Mikä naisia vaivaa kun eivät halua synnyttää?

Hepsankeikka, samaa mieltä.

Myös pelkääjiä voi helpottaa keskustelu aiheesta muiden pelkääjien kanssa, auttaa ymmärtämään pelkojaan ja mahdollisesti jopa kannustaa siihen alatiesynnytykseen. Suurin osa kuitenkin kuulemma kuitenkin kääntyy alatiesynnytyksen kannalle. Pelkojen syitä kun on monia ja osa on varmasti selvitettävissä. Samoin pelko voi tulla vasta synnytyksen loppuvaiheessa, vaikka aluksi ei ongelmaa ole ollut.

Sektiota tuskin kukaan sektioon menijä pitää helppona ratkaisuna, päinvastoin kuin palstalla vierailevat pelkääjien vähättelijät. Varmasti unettomia öitä on ennen leikkauspäivää.

Ne, joilla ei ole lainkaan kokemusta asiasta, ovat herkkiä tuomitsemaan. Miksi? Jokainen, jolla synnytys mennyt hyvin, ja saanut terveen lapsen on syytä olla iloinen, ei morkata toisia.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2006 klo 11:48 Hepsankeikka kirjoitti:
Ja täällä asiallinen keskustelu esim. pelkosektioista tuskin vaikuttaa niihin sektiolukuihin, koska ainakin vielä tänä päivänä lääkärit määrävät/myöntävät sektiot, joten niihin on syy, oli se mikä tahansa.
Rauhaa hyvät äidit :flower:
Peesi. Tää "keskustelu" täällä on välillä niin turhaa, tulee vaan paha mieli monille. Kun tosiaan asiallista keskustelua tästä pelkosektioaiheesta saa hakea..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2006 klo 07:43 No regrets kirjoitti:
Jos lapsi ei halua maistaa ruokaa, koska "inhoaa sitä" (Vaikkei ole koskaan edes kokeillut), ilmeisesti annatte "inhota" sitä koko elämänsä?
En tiedä, mitä mieltä muut ovat, mutta minun mielestäni inho ja pelko ovat kaksi täysin eri asiaa...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2006 klo 07:43 No regrets kirjoitti:
Jos lapsi ei halua maistaa ruokaa, koska "inhoaa sitä" (Vaikkei ole koskaan edes kokeillut), ilmeisesti annatte "inhota" sitä koko elämänsä?
En tiedä, mitä mieltä muut ovat, mutta minun mielestäni inho ja pelko ovat kaksi täysin eri asiaa...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2006 klo 11:18 Vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.11.2006 klo 07:43 No regrets kirjoitti:
Jos lapsi ei halua maistaa ruokaa, koska "inhoaa sitä" (Vaikkei ole koskaan edes kokeillut), ilmeisesti annatte "inhota" sitä koko elämänsä?
Niinpä... :kieh:
Varsin fiksu vertaus...Ei se pakottaminenkaan ole parasta. Ihan tuosta ruoasta, meillä tarjotaan ruoan ohella lautaselle, maistaa usein jossain vaiheessa kyllä ja alkanut jopa pitää. SYnnytystä ei voi kokeilla, pelkopolilla käydään läpi asioita ja keskustellaan synnytyksestä yms. taustalla olevista asioista. Joillakin helpottaa, joillakin ei.
 
Jamin äiti


kyllä varmasti hyvin suuri osa naisista haluaisi synnyttää alateitse.Jollain on kuitenkin liian ahdas lantio,lapsella voi olla hätä ym ym että sektio on turvallisin.Molemmissa alatiesy. ja sektiossa on riskinsä..
 
pink82 harmaana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.11.2006 klo 14:11 äippis kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.11.2006 klo 12:02 vieras kirjoitti:
Vastakysymys aloittajalle: miksiköhän on niin vaikea myöntää ja hyväksyä sitä, että ihmisillä todella on vaikeat ja usein jopa suorastaan h.elvetilliset alatiesynnytykset, joilla on ikäviäkin seurauksia?

Suosittelisin kokemusta asiasta, todella rankasta alatiesynnytyksestä ikävine seurauksineen ja sen jälkeen loppuukin sitten ihmettely.
Ja entäs sitten ne ensikertalaiset, joilla ei näitä rankkoja synnytyksiä ole taustalla...

Sen ymmärtää, jos aikaisemmissä synnytyksissä on jotain sattunut, niin seuraavan kohdalla mahdollisesti sektio. Mutta sitten nämä ensikertalaiset, jotka kuulevat vain näitä kauhukertomuksia synnytyksistä ja sen perusteella muodostavat kuvan synnytyksestä ja päättävät, että alakauttahan en ala synnyttää...
Näinpä juuri... Niin moni kuulee niitä kauhujuttuja ja moni lietsoo itseään että mulla on pelko ja piste :/ synnytys on luonnollista hommaa, asenne auttaa pitkälle.
 
olisin halunnut
Minä olisin halunnut ehdottamasti alatiesynnytyksen. Nyt toinen tulossa ja kauheat pelot siitä ettei saisi taaskaan synnyttää alateitse. Ja mahdollinen kolmas menisi silloin automaattisesti sektiolla. Ei ole reilua ei. Ja sitten vielä kaikki alateitse synnyttäneet luulevat, etten tiedä siitä OIKEASTA SYNNYTTÄMISESTÄ mitään kun supist. 23h ja "vain ponnistusvaihe jäi väliin...
 
Ihan vaan kaikille tiedoksi, että ei se sektio mikään helppo homma ole, vaikka siitä toipuisikin esimerkillisesti, ilman komplikaatioita. En tarvinnut ylim. kipuläääkkeitä jälkeenpäin tms. ja kuntouduin kun liikkeelle lähdin, mutta helppoa ei se ole, eli kahdehtia ei kannata.

Nyt edessä toinen sektio, ihan lääketieteellisin perustein. Enkä riemusta kiljaise, mutta en toisaalta itkekään, kun alatietä ei pääse kokeilemaan (todellakin meidän tapauksessa, kokeilemaan)...
 
Lisättäköön vielä, että ei se päivämäärän tietokaan onni ja autuus ole, niin kuin (mukavuus?)sektion vastustajat luulevat. Stressaa pikimmiten sen sijaan että kaikki alkaisi "yllättäen". Toki menen mieluummin elektiiviseen sektioon, kuin joutuisimme kiireelliseen/hätäsektioon, jolloin riskit paljon suuremmat. Ja meillä ei siis ole kyseessä "mukavuussektio". Mutta en usko, että heilläkään mitä onnentunteita sektiosta on.
 
Addalmiina
Ihan vaan teille luomusynnyttäjille tiedoksi, että helpollahan te pääsette kun tulee vaan vähän #&%?$!* kipeäksi! Itselleni on tehty lääketietteeelisistä (ahdas lantio+vaikea raskausmyrkytys ja lopuksi pitkittynyt synnytys jossa kohdunsuu aukeni peräti 3 cm. 28 tunnissa) syistä sektio ja voin sanoa, että siitä tulee aivan #&%?$!* kipeäksi! En sitten tiedä olsiko se ollut "luomusynnytys" jos homma olisi hoidettu keinotekoisesti aikaan saaduilla supistuksilla alateitse. Luultavasti tuloksena olisi ollut traumatisoitunut äiti ja vammautunut lapsi... Poika on terve, älykäs ja ainut asia mikä tällä hetkellä vaiva on normaali murroikään kuuluva kiukuttelu. Ja jos te luomut haluatte todellakin olla niin #&%?$!* luomuja, niin kieltäytykää ehdottomasti kaikista lääketieteellisistä toimenpiteistä(tippa, kipulääkitys, välilihan leikkaus jne.) synnytyksen aikana, niin tiedätte sitten ihan oikeasti mitä se luomusynnytys oikeasti on! Ja tehkää se sitten mieluummin vielä kotona niin eipähän kulu verovaroja...
 
noniin
14-vuotiaana raiskattuna ja hakattuna en todellakaan halua yhtään vierasta ihmistä alapääni kimppuun, jopa normaalit gynegolokiset toimenpiteet ovat HYVIN hankalia. Pitäisikö siis minun kohdata toinen epä onni elämässäni? etten saa lastakaan, koska lapsuuden traumat hiostaa?
Muuten elän normaalia elämää, alapää ja kipu sielä, on se herkkä asia.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.11.2006 klo 00:10 Upp kirjoitti:
Nostetaan nyt näitä, ettei tarvitse koko ajan aloittaa samoja ketjuja......
No näitähän riittää...

-ei pelkosektiota, miten synnytys?
-Miksi ei pelkosektiota?
-Mikä naisia vaivaa kun eivät halua synnyttää?
-Pelkosektion saanut
-Synnytyspeloista
-Sektio pelon takia..
-kertokaas nyt: eli onko PAKKO

Niin, "mikä naisia vaivaa". Varmaan oikea määrä on paljon pienempi kuin näin palstaa vilkaisemalla tulee mieleen. Onhan niitä syitä monia. En kyllä ymmärrä miten toimenpide- ja sairaalakammoiselle voi sektio olla parempi vaihtoehto :eek: , mutta ehkä he itse sitten paremmin tietävät. Olen itse kokenut molemmat ja kyllä leikkaussalin jälkeen synnytyssali tuntui lähes viihtyisältä ja mukavalta paikalta. ;)
 
viivil
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.11.2006 klo 00:36 noniin kirjoitti:
14-vuotiaana raiskattuna ja hakattuna en todellakaan halua yhtään vierasta ihmistä alapääni kimppuun, jopa normaalit gynegolokiset toimenpiteet ovat HYVIN hankalia. Pitäisikö siis minun kohdata toinen epä onni elämässäni? etten saa lastakaan, koska lapsuuden traumat hiostaa?
Muuten elän normaalia elämää, alapää ja kipu sielä, on se herkkä asia.
Mitenkään traumojasi vähättelemättä mietin, että olisiko jälkihoidolle vieläkin tarvetta? Jos terapiassa olet käynyt niin tiedät varmaan miksi tälläistä mietin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.11.2006 klo 00:36 noniin kirjoitti:
14-vuotiaana raiskattuna ja hakattuna en todellakaan halua yhtään vierasta ihmistä alapääni kimppuun, jopa normaalit gynegolokiset toimenpiteet ovat HYVIN hankalia. Pitäisikö siis minun kohdata toinen epä onni elämässäni? etten saa lastakaan, koska lapsuuden traumat hiostaa?
Muuten elän normaalia elämää, alapää ja kipu sielä, on se herkkä asia.
ymmärrän kyllä että taatusti kipu ja vieraat ihmiset alapään kimpussa taatusti pelottavat, kun on tuollaiset kokemukset takana. :hug:

mutta kyllähän meidän naisten alapäitä räplätään elämämme aikana moneen kertaan, vaikka ikinä ei synnyttäisi. voi tulla kondylooma, (äitini mukaan ainakin kondylooman poltto (?) sattui kamalasti) on normaalit papa-kokeet mitkä ainakin nipistävät. puhumattakaan, jos sattuu iskemään lapsettomuus, ja menee hoitoihin. munanjohdinten aukiolotutkimus ja munasolujen punktio kyllä minun kohdallani ylittivät synnytyksen kivuliaisuuden!.
ja kyllähän näitä sektioäitejäkin tutkitaan, ja vielä katetroidaan, on jälkitarkastukset ja mahd. kierukan asennus...

mietin vaan, että miten se synnytys nyt niin kamalasti eroaa noista mainitsemistani toimenpiteistä? ei se kätilö siellä alapäässä koko aikaa ronki, lääkäriä ei edes välttämättä tarvita normaalissa synnytyksessä. synnytystoiveisiinkin voi kirjata, että turhia sisätutkimuksia vältettäisiin, ja aina on mahdollista saada epiduraali/spinaali, joka useimmiten vie kaikki kivut. ponnistusvaiheeseen on mahdollista saada pudendaalipuudute.

mutta siis, en todellakaan millään pahalla tätä kirjoittele, ei minulla ole mitään sektioita vastaan.

:)
 

Yhteistyössä