Minkälainen nainen ei halua lapsia?

Sellainen nainen ei halua lapsia, joka ei osaa ajatella, kuinka ihanaa on, kun
-vauva nostetaan syntymän jälkeen syliin
-saa ensimmäisen hymyn omalta lapseltaan
-vauva oppii uusia temppuja
-tapero ottaa kaulasta kiinni ja halaa ja suukottaa
-taapero oppii puhumaan
-taapero tanssii ja tuohuaa
-lapsen saa iloiseksi tekmällä yhteisiä juttuja
-koululainen tuo taidokkaan työn kotiin
-lapsen kanssa ollaan yhdessä shoppailemassa
-näkee, että lapsi nauttii yhteisestä lomamatkasta
-lapsi valmistaa ensimmäisiä kertoja ruokaa tai leipoo
-kotona on hyvä olla ja se on täynnä elämää
-juhlatkin tuntuvat juhlilta, kun on lapset jotka iloitsevat siitä miten on yhdessä koristeltu ja siivottu ja laitettu herkkuja.
-lapsi käpertyy kainaloon
-vanhempana lapset tulevat omien lastensa kanssa vierailulle

Ja kaiken tämän vuoksi pitäisi kokea raskaus ja synnytys.
Eihän niitä lapsia tarvii vihata,vaikkei niitä istelleen haluakkaan.
Monilla lapsettomilla on kuitenkin suvussa/tuttavilla niiä lapsia joiden kanssa on tekemisissä,ja ne lapset voivat olla tärkeitäkin.

Ei välttämättä adoptiolapsi voi olla yhtä läheinen ja rakas, mutta tuttujen lapset ei sellaista yhteyttä et saa lapseen jonka kanssa et ole tiiviisti ja josta et kanna vastuuta ja joka ei pidä sinua tärkeimpänä olentona maanpäällä.
Olen paljonkin hoitanut muiden lapsia (mm.siskoni) + pikkuveljeäni, mutta koskaan en olisi uskonut miten ainut laatuinen suhde on äidin ja lapsen välillä.

 

ne, jotka ei halua lapsia, pelkää synnytystä ja ei voi tehdä lapsia.

Miehet kanssa?

 

Sellainen nainen ei halua lapsia, joka ei osaa ajatella, kuinka ihanaa on, kun
-vauva nostetaan syntymän jälkeen syliin
-saa ensimmäisen hymyn omalta lapseltaan
-vauva oppii uusia temppuja
-tapero ottaa kaulasta kiinni ja halaa ja suukottaa
-taapero oppii puhumaan
-taapero tanssii ja tuohuaa
-lapsen saa iloiseksi tekmällä yhteisiä juttuja
-koululainen tuo taidokkaan työn kotiin
-lapsen kanssa ollaan yhdessä shoppailemassa
-näkee, että lapsi nauttii yhteisestä lomamatkasta
-lapsi valmistaa ensimmäisiä kertoja ruokaa tai leipoo
-kotona on hyvä olla ja se on täynnä elämää
-juhlatkin tuntuvat juhlilta, kun on lapset jotka iloitsevat siitä miten on yhdessä koristeltu ja siivottu ja laitettu herkkuja.
-lapsi käpertyy kainaloon
-vanhempana lapset tulevat omien lastensa kanssa vierailulle

Ja kaiken tämän vuoksi pitäisi kokea raskaus ja synnytys.
Eihän niitä lapsia tarvii vihata,vaikkei niitä istelleen haluakkaan.
Monilla lapsettomilla on kuitenkin suvussa/tuttavilla niiä lapsia joiden kanssa on tekemisissä,ja ne lapset voivat olla tärkeitäkin.

Ei välttämättä adoptiolapsi voi olla yhtä läheinen ja rakas, mutta tuttujen lapset ei sellaista yhteyttä et saa lapseen jonka kanssa et ole tiiviisti ja josta et kanna vastuuta ja joka ei pidä sinua tärkeimpänä olentona maanpäällä.
Olen paljonkin hoitanut muiden lapsia (mm.siskoni) + pikkuveljeäni, mutta koskaan en olisi uskonut miten ainut laatuinen suhde on äidin ja lapsen välillä.

No mutta tällaiset lapsettomat ovat itse tiensä valinneet.Eivät vain halua elämäänsä OMAA lasta,se on täys ilmankin

 

ne, jotka ei halua lapsia, pelkää synnytystä ja ei voi tehdä lapsia.

Miehet kanssa?

miehet ei tällaisia asioita ymmärrä. helppohan niiden on sanoa, että joo mä haluan lapsen.

 

ne, jotka ei halua lapsia, pelkää synnytystä ja ei voi tehdä lapsia.

Miehet kanssa?

miehet ei tällaisia asioita ymmärrä. helppohan niiden on sanoa, että joo mä haluan lapsen.

Okei, tuo on sun näkemys. Aika alentava miehiä kohtaan kyllä se ajatus että eivät tajua näitä asioita. Eivät voi raskaakis tulla juu, mutta ei se ole sama kuin "ei tajua mitään".

 

Maskuliininen.

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

 

Maskuliininen.

En allekirjoita.
Tuttavapiirini lapsettomat ovat hyvin feminiinisiä kaikki...
Osa on jo yli 60-vuotiaita.

 

Sellainen kuka ei halua,ei siinä sen kummempia ole.

 

Mä itte en voisi kuvitella omalle kohdalle etten haluaasi lapsia, mutta ymmärrän että kaikki ei halua. Esim. mun sisko sanoo tällä hetkellä, että hän ei ehkä ikinä halua lapsia. Hänellä ei ole tarvetta siihen ja hänelle riittää kummilapsensa eli mun likka.

Eihän se oman lapsen tarve mikään sisäänrakennettu juttu ole. Kaikki ei vain yksinkertaasesti halua omia lapsia. Ei naisen tarvitte saada lapsia ollakseen nainen isolla ännällä. Naisellisuus on aivan muista asioosta kiinni.

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

Havaittuun, nähtyyn, koettuun, pääteltyyn jne. Ei ammatti tai ulkoinen olemus tee kenestäkään maskuliinista. Mutta miehethän eivät yleensä halua lasta, ja se on ymmärrettävää, kuten aloitusviestissäkin tuli selväksi. Lainatakseni Simone de Beauvoiria; naiseksi ei synnytä. Ihminen tosin tulee itsekseen, koska hän "tekee" itseään jatkuvasti. Ei kenelläkään ole jotakin pysyvää olemusta.

 

Maskuliininen.

En allekirjoita.
Tuttavapiirini lapsettomat ovat hyvin feminiinisiä kaikki...
Osa on jo yli 60-vuotiaita.

Sun maskuliininen on tuskin sama kuin mun maskuliininen. Mä elän tasan väärällä aikakaudella ja väärässä kulttuurissa. Nykyään maskuliinisuutta ihannoidaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Siksi monelta jää varsin moni maskuliininen piirre huomaamatta, koska ne ovat normeja.

 

Maskuliininen.

En allekirjoita.
Tuttavapiirini lapsettomat ovat hyvin feminiinisiä kaikki...
Osa on jo yli 60-vuotiaita.

Sun maskuliininen on tuskin sama kuin mun maskuliininen. Mä elän tasan väärällä aikakaudella ja väärässä kulttuurissa. Nykyään maskuliinisuutta ihannoidaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Siksi monelta jää varsin moni maskuliininen piirre huomaamatta, koska ne ovat normeja.

Ihan mielenkiinnosta myös, että voitko mainita joitain esimerkkejä niistä piirteistä, jotka ovat sun mielestä maskuliinisia?

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

Havaittuun, nähtyyn, koettuun, pääteltyyn jne. Ei ammatti tai ulkoinen olemus tee kenestäkään maskuliinista. Mutta miehethän eivät yleensä halua lasta, ja se on ymmärrettävää, kuten aloitusviestissäkin tuli selväksi. Lainatakseni Simone de Beauvoiria; naiseksi ei synnytä. Ihminen tosin tulee itsekseen, koska hän "tekee" itseään jatkuvasti. Ei kenelläkään ole jotakin pysyvää olemusta.

Olen samaa mieltä siitä, että pysyvää olemusta ei ole.
Viesitis logiikka ei kyllä aukea. Se, että ihminen "luo" itseään koko ajan, ei poissulje lapsia tai tee niistä ehdotonta edellytystä kummallekaan sukupuolelle. Miten tämä siis liittyy lapsettomuuteen?

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

Havaittuun, nähtyyn, koettuun, pääteltyyn jne. Ei ammatti tai ulkoinen olemus tee kenestäkään maskuliinista. Mutta miehethän eivät yleensä halua lasta, ja se on ymmärrettävää, kuten aloitusviestissäkin tuli selväksi. Lainatakseni Simone de Beauvoiria; naiseksi ei synnytä. Ihminen tosin tulee itsekseen, koska hän "tekee" itseään jatkuvasti. Ei kenelläkään ole jotakin pysyvää olemusta.

Olen samaa mieltä siitä, että pysyvää olemusta ei ole.
Viesitis logiikka ei kyllä aukea. Se, että ihminen "luo" itseään koko ajan, ei poissulje lapsia tai tee niistä ehdotonta edellytystä kummallekaan sukupuolelle. Miten tämä siis liittyy lapsettomuuteen?

Lisäsy: tai maksuliiniuuteen/feminiinisyyteen lapsettomuuteen liittyen?

 

Maskuliininen.

En allekirjoita.
Tuttavapiirini lapsettomat ovat hyvin feminiinisiä kaikki...
Osa on jo yli 60-vuotiaita.

Sun maskuliininen on tuskin sama kuin mun maskuliininen. Mä elän tasan väärällä aikakaudella ja väärässä kulttuurissa. Nykyään maskuliinisuutta ihannoidaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Siksi monelta jää varsin moni maskuliininen piirre huomaamatta, koska ne ovat normeja.

Ihan mielenkiinnosta myös, että voitko mainita joitain esimerkkejä niistä piirteistä, jotka ovat sun mielestä maskuliinisia?

Esimerkiksi työn ja oman riippumattomuuden asettaminen perheen ja kodin edelle, määrätietoisuus, fyysinen aktiivisuus, levottomuus, taipumattomuus... Maskuliininen ääripää ei hae turvaa toisesta ihmisestä oman vapautensa kustannuksella.

Yksilössä on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä, ja niiden vaihtelevuus voi olla suurtakin eri tilanteissa.

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

Havaittuun, nähtyyn, koettuun, pääteltyyn jne. Ei ammatti tai ulkoinen olemus tee kenestäkään maskuliinista. Mutta miehethän eivät yleensä halua lasta, ja se on ymmärrettävää, kuten aloitusviestissäkin tuli selväksi. Lainatakseni Simone de Beauvoiria; naiseksi ei synnytä. Ihminen tosin tulee itsekseen, koska hän "tekee" itseään jatkuvasti. Ei kenelläkään ole jotakin pysyvää olemusta.

Olen samaa mieltä siitä, että pysyvää olemusta ei ole.
Viesitis logiikka ei kyllä aukea. Se, että ihminen "luo" itseään koko ajan, ei poissulje lapsia tai tee niistä ehdotonta edellytystä kummallekaan sukupuolelle. Miten tämä siis liittyy lapsettomuuteen?

Ihminen on dynaaminen. Moni nuori ihannoi maskuliinisa asioita, kuten tehokkuutta, työtä, itsenäisyyttä yms. Mutta arvomaailma voi muuttua kun ihminen aikuistuu. Sitä tapahtuu miehillekin. Monelle miehelle iskee vauvakuume vasta varsin kypsällä aikuisiällä.

 

Maskuliininen.

En allekirjoita.
Tuttavapiirini lapsettomat ovat hyvin feminiinisiä kaikki...
Osa on jo yli 60-vuotiaita.

Sun maskuliininen on tuskin sama kuin mun maskuliininen. Mä elän tasan väärällä aikakaudella ja väärässä kulttuurissa. Nykyään maskuliinisuutta ihannoidaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Siksi monelta jää varsin moni maskuliininen piirre huomaamatta, koska ne ovat normeja.

Ihan mielenkiinnosta myös, että voitko mainita joitain esimerkkejä niistä piirteistä, jotka ovat sun mielestä maskuliinisia?

Esimerkiksi työn ja oman riippumattomuuden asettaminen perheen ja kodin edelle, määrätietoisuus, fyysinen aktiivisuus, levottomuus, taipumattomuus... Maskuliininen ääripää ei hae turvaa toisesta ihmisestä oman vapautensa kustannuksella.

Yksilössä on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä, ja niiden vaihtelevuus voi olla suurtakin eri tilanteissa.

Olen sitä mieltä että se, mikä määrittyy feminiiniseksi tai maskuliiniseksi, on aika pitkälti kulttuurisesti määriteltyä. Ei ole koskaan ollut sellaista aikaa, jolloin naiset ja miehet olisivat oikeasti sopineet noihin määritelmiin aukottomasti tai edes kovin hyvin. Enemmän nuo kertovat siitä, että miehiä arvostetaan enemmän ja miehiin liitetään arvostetuimmat ominaisuudet (luten aiemminkin historiassa on tehty).

Naisille ei ehkä ole yhtä sallittua kuin miehelle olla taipumaton tai elvoton, mutta se ei tarkoita etteivätkö naiset olisi.

MIelenkiintoisia asioita nämä kyllä ovat. Nyt pitää silti poistua koneelta tältä iltaa, tulee vieraita.

 

Siis levoton, ei elvoton.

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

Havaittuun, nähtyyn, koettuun, pääteltyyn jne. Ei ammatti tai ulkoinen olemus tee kenestäkään maskuliinista. Mutta miehethän eivät yleensä halua lasta, ja se on ymmärrettävää, kuten aloitusviestissäkin tuli selväksi. Lainatakseni Simone de Beauvoiria; naiseksi ei synnytä. Ihminen tosin tulee itsekseen, koska hän "tekee" itseään jatkuvasti. Ei kenelläkään ole jotakin pysyvää olemusta.

Olen samaa mieltä siitä, että pysyvää olemusta ei ole.
Viesitis logiikka ei kyllä aukea. Se, että ihminen "luo" itseään koko ajan, ei poissulje lapsia tai tee niistä ehdotonta edellytystä kummallekaan sukupuolelle. Miten tämä siis liittyy lapsettomuuteen?

Lisäsy: tai maksuliiniuuteen/feminiinisyyteen lapsettomuuteen liittyen?

Siis mä alunperin väitinkin, että haluttomuus omien lasten tekemiseen on maskuliininen piirre. Siksi sanoin, että maskuliiniset naiset eivät halua lapsia, vastauksena aloituskysymykseen. Väite on aika kärjistetty, mutta yksikään ihminen ei ole joko maskuliininen tai feminiininen. Kuten sanoin, voimakkuus vaihtelee samassa ihmisessä jopa tilanteiden mukaan. Ja sama ihminen muuttuukin elämänsä aikana jatkuvasti.

 

...Sä et ole samaa mieltä kuin huoh siitä, että maskuliinisuuteen kuuluvat asiat ovat määrittelykysymys eivätkä faktaa?

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

Havaittuun, nähtyyn, koettuun, pääteltyyn jne. Ei ammatti tai ulkoinen olemus tee kenestäkään maskuliinista. Mutta miehethän eivät yleensä halua lasta, ja se on ymmärrettävää, kuten aloitusviestissäkin tuli selväksi. Lainatakseni Simone de Beauvoiria; naiseksi ei synnytä. Ihminen tosin tulee itsekseen, koska hän "tekee" itseään jatkuvasti. Ei kenelläkään ole jotakin pysyvää olemusta.

Olen samaa mieltä siitä, että pysyvää olemusta ei ole.
Viesitis logiikka ei kyllä aukea. Se, että ihminen "luo" itseään koko ajan, ei poissulje lapsia tai tee niistä ehdotonta edellytystä kummallekaan sukupuolelle. Miten tämä siis liittyy lapsettomuuteen?

Lisäsy: tai maksuliiniuuteen/feminiinisyyteen lapsettomuuteen liittyen?

Siis mä alunperin väitinkin, että haluttomuus omien lasten tekemiseen on maskuliininen piirre. Siksi sanoin, että maskuliiniset naiset eivät halua lapsia, vastauksena aloituskysymykseen. Väite on aika kärjistetty, mutta yksikään ihminen ei ole joko maskuliininen tai feminiininen. Kuten sanoin, voimakkuus vaihtelee samassa ihmisessä jopa tilanteiden mukaan. Ja sama ihminen muuttuukin elämänsä aikana jatkuvasti.

Miksi pitää sukupuolistaa kaikki?

 

...Sä et ole samaa mieltä kuin huoh siitä, että maskuliinisuuteen kuuluvat asiat ovat määrittelykysymys eivätkä faktaa?

Mä en kovin helposti tunnusta mitään faktoja. Mä olen puhunut mun omasta näkemyksestäni.

 

Maskuliininen.

Perustuuko tämä omiin havaintoihin vai oletuksiin? Työskentelen itse hyvin "naisellisella" alalla ja olen ulkoisestikin feminiininen. Onko se lapsen hoivaamisen puute, joka tekee silti minusta ja kaltaisistani maskuliinisen? Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, ei sinänsä haittaa jos jonkun mielestä olen maskuliininen.

Havaittuun, nähtyyn, koettuun, pääteltyyn jne. Ei ammatti tai ulkoinen olemus tee kenestäkään maskuliinista. Mutta miehethän eivät yleensä halua lasta, ja se on ymmärrettävää, kuten aloitusviestissäkin tuli selväksi. Lainatakseni Simone de Beauvoiria; naiseksi ei synnytä. Ihminen tosin tulee itsekseen, koska hän "tekee" itseään jatkuvasti. Ei kenelläkään ole jotakin pysyvää olemusta.

Olen samaa mieltä siitä, että pysyvää olemusta ei ole.
Viesitis logiikka ei kyllä aukea. Se, että ihminen "luo" itseään koko ajan, ei poissulje lapsia tai tee niistä ehdotonta edellytystä kummallekaan sukupuolelle. Miten tämä siis liittyy lapsettomuuteen?

Lisäsy: tai maksuliiniuuteen/feminiinisyyteen lapsettomuuteen liittyen?

Siis mä alunperin väitinkin, että haluttomuus omien lasten tekemiseen on maskuliininen piirre. Siksi sanoin, että maskuliiniset naiset eivät halua lapsia, vastauksena aloituskysymykseen. Väite on aika kärjistetty, mutta yksikään ihminen ei ole joko maskuliininen tai feminiininen. Kuten sanoin, voimakkuus vaihtelee samassa ihmisessä jopa tilanteiden mukaan. Ja sama ihminen muuttuukin elämänsä aikana jatkuvasti.

Miksi pitää sukupuolistaa kaikki?

Koska ihminen on sukupuolinen olento. Enemmän tai vähemmän.

 

Maskuliininen.

En allekirjoita.
Tuttavapiirini lapsettomat ovat hyvin feminiinisiä kaikki...
Osa on jo yli 60-vuotiaita.

Sun maskuliininen on tuskin sama kuin mun maskuliininen. Mä elän tasan väärällä aikakaudella ja väärässä kulttuurissa. Nykyään maskuliinisuutta ihannoidaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Siksi monelta jää varsin moni maskuliininen piirre huomaamatta, koska ne ovat normeja.

Itsenäisiä ja asioiden kyseenalaistajia he ovat enemmän tai vähemmän kyllä kaikki. Ulkoiselta olemukseltaan osa hyvinkin feminiinisiä. Ymmärsin kommenttisi alkuun pinnallisesti.