Tuntuu, että ymmärrätte tahallaan väärin ap:ta. Minä ymmärsin, että hän on käynyt tutustuttamassa paikkaan, hän yrittää ensin hyvällä, mutta jos ei onnistu niin pitää sitten lasta paikallaan niin, että tutkimukset saadaan tehtyä. Tämä ko. lääkäri nyt vaan ei tutkinut, kun lapsi itki ja raivosi.
Minulla on 1,5 v. lapsi, joka puhuu lauseita ja on yleensä hyvin sosiaalinen. Ei mikään suuna päänä ja hyvin rauhallinen -kuten äitinsäkin. Neuvolassa katsottiin korvat, kun pidin tiukasti kiinni, ja samalla tavalla hoidettiin mittaukset. Tornin rakennus, kuvien nimeäminen ym., ei toivoakaan, vaikka lapsi osaa sanoa "Leena haluaa kalossit kun isilläkin on", ja rakentaa sujuvasti useamman palikan torneja. Siksi, että hän pelkää, ja on niin pieni, ettei pelkoa voi vielä poistaa puhumalla, siihen ei ymmärrys riitä. Pelko on monille lapsille ihan normaali reaktio siinä tilanteessa, kun vieras aikuinen tulee ihan iholle hyvin nopeasti. Meidän lapsella lääkäripelosta saa myös kiittää korvatulehduskierrettä.
Olen itse päiväkodissa töissä, ja lapsia on todella erilaisia. Minusta tyhmää tulla huutelemaan tänne alentavia ja haukkuvia kommentteja ap:lle. Ap, sinulle en osaa lisää neuvoja antaa, hyviä juttuja olitkin kokeillut ja aiot kokeilla, mutta uskon että aika auttaa. Kun lapsi alkaa vielä hiukan lisää ymmärtää ja hänelle voi paremmin selittää miksi on pakko tutkia, se helpottaa.