mieheni mukaan exän synnytykseen??en sulata!!

mies myöntää kyllä että on tehnyt virheitä ja ei olisi pitänyt lapsia tehdä vielä ollenkaan mutta sille nyt ei enään voi mitään,haluaa muuttaa elämänsä suunnan ja ollaankin puhuttu ettei tehdä lapsia ellei olla aivan varmoja että pysytään aina yhdessä.
mies on pahoillaan siitä että on kaksi perhettä menettänyt mutta on oppinut läksynsä ja haluaa silti vielä joskus nauttia siitä todellisesta perheestä ja kyllähän jokainen tekee virheitä ja voi niistä ottaa opikseen.

:headwall:
Kuule, kyllä ne miehen nykyiset lapset - ja tulevakin lapsi - ovat ihan miehen todellista perhettä. Tulevat aina olemaan.

 

mistä näitä raukkoja sikiää!!!kuka idiootti lähtee suhteeseen jos miehelle on joku raskanaa,oli tilanne mikä tahansa,vähän kunnioitusta sitä raskaana olevaa äitiäkin kohtaa,ja salaa tapaat heidän lapsia??jos mä olisin se äiti mä vääntäisin sulta niskat nurin!!muista että joku pv sä olet ton äiidn tilalla ja kärsit ihan samalla tavalla kun se nyt kun se yrittään viimesillään toipua erosta,hoitaa pienet lapset,valmistautua vauvan tuloon ja kestää sen että hierotte tota elämänne rakkautta sen naamaan,minkä helvetin takia siitä on pitänyt edes mainita,eikö voi ensin rauhassa seurustella ja tutustua ja katsoa mihin juttu johtaa!!
ja isä tapaa lapsiaan noin harvoin ja muutenkin mikä tilanne,sinulle sanon vaan että sinuna juoksisin ihan vitun lujaa!!

Tää oli hauska!

Voiko tällaista ap:ta edes olla olemassa? Aluksi ajattelin että provohan tåmå, mutta jos on oikea ihminen, niin voi hyvä sylvi sentään!

 

nostan

 

Totta hemmetissä miehen pitää mennä mukaan lapsensa synnytykseen ja hoitamaan vanhempia lapsia silloin, kun äiti ei heitä kykene hoitamaan. Minä olisin enemmän huolissani, jos mies ei näihin haluaisi osallistua. Olisi siis täydellisen kykenemätön isäksi, eikä sellaisen ukon kanssa kannata ikinä tehdä lapsia.

 

[QUOTE="vieras";28827025]Tää oli hauska!

Voiko tällaista ap:ta edes olla olemassa? Aluksi ajattelin että provohan tåmå, mutta jos on oikea ihminen, niin voi hyvä sylvi sentään![/QUOTE]

mä en kyllä pitänyt tuota hauskana.mutta osuvasti kyllä tiivistetty kaikki mitä tuollaiselle aapeen kaltaiselle tytölle kuuluukin sanoa!

 

mies myöntää kyllä että on tehnyt virheitä ja ei olisi pitänyt lapsia tehdä vielä ollenkaan mutta sille nyt ei enään voi mitään,haluaa muuttaa elämänsä suunnan ja ollaankin puhuttu ettei tehdä lapsia ellei olla aivan varmoja että pysytään aina yhdessä.
mies on pahoillaan siitä että on kaksi perhettä menettänyt mutta on oppinut läksynsä ja haluaa silti vielä joskus nauttia siitä todellisesta perheestä ja kyllähän jokainen tekee virheitä ja voi niistä ottaa opikseen.

Mitä tähän voi enää sanoa?

 

en ole niin kovin nuori,ikää 27,miehellä 32.ja minä en tee lapsia ennen kun olen varma että suhde kestää joten en varmastikaan joudu samaan tilanteeseen,miehen exä oli väkisin halunnut lapsia vaikka mies ei ollut varma ja nyt kiukuttaa että joutuu yksin kantamaan vastuuta ja sulattamaan sen että mies menee elämässä eteenpäin.

No et sä kyllä kirjoitustesti (/mielipiteitei) perusteella ja johdosta vaikuta kyllä kovin kypsältä.. Ai, 27 -vee?
"

Niin, katos. Ymmärrän kyllä sen, että olet mustasukkainen siitä että nykyinen 'miehesi' viettää aikaa exänsä kanssa. Oikein ihan synnytyssalissa ja tiirailee neidin jalkoväliä.. mutta, etkö sä todella ymmärrä?
Kyseessä on lapsen synytymä, ei mikään porno-show.



Oman lapsen syntymää nyt vaan yleensä tahtoo olla todistamassa. Syntymässä mikään ei koskaan ole varmaa, kaikki, ihan kaikki voi mennä pieleen. Lapsi voi pahimmillaan jopa menehtyä synnytyksessä/ pian sen jälkeen. Kait se nyt on siten ihan ymmärrettävää että pienen ihmeen isä tahtoo olla paikalla, jos kaikki ei menekkään niinku strömssösä.
Ette te nyt kovin kauaa muutenkaan ole olleet yhdessä, n. 30 pv. ei ole vielä aika eikä mikään.. Mitäpä jos parin viikon kuluttua huomaisittekin, että homma kosahti - teistä ei tullutkaan paria? Miltähän miehestäsi tuntuii, että hän laittoi jonku muutaman viikon tapailun satunnaisen hoitsun kanssa lapsensa ensihetkien tilalle?
Ei varmaankaan kovin hyvältä.
Suhteenne vaikuttaa muutenkin keveähköltä, jos jumaliste KUUKAUDEN tapailun jälkeen olette jo niin varmoja ettei lapsia tehdä "ainakaan vielä vuoteen!" Sori, ei ollut tarkoitus pilkata, mutta ei sua nyt vaan ihan 27 -vee. v. uskoisi.


Tai
..Ehkä sun mieli hioutuu, kun saat omia lapsia. Ei niistä lapsista yleensä se äiti ihan heti ajattele, että "oi, hitto, kun on nuo mukulat joista JOUTUU kantamaan vastuuta.. kylläpä v-tuttaa.. ja exä:kin porhaltaa menemään eteenpäin ja silläki uus .muija. ja minä saan vauvan nyt..voi voi.. ...

Ei kuule, ihan ei. Ja mielestäni on pelkästäänki vaan hienoa, ett'ä jo eronnut mies tahtoo tuon verran kantaa vastuuuta ja sen verran olla lastensa elämässä mukana. Et taidakkaan tajuta, miten arvokas apu ihan vaan muutaman päivän "hoitaja" lapsille kotona synnytyksen jälkeen onkaan. Ja vielä oma isä, mikä sen parempaa!
Ja synnytys kun nyyt on sen verran rankka kokemus, niin äidille, -kuin lapsellekin ettääs sen jälkeen synnyttänyt tuore äiti voi olla hyvinkin kipeä. Liikkuminen ja kaikki perustoiminnotkin hankalia, -silloin olisi hyvä, jos joku turvallinen ja luotettava aikuinen voisi katsoa muita lapsia.. ja välillä ihan sitä uutta, turetta vauvaakin.
Ja jos sä luulet että seksi on mielessä ja puuhissa heti ekoina hetkinä ja päivinä synnäriltä päästyä, niin kovin elokuvamainenpa sun käsityksen synnytyksestä täytyy olla.

 

Kyllä oli köyhä provo.

Siltä varalta, että olet tosissasi: kasvapa aikuiseksi. Tulet huomaamaan, että se muuttaa asioita ja muokkaa ajatusmaailmaasi. Asetu eksän ja miehesi asemaan. Lapsen syntymä on iso juttu, ja on kohtuutonta vaatia, ettei mies olisi siellä mukana. Miehesi katkeroituu sinulle, jos alat haraamaan vastaan. Silloin teidän suhteennekin on ohi. Sitäkö sinä haluat?

 

Sinuna huolestuisin, ellei mies menisi synnytykseen mukaan... Katsos kun sellainen tilanne voisi olla sinullakin sitten joskus edessä. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka mies eksäänsä ja lapsiaan kohtelee,..

 

[QUOTE="johku";28825588]olen tapaillut miestäni noin kuukauden ja olemme molemmat päätä pahkaa rakastuneita ja toistemme sielunkumppanit,ainut ongelma onkin miehen exä,heillä on nyt jo ennestään 2 lasta ja toinen syntyy n kuukauden päästä,tämä exä ei halua minua vielä lasten elämään mikä vaikeuttaa jo nyt asioita koska haluamme miehen kanssa jakaa kaiken yhdessä ja nyt olemmekin joutuneet exältä salaamaan että tapaan lapsia onneksi ovat vielä nin pieniä etteivät kauheasti osaa tai ymmärrä selittää,toki isompi saattaa jotain kertoa..noh seuraava ongelma onkin että tämä exä on siis myös raskaana ja haluaa mieheni mukaan synnytykseen!

minusta tämä on jo aivan liikaa,ei mieheni pitäisi olla siellä katsomassa exäänsä alasti tai ei edes tuo,musta tuntuu vaan todella omituiselta että istuisin kotona odottamassa että mies on "synnyttämässä"exänsä kanssa!!

kuin myös exä vaatii että syntymän jälkeen isä olisi muutaman pvän töiden lomassa auttamassa siellä heidän kotonaan että arjen saa rullaamaan,kyllä mun mielestä on outoa että mies siellä eläisi muutaman päivän leikkiperhe arkea kun ei oikeasti siinä mukana ole joka pv,onhan äidin selvittävä jatkossakin itsekseen eikä voi joka pv mieheeni turvautua..huoh kiukuttaa!!noh mies ei ole vielä päättänyt suostuuko exän tahtoon,exä kun haluaa vaan pompottaa ja määräillä,voisihan hän pyytää tueksi ja avuksi yhtälailla jonkun ystävän tai sukulaisen,he kun eivät mieheni kanssa muutenkaan ole maailman parhaissa väleissä...[/QUOTE]

Leikkiperhe? siis tiedätkö ainoa vika tuossa tun tuu olevan se että mies on pistänyt lapsen alulle ja ennenku lapsi on edes syntynyt hän on muka aivan rakastunut toiseen! miksi sä luotat tuollaiseen mieheen?

siis tuo perhe on miehen oma perhe! sä oot vaan joku muutaman viikon tuttavuus! uskomatonta! ite oot lusikkas soppaan työntänyt..

tiedätkö se vauvakin on tän miehen ja naisen yhteinen ja yhdessä heidän kuuluu hänestäkin huolehtia!!

 

Kohtuullisen kovakalloinen kaveri jos pitää tehdä viisi lasta ennen kuin "oppii läksynsä". Ja joskus haluaa "nauttia todellisesta perheestä" - sitähän nämä 5 lasta siis ilmeisesti eivät ole?

Miten kinusta tuntuu että et ole ihan ensimmäinen etkä viimeinen nainen jolle noita samoja juttuja vakuuttelee...

No, provohan tämä.

 

Sama kirjoittaja näissä kaikissa on. Huomaa kirjoitus tavasta ja siitä että ei lainaa tekstejä. Jatkaa jutun rakentamista yksinään.

 

ei ole provo.
olen pyöritelly asiaa ja yrittänyt löytää kohtalotoveria joka ymmrärtäisi myös minun puoleni asiaan,juuri pikaisesti selasin kyseistä ketjua jonka "innoittamana"tännekin uskalsin kirjoittaa.
ja siis kyllä mieheni on myös syntyvän lapsen isä,ja mies ei siis itsekään ole varma haluaako synnytykseen,tuskin koska hän ymmärtää miltä se minusta tuntuisi ja miksi jakaa tuollainen perhetapahtuma yhdessä kun ei oikeasti olla yhdessä...

ja koska exän asenne minua kohtaan on se että lapsien elämään en vielä saa tulla vaan vasta kun ollaan muak pidempään seurusteltu niin eipä oma asenteenikaan häntä kohtaan ole paras mahdollinen.

Sillähän nyt ei varsinaisesti ole juurikaan väliä, että ovatko he enää yhdessä, koska syntyvä lapsi on joka tapauksessa aivan yhtä paljon miehen kuin naisenkin lapsi. Eli tuo mainitsemasi "perhetapahtuma" kuuluu kyllä ihan yhtä paljon myös isälle. Pakkohan isän ei ole olla mukana lapsensa syntymässä, mutta Suomessa isä on mukana 97% synnytyksistä. Minusta olisi oikeastaan aika surullista, jos isä päättäisi jättää lapsensa syntymän väliin, koska uusi naisystävä toivoo niin... Ja vaikka se nainen saattaa ollakin synnytyksessä alasti, niin se ei kyllä aivan varmasti ole mitenkään seksikäs tilanne.

Ja ihan oikeasti olette seurustelleet todella vähän aikaa. Ymmärrän kyllä, että tilanne on sinulle vaikea, mutta jos meinaat lähteä mukaan tuollaiseen uusperhekuvioon, niin näitä tilanteita täytyy vain opetella kestämään. Lapsilla tulee jatkossakin olemaan esim. juhlia, missä molempien vanhempien olisi toivottavaa olla paikalla.

 

mie en ymmärrä miksi pitää kehitellä tällaista provoa tänne? Mitä tämän ketjun kirjoittaja saa siitä että ihmiset ottavat tämän typerän tekstin tosissaan?

 

mies myöntää kyllä että on tehnyt virheitä ja ei olisi pitänyt lapsia tehdä vielä ollenkaan mutta sille nyt ei enään voi mitään,haluaa muuttaa elämänsä suunnan ja ollaankin puhuttu ettei tehdä lapsia ellei olla aivan varmoja että pysytään aina yhdessä.
mies on pahoillaan siitä että on kaksi perhettä menettänyt mutta on oppinut läksynsä ja haluaa silti vielä joskus nauttia siitä todellisesta perheestä ja kyllähän jokainen tekee virheitä ja voi niistä ottaa opikseen.

Tää ketju on kyllä jo loppuunkaluttu, mutta haluaisin silti ap:lta neuvoja kun hän tuntuu olevan järkevä ihminen kaikin puolin. Varsinkin tämä tummennettu kohta mua kiinnostaa. Kun keksit, miten voit olla aivan varma että olette yhdessä aina ja ikuisesti, kerrotko mullekin miten sen varmuuden saa? Meinaan kun minä en 30 vuoden jälkeen voi ihan satavarmasti vannoa ja vakuuttaa ettäkö meille ei ikinä eikä koskaan tulisi tilannetta jossa muuttaisimmekin erilleen. Mitään sellaista ei ole aihetta epäillä, mutta siltikään en voi olla varma missä ollaan 5 tai 10 vuoden kuluttua

 

Melkonen helmi tämmöinen vanha löytö. Millähän mielellä ap nyt, jos ei ollut provo?

 

Hyi saasta, millainen narttu tämä aloittaja. En yleensä nimittele ketään, mutta jos tämä on ollu provo, niin väliäkös sillä. Ja vaikka ei olisi, niin täysin ansaittu silti.

 

Vanha löytö, mut huhhuh, mikä ämmä toi ap oli vajaa 2 vuotta sitten. Minäminäminäminä... Kuulostaa narsistiselta. Toivottavasti ap-ämmä oli pysynyt poissa kuvioista.

 

Heti sielunkumppaneita ja rakastuneita? Vaikea uskoa tuota. Mä tuskin lähtisin tuollaiseen soppaan suhteeseen.

 

Jos mies on lapsen isä niin miksi ei saisi osallistua myös synnytykseen? Sitä alasti oloa siinä on ihan turha huolehtia. Jos joku saa kiksit siitä että nainen huutaa tuskissaan niin ei terve.

Tuommoiseen perhesotkuun sotkeutuminen ei koskaan ole helppoa. Mutta sinun pitää antaa miehen kuitenkin olla osa lasten elämää ja sitä kautta yrittää sopeutua tilanteeseen. Ja ennemmin tai myöhemmin miehen kautta saat luottamusta lasten äidiltä ja he hyväksyvät sinut mukaan elämäänsä.

Helppoa se ei tule olemaan. En minäkään hyväksynyt entisen mieheni tyttöystävää lapsiani huolehtimaan. Puhumattakaan että hän olisi tullut kotiini miehen kanssa. Jos joku kävi minun asunnolla, niin se oli mies yksin. Ja näitä tilanteita ovat olleet työreissut, jolloin eläimiä (akvaario ja kissat) pitää käydä hoitamassa. Nyt yli kymmenen vuoden kuluttua jotenkin asian ymmärrän ja heillä on omia lapsiaankin jo. Mutta silti ajatus naisesta yksin minun kotonani ei oikein saa minua syttymään.