Onnittelut lähes viimeisille
vauvaantuneille ja tervetuloa uusille :flower: :hug:
Riinu, kyselit imetyksestä sektion jälkeen; mulle tehtiin suunniteltu sektio ja imetys kyllä käynnistyi, mutta hyvyydestä en tiedä. Kävin toisesta päivästä lähtien pumppaamassa sairaalassa ja se varmaan auttoikin siihen, että maito nousi kolmantena päivänä (jolloin päästiin kotiin) hyvin, mutta en sitten tiedä oliko liian myöhään... Pojalle annettiin jo sairaalassa lisämaitoa, jotta verensokerit saatiin ylös. Sen jälkeen alkoi syöttäminen tolle meidän suursyömärille eli missään vaiheessa ei oma maito riittänyt vaan annoin aina ensin tissiä (johon kundi nukahti) ja sen jälkeen korviketta.
Näin mentiin kuukausi, jonka loppupuolella alkoi jo tissinantokerrat vähentyä, kun tyyppi vaan lutkutti rintaa vaikkei sieltä paljon mitään tullut ja sen jälkeen meni lisämaitoa enemmän ja enemmän, joten kuukauden osittaisimetin (josta olen ylpeä) ja nyt mennään ihan Semperin varassa.
Sylivaavi on meidän poitsu, joten läheisyyttä saa kyllä ilman tissiäkin :heart:
Toivottavasti sulla menee alku paremmin ja saat oman tuotannon riittäväksi :hug:
Ei silti, mä olen tyytyväinen tähän tilanteeseen. Ne tärkeät alkumaidot on saatu ja toi meidän suursyömäri vetelee semmosta lähes litraa päivässä, niin en usko että oisin semmosia maitomääriä saanut itte aikaseks.. ehkä jos olis ollu tosi sinnikäs ja stimuloinu pumppaamalla koko ajan lisäks (se tissille nukahtelu ja siitä nälkäisenä herääminen ei kauheesti taida stimuloida...) niin olisi maidontuloa saanu lisättyä, mutta mentiin sitten helpomman kaavan mukaan.
Onhan tää sikäli kivaa, että esim. noi
Oonaliinan mainitsemat ruokailurajoitteet on pois, mutta toisaalta eihän tässä kauheen monesta viikosta tai kuukaudesta elämässä puhuta ja kun raskausaikakin meni jo niissä merkeissä, niin olishan tää menny samaan putkeen, mutta tuntuu jo nyt aika kaukaiselta ajatukselta :kieh:
Ippu, toi teidän
Annika on kyllä niin suloinen pakkaus!! Saapi typy varoa isompana meidän Jesseä
Miehistä ja muustakin vielä; mä en voi kun kehua omaani ja olla onnellinen :heart:
Meillä ei ole kummallakaan mitään babybluesia vaan ihan päinvastoin.
Johtunee pitkälti siitä, että toi pikkukundi on ihan käsittämättömän helppo pakkaus! Ja siitä, kun meillä on yksi menetys takana, niin tuntuu siltä että jokainen äännähdys ja itku saa lähes ilon kyyneleet aikaseks siitä, että meille tosiaankin on suotu elävä, ihana pojanpallero :heart:
Kyllä pienellä miehellä tempperamenttiä löytyy, jos ei ruoka ole heti edessä, siitä kuullaan kyllä
mutta jos masu on täys, röyhtyt on tullu ja vaippa on kuiva, eikä muuta näkyvää syytä itkuun löydy, riittää yleensä syliinotto. Siihen viimeistään nukahtaa. (Ja kumpikin ollaan heti hoivaamassa, tulee varmaan lellivaavi tosta pienestä
)
Tosi harvoin tulee mitään selittämättömiä itkuja vaan niihin on aina syy, eikä onneks kauaa itke. Varmaan olisi ittelläkin pinna kireellä, jos toinen vaan koko ajan huutais, en ehkä ollenkaan näin seesteisenä tässä höpöttelis
Voimia kovasti arjen jaksamiseen niitä tarvitseville :hug:
Nää viikot menee niin nopeesti, että toivottavasti pian helpottaa!!!
Paljon jaksuja kaikille ja mukavaa (sade)päivää! =)
Hexodus ja Taisto takatukka 7 viikkoo ja oisko 5 päivää
:heart:
(ens viikolla JO 2kk neuvola |O )