pitäny... Sit ei enää muuta ehtinytkään ja luomuna väänsin... Kaurapussi ei passannut mulle ja ilokaasua en osannu oikein käyttää... Ainoa asia joka auttoi edes hitusen oli mieheni todella napakka alaselkä hieronta. Nyt jos alakautta pääsisin synnyttään haluaisin ehdottomasti kivunlievitystä; luomu on jo koettu ja kiitos ei toistamiseen. Spinaali olisi ollut listaykkösenä... esikoinenkin synty kuitenkin aika vauhdilla ni ehkäpä riittäis kivunlievitykseksi se...? Mut empä mä pääse sitä kokemaan sit ku se leikkaus eessä... Tosin siinäkin puudutetaan joko epiduraalilla tai spinaalilla mut puudutukisen voimakkuus on pikkuisen eri luokkaa ku jalkojakaan ei voi liikuttaa... Ja hyvä niin et pysyy siinä pöydällä eikä saa paniikissa jotain sätkyä...

Sterilisaatiota en missään nmessä tohtisi itse vielä tehdä kun mittariin tänä vuonna tulee vasta 29v... Mut lapsi on varmaan viimeinen, nyt ainakin siltä tuntuu vahvasti näiden rankkojen viikkojen keskellä. Mut jotenkin sitä ei niin varma oo et piuhoja poikki tohtisi, pian joskus iltatähti houkuttaa... mieshän tuo tuntuu olevan täysin varma asiasta, sanoinkin sille et käy itse sit vetään piuhat poikki jos on niin varma; eipähän tartte mun kierukan laittoa alkaa pelkään taas synnytyksen jälkeen... (viimeksi se tuntu tosi ikävälle vaikka just olin alakautta synnyttäny, muuten kyl hormoonikierukka oli hyvä ku menkat oli 3v pois kokonaan!)

Makeanhimo täällä myös sietämätön välillä. Ja tullut kyllä herkuteltua taas v.loppuna... Pitääpä taas arkena skarpata.

Nippatäti: Mä myös innostuin tuosta toppapussi-hommasta... Mulla on siskon tytön vanha äitiyspakkauksen puku joka jo muutenkin aika kulahtanut kun välillä esikoisellakin pidin... Sen systeri lupas "uhrata"... Äiti siis omepelee, mä oon ihan peukalo keskellä kämmentä niissä hommissa... Mut se on tosiaan 2004 vuoden äippäpakkauksesta ja siitä saa aikas reilun kokoisenkin ku näköjään siihen aikaan puvut on ollu huomattavsti isompia viel ku nyt uudemmissa, ainakin ku -08 pakkauksen pukua vertaa siihen. Esikoinen käytti sitä vanhaa pukua viel reilu 1v. muistaakseni...

( . ) Täällä käy vaikeaksi tämä pelkkä oleminen nyt sen puoleen et en malttais levähtää tarpeeksi. Jotenkin sen vuotelun jollainlailla unohtaa ku sitä ei muutamaan viikkoon oo tapahtunu ni tekis mieli puuhailla kaikenlaista... Vielä 2 viikkoa ainakin pitäis olla iisisti... Sit jos liikaa rehkii, sairaalareissu pian taas ja ihan vielä ei jaksais sinne mennä pötköttään... 3vk on se tavoite... Voi että kun tietäisi et onko vuotoja vielä luvassa vai joko tässä uskaltaisi jotain pientä touhuillakin. Enhän mä siis mahdottomia ees voi ku alkaa suppailla... mut vaikka kauppoille ku pääsis... näkis ihmisiä.... Muuten mukava viikonloppu ollut kyllä perheen kesken, esikoinenkin paranemaan päin flunssasta. Vauva myllää niin et eilen illalla voihkin sohvalla ukolle ku meinas ilmeisesti työntyä kyljenkautta pihalle... Luulen et varmaan yritti nyt kääntyä takasin pää alaspäin, mut liikkeistä päätellen epäonnistui ja edelleen luulen olevan perätilassa... Huiiii... tulipas napakka supistus tässä samalla kun kirjoittelen, kipein ehkä tähän asti tulleista... ehkä kuitenkin kiltisti levähdän... : /

Nopponen 34+1

 

Kiva Nopponen ja Sone jos oli hyötyä miun puuhasteluista=) Tuli ihan tosi hyvä mieli, kiitos :heart: Mie oon aatellu just että toppapussin suhteenhan sillä ei oo niin väliä sillä jalkaosuuden isoudella, että tiivishän se on ja lämmin pienelle vaikka oliskin "himpun iso".

 

Nimet ovat meillä edelleen auki. Muutamia ajatuksia on, mutta "tää se on - ilmiötä" ei vielä ole ollut. Me ei ihan perinteistä nimeä haluta, mutta ei tarvitse olla mikään erikoinen. Mielellään saisi sopia esikoisen nimen kanssa yhteen.

En voisi edes ajatella sterilisaatiota, vaikka viimeinen lapsi tämä meille on. Sen verran pelkään kaikkia toimenpiteitä, että sterilisaatio ei tule edes kyseeseen :ashamed: Muuten mulla ei ole mitään sitä vastaan. Toki lopullinen ratkaisu tuntuu myös pahalta, mutta ratkaisevin tekijä on toimenpiteeseen joutuminen.

Kaikkea kivaa olette ommelleet! Mulla ei ole konetta, eikä taitoa, joten tarvittaessa pyydän äitiä tekemään

Rintakumia kokeilin viimeksi sairaalassa, mutta se jäi käyttämättä. Muutenkaan en ole kauheasti ajatellut ostaa etukäteen juuri mitään. Ostan, jos niille tulee tarvetta.

Monilla on ollut suppareita. Ne on kurjia, mutta jos eivät aiheuta mitään muutoksia, niin se on jo puolivoitto. Mulla on alkanut tulla satunnaisesti menkkamaisia supistuksia. En halua hakeutua päivystykseen niiden takia. Etenkin pystyssä oleminen aiheuttaa niitä, joten makuullaan pysyn tiiviisti. Pakko mennä näytille, jos niitä tulee paljon. Muuten yritän pärjätä vielä viikon.

(.) Täällä edelleen ollaan flunssan kourissa. Alkaa jo "#)(/&¤ kun yöunet katkeavat kesken flunssakipujen vuoksi. Viime aikoina olen myös herännyt tavallista aiemmin syömään. Aamusokerit jäävät alle 4 koko ajan, jos en herää syömään Onneks ei varmaan tarvitse montaa viikkoa tehdä tätä. Pientä pahaa tuulta täällä on kaiken tämän keskellä, mutta eiköhän tämä taas tästä.

 

Bingo kiitti vastauksesta. Joo noin se tais siinä lapussa lukea, minkä hukkasin.

Meillä sylkitesti tarjotaan odottaville äideille ja tuleville isillekkin. Samalla tehdään perus hammastarkastus.

greentea1 30+6

 

bingo Minulla toimii firefox moitteettomasti. Päivitin juuri eilen siihen uusimpaan versioon.

Greentea1 Meillä ei myöskään ole sylkitestejä näillä korkeuksilla

Makeannälkä vaivaa myös täällä ja sitten kun on syönyt makeaa niin tekee mieli suolaista. Tuntuu että koko ajan pitää olla syömässä. Kylläinen olo on tainnut olla viimeksi jouluna. Tuntuu että söi mitä tahansa niin kaikki mahtuu Ei ole kivaa kun paino nousee ihan uusiin sfääreihin, mutta liitoskivuilta liikkuminen on hankalaa ja seisoskelu aiheuttaa vatsan kovettumisia.

Nukkumista häiritsee ainoastaan vessahädät, jolloin alkaa sattua vatsaan tosi paljon. Nukuttua saan vielä molemmilla kyljillä ja aina välillä herään selältään. Selällään tosin kohtu painaa verisuonia, koska tulee välissä todella tukala olo. Myös selkä ei välitä selällään olosta vaan kipeytyy.

Sterilisaatio ei ole käynyt mielessä. Miehen mielestä lapsiluku tulee täyteen kahdesta, mutta kyllä minusta tuntuu, että yksi olisi jonkun vuoden päästä vielä mahdollinen. Eniten harmittaa, että jos nyt joutuu sektioon, niin on taas riski olla uudestaan raskaana, kun on voinut tulla kiinnikkeitä. Nyt ei ole edellinen sektio mielestäni vaikuttanut raskauteen, eikä haava ole kipuillut vaikka lapsille ikäeroa tuleekin vain 1,5 vuotta.

kaz 32+6

 

Kivunlievitys suihkua ja kaurapussia aion käyttää ja epiduraalia olen ajatellut jos sen vaan ehtii saada. Edellinen synnnytys oli niin nopea, etten kerennyt mitään kivunlievitystä saada. Ilokaasuahan ei Jyväskylässä enää saa ollenkaan, muuten olisi sitä voinut kokeilla.

Nimet on meillä jo valmiina. Tytölle on vain etunimi mietittynä jos sattuukin tyttö olemaan. Poikalupaus saatiin, niin pojalle on sitten kaikki nimet mietittynä. Ovat tavallisia suomalaisia nimiä jotka ovat kaikki oleet minun suvussa ja keskimmäinen nimi on myös miehen puolella suvussa. Lapsihan tulee saamaan minun sukunimeni, mieskin ottaa minun nimeni jahka naimisiin mennään.

Rintakumia en edellisen kerran käyttänyt ollenkaan. Nyt olen miettinyt sitä kokeilla alkuun jos vähentäisi nännien kärsimistä.

Sterilisaatiota ei ole tulossa meille kummallekaan vaikka mies vitsailee, että jos sektioon joudun niin hää pyytää lääkäriä sen minulle tekemään.

Makeanhimo vaivaa aina välillä, onneksi siihen tuntuu auttavan ihan vaan pari palaa suklaata.

Supistuksista Harkkareita tulee aina välillä, nyt on parina päivänä tuntunut tulevan heti pari kun nousee seisomaan, vauva käy myös usein puskemaan kun nousen seisaalleni. :/ Eilen illalla tuli pari kertaa sellainen "kiristävä vanne" tuohon vatsan ja alaselän ympärille, ei tuntunut kivuliaalta vaan lähinnä epämiellyttävältä, että tuumasin niiden olevan vähän kovempia supistuksia. Voikohan vauva motata nyrkillä tai jalalla jonnekin kohdunsuun tienoille?? Eilen tuli sellainen äkillinen vihlova kipu sinne tienoille, joten ajattelin että näinköhän vauva on voinut sinne motata...

(.) Sisko sai perjantaina pienen tytön!! Innolla odotan, että pääsee pikkuista katsomaan!
Vauva myörii, ei niinkään enää potki vaan lähinnä möyrii. Vatsakin tuntuu kasvavan hurjasti!
Oon saanut siivousurakkaakin eteenpäin. Keittiössä tuli raivattua muutamia kaappeja ja myös vessan hyllykkö. Jos alkuviikosta saisi vikat keittiön kaapit käytyä läpi ja sitten keskiviikkona olisi tarkoitus urakoida esikoisen huone. Se on täynnä aivan turhaa rompetta, niin siinä pitää tehdä suursiivous. Sitten olisi enää loput meidän vaatehuoneesta ja makuuhuoneesta ja olisi suursiivo tehty! Parissa viikossa olisi tarkoitus saada koko homma loppuun!

CandleLight ja poju 34+0 POKS!:heart:

 

Rintakumeista piti tulla vielä kommentoimaan et itse aion pysyä niistä NIIN KAUKANA kun vaan pystyn! En todellakaan suosittele kenenkään ottavan niitä käyttöön kokeeksi ellei ole AIVAN PAKKO! Esikoisen aikaan tyttö ei saanut ensin rinnasta kiinni kunnolla niin hoitajat tukkivat rintakumin, en siis ehtiyt varmaan kun 5min kokeilla imettää ni oli laitettu jo kumi väliin, en ees silloin tienny koko kumien olemassa olosta. Ja niinhän siinä kävi et tyttö oppi imemään aluksi VAIN niiden kanssa. 1kk iässä sain vieroitettua ne vasta pois... Ja siis käyttö ärsytti siksi eniten ku niitä piti keittää ja steriloida ja yöllä ne oli aina hukassa ja myttyrällä jajajaja... Ne tuntu lähes yhtä työläiltä kun et pullolla olisi ruokkinut puhdistuksineen jne... Mut siis mun kohdalla oli pakko sit käyttää ku ehti tottua tuttipullomaiseen tuntumaan suussa... : / Ja siitä huolimatta nännit oli arat aluksi, ei siis poistanut sitäkään vaivaa, ainakaan kokonaan. Nyt en huoli kumeja ennenkuin oon saanu rauhassa kokeilla imettää ja JOS millään ei onnistu niin sit on tietty pakko, imettää kuitenkin haluan... Tää nyt siis vaan toisenlainen kokemus ja riippuu paljo vauvasta, toiset tottuu heti ja toiset ei... Mut kerroinpas omankin kokemuksen...

Nopponen 34+1

 

candlelight Miulla on vihlovia kipuja kohdunsuulla, mutta suurin osa niistä kyllä tulee siitä kun vauva muljuttaa päätään alaspäin. Ja sit viel työntää peppua ylöspäin samaa aikaa eli oikasee itteensä ihan kunnolla ja venyttelee, niin avot että tuntuu imakalta. Muutenkin on kyl vahvat liikkeet tällä kaverilla, tai sit miulla on vaan erityisen herkkä kohtu kun ihan koskee. Kylkiluiden väliin kans sattuu kun tulee monotusta.

 

Pikaiseen poksumassa
HaaveissaPulla ja Pulla 33+1 eli 34.s viikko!

ps. Huomasitteko, että syyskuiset on laittanut oman pinon pystyyn? Jotenkin mua joka kerta sykähdyttää uusi pino - maaliskuisten pinon alkukin tuntuu olevan vielä niin lähellä, vaikka nyt mennään kaikki jo loppusuoralla.

 

Dania ja Sone: Okei, ymmärrän sen herkkulakon siinä tapauksessa jos kerää tosiaan helposti kiloja. Mut en mä silti liian ankara viitsis olla, itseäni ärsyttää naistenlehdet ku aina joka kannessa jotai hoikistumisjuttuja, pinnallinen maailma. Itse toki tässä helppo vielä puhua kun laihduin pahoinvoinnin ja ruokahaluttomuuden takia 4-5 kiloa ja oon vaan saanu ne nyt takasi. Ite pyrin välttämään karkkeja ja limuja hammaslääkäripelon takia.

Sylkitestistä en oo kuullu.

Harjotussupistuksia ei oo nyt näkyny. Mut niitä oli ehkä sillon ku viel töissä olin.

Huomasin itse kanssa ton syyskuisten pinon, ollaanpas sitä pitkällä

Hei kertokaa viisaammat, kun olin siellä synnytysvalmennuksessa ja siel sanottii et avautumisvaihe on jotain 12-18 tuntia, niin mietin et sehän on sairaan pitkä aika. Niin mistä se taas laskettiin se avautumisvaihe alkaneeksi, säännöllisistä supistuksista? Ja onko tosta koko aika sellasta kärvistelyä vai onko alussa vielä helppoa? Tuleehan ne supistukset käsittääkseni alussa harvempaan ja kivuttomimpina ja sit voimistuu. Paljonko on yleensä auki että on jo kovat kivut?

Ja entäs ponnistusvaihe sitten, sekin on kuulemma normaalia jos se kestää tunnin? :O Kuulostaa hirveen rankalta ja pitkältä sekin. Eli ponnistellaan ilmeisesti supistusten mukaan, meneekö siinä aikaa että vauvan saa ylipäätään liikkeelle sieltä kohdusta poispäin? Ja vauva ei ilmeisesti voi tukehtua ollessaan emättimessä tulossa? Täällä ei kuulemma tehdä sitä epparia varmuuden vuoks vaan tarpeen mukaan (laitoin silti esitietolomakkeeseen etten halua ellei pakko). Niin mietin että jos vauvan pää on siellä kanavassa ja sitte aletaan puudutella ja leikellä niin siinäki menee oma aikansa, miten se vauva saa happea siellä?

Omppu ja vauva 33+6

 

Voi kun monilla on paljon supistuksia ja muita vaivoja! Jaksakaa vielä hetki, kohta nämä raskausvaivat ovat etäinen muisto vain

Rintakumeista Ihan samat kokemukset kuin Nopposella ja tällä kertaa yritän pysyä erossa. Luulisin että edelliselläkin kerralla imetys olisi lähtenyt käyntiin ilman kumejakin, mutta aika hanakasti ne sen lykkäsi. Ja minäkään en ollut rintakumeista edes kuullutkaan. Kun sain esikoisen vierotettua rintakumista kuukauden ikäisenä, maitoa alkoi tulla todella paljon enemmän.Toki rintakumit ovat hyvä apu jos ei muuten meinaa onnistua.

Makeanhimo Olen yrittänyt pysyä erossa makeista. Näin raskausaikana kaikki sokeri varastoituu ylimääräisinä kiloina kroppaani ja lisäksi laukaisee ihan hirvittävän makeanhimo kierteen.Ja toki kiloja kertyy vaikka en makeaa vältänkin, tässä vaiheessa jotain 12kg!

Kivunlievitys Esikoisen kohdalla en ehtinyt saada muuta kivunlievitystä kuin ilokaasua. Ja toivoisin että tämäkin synnytys menisi niin. Mutta avoimin mielin yritän lähteä synnyttämään, koskaan kun ei tiedä miten asiat etenee. Vastaan on otettava se mitä tulee.

Sterilisaatio Aika jännä kun on ollut niin monen muunkin mielessä! Itsekin olen siis sitä miettinyt, mutta en taida kuitenkaan ihan vielä uskaltaa. Jos mieli kuitenkin muuttuu.

Kettuliini ja poju 30+3

 

Omppulimu Hirveän viisas en ole näissä synnytysjutuissa, mutta vastailempa silti oman käsityksen mukaan Yleensä ponnistus vaihe on kyllä varmaan lyhyempi kuin tunnin, vai mitäs muut kommentoi. Itselläni kesti puoli tuntia, ja täytyy sanoa että se puoli tuntia tuntui kyllä pitkältä!
Eiköhän se avautumisvaihe lasketa niistä säännöllisistä supistuksista. Itselläni ainakin kivuliaat supistukset alkoivat jo edellisenä iltana, mutta vasta seuraavana päivänä puolen päivän jälkeen merkattiin synnytyksen alkaneen. Ja kahdeksan tuntia tuli synnytyksen kestoksi.Olihan ne kahdeksan tuntia sellaista kärvistelyä. Olin kotona pitkään, makoilin sängyllä, välillä torkahtelinkin ja mies hieroi selkää. Mutta ei mitään ihan kauheeta, siitä kyllä selviää Pari tuntia ennen synnytystä kivut alkoi olla jo aika moiset ja sitten lähdettiin sairaalaan. Sain sairaalassa aamulla käydessäni ohjeen että tule sitten takaisin kun omat jalat ei enää kanna Kyllähän ne vielä siinä vaiheessakin kantoi, mutta hilkulla oli. Ja ihan hyvä että siinä vaiheessa lähdettiin, koska 1 1/2 tunnin päästä vauva oli jo sylissä Kotona oli mun mielestä helppo olla, mutta en tiedä miten kauan sitä uskaltaa tämän tokan kohdalla olla kotona. Tulipa synnytyskertomus Laittakaas muutkin kehiin.

 

Minäkään en ole sylkitestistä kuullutkaan! Mut ihan hyvä juttu et tuotakin tutkitaan

Omppulimu Minulla nyt ei oo kun yks synnytys takana et ei tässä paljo viisaampia olla mut kerronpa ihan omia kokemuksia. Tuo avautumisvaiheen kesto on kai keskimääräinen, itselläni se kesti 28h, ystävälläni ensimmäinen synnytys oli ohi 10h:ssa eli tosi paljon on vaihtelua. Äitini ja minun ensisynnytykset kestivät muuten täsmälleen yhtä kauan eli kai ne geenitkin vaikuttaa jonkin verran (esim. kudostyyppi???) Avautumisvaiheen kesto lasketaan säännöllisistä supistuksista. Ja ainakin omasta kokemuksesta voin kertoo et aika lentää kun siivillä, ei siinä kelloo kerkee katella! Minulla supistukset tiheni aika nopeesti kolmeen minuuttiin ja kuvittelin synnytyksen olevan ihan hyvällä alulla niin nehän oli vasta alkunipistelyjä. Minulla oli kyllä ihan alusta kärvistelyä mut mulla onkin tosi alhanen kipukynnys. Alussa kipu oli sellasta kovaa menkkakipua muistuttavaa, terävämmiks supistukset muuttu jossain niillä main kun kohdunsuu oli 5-6cm auki. Tuo kivuntuntemushan on hyvin yksilöllinen. Epparia ei taideta nykyään tehdä kuin pakon edessä, "ennen vanhaanhan" se oli ihan rutiinitoimenpide etenkin ensisynnyttäjillä. Vauva saa happea napanuoran kautta niin kauan kunnes on ulkona. Ja vauvan vointiahan seurataan koko synnytyksen ajan, minulla ainakin laitettiin se juttu vauvan päähän millä näki heti jos sykkeet laski.

Huh huh! Pitää kai tässä toden teolla alkaa synnytystä miettimään, ei tässä enää kauan mene!

(.) Minulla saattaakin alkaa loma jo tänään. Poika sairastu kurkunpääntulehdukseen eilen, yöllä oli tosi kipeenolonen mut onneks särkylääke autto ja nukku sit aamuun asti. Pitäis alkaa soittelemaan hoitovapaata neuvolasta. Jos saan sen 3 päivää niin töihin ei tarvii enää mennä.

Särö ja Jalo 34+3

 

Esikon synnytys oli mulla nopea. Synnytyksen kokonaiskesto oli alle 5h, vaikka ensisynnyttäjä olinkin. Ponnistusvaihe oli 6min. Pahin kipuvaihe oli ponnistuksessa, mutta siihen auttoi tosi paljon se, että supistuksen aikana kehotettiin ponnistamaan. En tiedä kuinka olisin silloin jaksanut, jos se vaihe olisi ollut pidempi. Mun synnytys oli viimeksi nopea, helppo ja aivan mahtava kokemus. Aika samanlaista odotan nytkin. Mulle synnytys oli positiivinen kokemus, joten olen fiilistellyt tulevaa. Jos synnytys on nopeasti ohi, niin jään varmaan kaipaamaan sitä. Olen mielessäni ajatellut, että huudan siellä, etten halua vielä lopettaa, jos kaikki menee nopeasti ja hyvin

Olen taas miettinyt pitäisikö mennä päivystykseen, jos menkkamaisia kipuja/supistuksia tulee. Tiedän, että pyytävät näytille, jos soitan. Siksi en ole halunnut soittaa Olen ravannut niin paljon lääkärissä, että nyt haluaisin sinnitellä viikon. Onneks tänään niitä ei ole vielä tullut, joten ei ole tarvinnut miettiä. Odotan kovasti torstaita, jolloin 34 viikkoa tule täyteen. Ei olisi paljon, mutta nyt aika matelee.

Minx 33+4

 

Tsemppiä kaikille joilla supistelee kovasti! Nyt aletaan olla jo niin hyvillä viikoilla, että kohta vaavin tuloa maailmaan ei enää estellä :heart:

Te joilla on useampi lapsi, miten teidän synnytysten keston on käynyt toisessa tai kolmannessa synnytyksessä, onko lyhentynyt ja kuin paljon? Ite oon kovasti synnytystä miettiny ja jännitänkin, että onkohan tää synnytys yhtään lyhyempi kuin ensimmäinen

mahtavia masuja teillä :heart:

nippatäti Voi vitsi miten ihania vaatteita oot tehny, oot taitava

makean himosta mulla se on krooninen, ei vain raskauden aikainen ongelma, joten se siitä Syön aina herkkuja kun niitä on tarjolla, nytkin mussutan ranskanpastilleja

Nimistä Meillä etunimi pitää olla suht harvinainen, mutta kuitenkin sellainen ettei siitä tarvitse lapsen kärsiä, muuta kriteeriä mulla ei oo

Kivunlievityksestä suihku oli alussa todella hyvä keino lievittää kipua, samoin ilokaasu, joten niitä ainakin aluksi meinaan kokeilla. epiduraalista en oo ihan varma, ekassa en kerennyt sitä sitten saamaan ja nytkin mietin, että pärjäisinkö ilman. Noh, katson tilanteen ja kivun mukaan.

Hankinnoista Meillä ei oo vielä mitään hankittuna vauvalle Jotenkin tuntuu muka niin aikaiselta, mutta ehkä tässä sitten parin viikon päästä voisi jotain ostella. Tosiaan kun yksi lapsi jo on, niin aika paljon meillä on jo kaikkea.

sone mulla tulee ajoittain huimasta ja pistän alhasen verenpaineen piikkiin. Inhottava tunne, mutta onneks menee suht nopsaa yleensä ohi.

sylkitesti meilläpäin ei moisesta oo kuultukkaan :O

HP hui, en oo huomannu Niin se aika vain menee ja kohta me höpistäänkin jo tuolla vauvautuneiden puolella :heart:

Omppulimu Mulla synnytys kesti kokonaisuudessaan sen n. 13h ja ponnistuvaihe 1h4min. Tuo ponnistusvaihe oli sen vuoksi niinkin pitkä, koska supistukset tuli tosi harvakseltaan. Tuo tunti meni musta kuin siivillä, vaikka ihan yhtä hel*ettiähän se oli. Tosiaan synnytys ja sen kesto on niin yksilöllinen, että mitään normiaikaa on varmaan vaikea sanoa. Monesti äidin ja tyttären synnytykset voi osua aikalailla samoihin aikatauluihin.

Synnytystä on tosiaan tullu nyt mietittyä melkeen joka päivä. Jotenkin sitä odottaa, mutta jotenkin sitä taas kauhulla odottaa eikä halua sen vielä alkavan. Kauheen ristiriitaiset tuntemukset

Yöt On flunssan takia ollu tosi surkeita, mutta nyt kaks viimestä yötä oon saanu nukkua putkeen ilman heräämisiä. Vessassa en käy, mikäli joku ei muuten vain valvota. Selälläänkin pystyn nukkumaan ainakin jonkin aikaa, koska monesti löydän itseni selinmakuulta

Tuntuu ihan hullulta, että en oo pariin päivään muka kerenny täällä käydä kurkkimassa/lukemassa/kirjoittelemassa vaikka oon päivät kotosalla. Oon vaan kovasti yrittäny treffailla kavereita, koska töiden ohella ei meillä semmoseen oo ollu aikaa/jaksamista. Joka päivälle oon kehitelly jotakin tekemistä, vaikka kyllähän se aika kuluu kotosallakin.

Supparit jatkuu samanlaisina eli tulevat päivittäin, mutta ei kipeesti. Koiraa oon pystyny kerran päivässä lenkittämään sellasen puoliska tuntia - 45min. Toki lenkilläkin tulee supistuksia, mutta sellasia harmottomia.

Alisa & Hippu 34+2 (vielä reipas pari viikkoa vauvan täysiaikaisuuteen, jaiks! :heart: )

Ps. Täällä on joillakin netti/selaimet temppuilleet ja pitkät tekstit hävinneet kuin tuhka tuuleen. Mää teen yleensä niin, että tasasin väliajoin kopsaan tän tekstin ja varsinkin ihan viimeseks, että jos jotain tapahtuu, nii se on tuossa koneella muistissa

 

Moikka! Ihanaa kun ollaan jo näin pitkällä! Voi (ainakin yrittää) nauttia viimeisistä raskausviikoista ja ainakin fiiliksistä ja tunteiden hyrskynmyrskystä, itselläni ainakin voimakkaita! Ihania ompeluksia täällä! Itse en tuohon tosin kykene...

Nukun edelleen hyvin ja lähes pääosin selällään, mikä kai on kummallista. Kyllä sitä asentoja joutuu vaihtelemaan ja niihin aina vähän havahtuu, mutta pissalla ei tartte käydä kuin kerran!

Makeanhimo löytyy kyllä täältäkin ja vähän sellainen kokoaikainen nakertamisen tarve.. En ole antanut sen viedä mukanaan, mutta kyllä tekisi mieli..

Ainiin! Neuvolassakin tuli käytyä viime viikolla (30+3): painoa on nyt tullut vähän alle seitsemän kiloa kaiken kaikkiaan. Sf-mitta 28, pää oli jo alaspäin ja hemppa jopa 145! En ole rautaa kuukauteen syönyt, niin ei näköjään tarttekaan..

Suppareita ei oo nimekskään vielä ja ne harvat ovat sellaista kovettumista. Tosin koiran lenkittämisvauhti on kyllä hidastunut, niinkuin muukin elämäntahti... kai se kuuluu asiaan..

En ole kauheasti ajatellut synnytystä, mutta viikonloppuna kaveri sai vauvan ja sen myötä rupesin itsekin asiaa vähän ajattelemaan. En osaa pelätä synnytystä tai kipua, mulla on varmaan suhteellisen korkea kipukynnys. Haluaisin, että synnytys olisi mahdollisimman luonnollinen ja sitähän se ei kaiketi ole, jos kivunlievitystä joutuu ottamaan. En siis lähtökohtaisesti kivunlievitystä halua. Oli kiva kuulla minxin hyvästä kokemuksesta, niistä kuulee liian harvoin mielestäni. Haluan ainakin suhtautua siihen luonnollisena, mullistavana kokemuksena, johon naisena minut on luotu. (Tulipa imelästi sanottua..) Mutta mahdotonhan sitä on tietää, kun ei ole sitä koskaan kokenut..

Tsemppiä kanssamahailijat,
Ihanainen 31+1

 

Luen aina välillä tuota helmikuisten pinoa ja sinnehän on syntynyt jo täysaikainen vauva!! Kohta on meidänkin vuoro :heart:

Nukkuminen Mä nukun todella huonosti ja olen siis todella väsynyt. Kivut valvottaa, suonenvedot ja vessassa ravaaminen on myös alkanut.. Hb on myös aika alhainen, ja aloitinkin siihen rautakuurin pari päivää sitten.

Tuntuuko kenelläkään muulla sellaista painetta välillä, että jos ponnistaisi niin voisi kuvitella vauvan tulevan ulos tai vähintään lapsivesien loiskahtavan? Mulla painetta on joka päivä, mutta välillä se sitten tuntuu noinkin hurjalta..

Ylihuomenna on vihdoin käynti polilla, jännittää..

Nallu ja pikkuveli 33+2

 

Synnytyksestä Itse asiassa mulla kesti tunnin ponnistus. Itse supistukset alko edellisen päivän iltana, ja vauva synty seuraavana päivänä 16:40. Avautumisajaksi kirjattiin vaan alle kolme tuntia, eli kai ne niistä säännöllisistä supistuksista sitten lasketaan. Kivunlievityksenä käytin ilokaasua.

 

vihdoin aletaan olla taas ihmismäisempiä täällä kotona... mie ja muksut ollaan sairasteltu koko edellis viikko. on se kumma miten toi isäntä säilyy aina parhaiten pöpöiltä, harvemmin on mitenkään flunssassa... ihan epistä!: /

makeanhimo alkaa helpottaa näin loppu puoliskolla, muutenkin on alkanut toi syöminen tökkimään, pystyy vain vähän kerrallaan muuten tulee huono olo... varmaan on vatsalaukku ihan lytyssä...

nimen valinta on tehtynä, ollut jo pidemmän aikaa tiedossa, eikä meitä haittaa vaikka olisikin vähän yleisempi, valitaan semmoset nimet jotka kuullostavat meidän korviin kivoilta. tietenkin eri asia on jos kavereilla tai sukulaisilla olis se nimi käytössä nii sit miettis jonku toisen.

sterilisaatio olen miettinyt mut vaik tää onkin meidän vika muksu nii en ihan vielä uskalla niin viimeistä toimenpidettä tehä ku ikää vasta tulos 30, katotaan sit ku ikää alkaa olla 40.... tehköön mies sit jos haluaa... ( hän se on joka on päättänyt et tää on se vihoviimoinen)

esikoisen synnytys kello aikoja en nyt tarkemmin muista kun et 7 aamulla läks vedet ja noin 9 mais aamulla alkoi supparit, koska mua pelotti ja olen kipuherkkä, lähettiin sairaalaan jossa todettiin olevani sormelle auki ja kanavaa reippaasti jäljellä, mutta en uskaltanut lähteä kotia, halusin olla avun lähellä. kivut oli heti alkuun jo kaameat eikä mun supistukset olleet ollenkaan säännöllisiä et niit olis voinut kellottaa, niitä tuli jatkuvasti... sain ebiduraalinkin varhaises vaiheessa ku huusin jo kipuja! no se auttoi mun kroppaa rentoutumaan ja aukeemaan vauhdikkaammin. ponnistusvaihekin päätyi imukuppiin nii sekin vaikutti siihen kuinka kauan se kesti... tyttö syntyi 01.19. en sit tiiä mistä alkaen ne ovat merkanneet synnytyksen lähteneen käyntiin.... onneks pari muuta synnytystä ovat olleet paljon vauhdikkaampia, en olis kestänyt toista yhtä pitkää... nyt viimeksikin olin auki 4cm, yli viikon verran ilman et oli pahemmin suppareita, sitä täs pelkään et jos alan avautumaan kunnolla ilman kipuja nii mistä tiiän ettei se synny viel kotia....:O

tammi-/ helmikuun pinoja käyn jo säännöllisesti lueskelemassa kuka on synnyttänyt.

todellakin koht on meidän vuoro ja ihanan pitkälle jokainen on päässyt vaik välil on hurjalta vaikuttanutkin!:heart:
kukas on se joka korkkaa pinon!?

kyllä huomaa olosta et loppu on käsillä, kaikki on alkanut kiukuttamaan, oon räjähdys herkkä, vatsa painaa, vähän ku liikkuu nii on heti hengästynyt, lasten kaa ei jaksa enää mitään touhuu, kävelee pidempiä matkoja nii selkään sattuu, jalat puutuu, ei voi kumartua.... jne... pahinta on ku pitää jaksaa hoitaa tota 10kk.... itku on tosi herkässä...

pepper& typsy 30+6 (vasta)

 

Hiustenvärjäyksestä, mitä värejä saa käyttää? ootteko värjänny raskaus aikana? Liikkeessä vai itse?

Pesänrakennusvietti, ootteko huomannu että olis selkeesti alkanu pesänrakennushormonit jylläämään? Meillä muutto edessä ens kuussa ja ressaan ihan kamalasti että saanko kodin kuntoon ennen vauvan tuloa.

greentea1 31+00

 

Hui Pepper onko siulla noin pieni ikäero kuopuksen ja tulevan vauvan välillä :O Meikäläiseltä pisteet sinne Onko teillä muilla kanssa ihan pienellä ikäerolla tulossa?

Greentea mie oon värjänny ihan marketin väreillä, kerran kuussa about. Hennaa ei miun mielestä ainakaan saa käyttää?
Niin ja Pesänrakennusvietti on miulla ollu jo pitkään, kaikki alkaa olla valmista ja mie oon toimeton!? Miksi ahnehdin alussa