Neuvolanlääkäri lähetti itkupotkuraivarit saaneen taaperon kotiin. Normaalia?

Ootko kokeillut selostaa lapselle mahdollisimman paljon etukäteen mitä siellä tehdään ja tapahtuu? Tai jos ihan kokeilette ja leikitte kotona että "teet" samaa mitä lääkäri. Kysy terkkarilta lista tapahtumista ja selitä etukäteen. Kyllä tuom ikäinen jo ymmärtää. Ja ens kerran kun syötät sille jätskiä niin kerro että sitä saa sitten aina neuvolan jälkeen.

Mulla on aika temperamenttinen ja supervilkas poika ja kaikki olis yhtä hulinaa jos en selosta etukäteen. Pidän aina huolta että hän tietää missä mennään jolloin odottaa usein jo innolla. Menee mielellään neuvolaan kun siellä on kivoja leluja.

Ja tärkeää on olla myös totuudenmukainen. Eli jos tiedossa on jotain mikä voi sattua niin ei sanota että se ei satu. Ei tietty mainosteta että sattuu vaan sitä että jos vähän kirpasee niin ei satu yleensä pahasti ja kauaa.

 

kuullostaa jotenkin niin tutulta..! meillä tarvitaan minä SEKÄ MIES, että tuon 2veen saa tutkittua neuvolassa/lääkärissä.. kirkuu, potkii, puree, kiemurtelee liukkaasti kuin ankeris. eikä ole joutunut kokemaan mitään kivuliasta tai pelottavaa, paitsi normirokotukset & sitten keuhkojen kuuntelun yms flunssassa . rauhoittuu vasta, kun päästään pihalle.. meillekkin neuvolalääkäri (sama) on sanonut kahdesti, että " eihän tästä tule yhtään mitään" . olemme ottaneet mukaan kuvakirjoja, rusinoita, lakuja tms mutta mikään lahjominen ei auta!

 

niin ja meillä tuo muksu poika on iso ja roteva, kokonsa puolesta kävisi 5-vuotiaasta.. siinä ollaan sitten lihakset hellinä & mustelmilla, kun on tuollaista jässikkää pidelty väkisin kiinni.. !

 

no hlei haloo, siellä on monta muutakin jonossa odottamassa. ei se lääkäri voi loputtomiin odottaa. että lapsi rauhoittuu. ja eihän tutkimuksistakaan mitään tule, jos toinen riehuu raivona. paras sellaisten on mennä kotiin ja yrittää toisella kertaa uudestaan

 

Tuttu tilanne meillekin pari kuukauden takaa, tyttö tuli kiltisti lääkärin huoneeseen, mutta hermostui, kun otin syliin ja (mies)lääkäri tuli lähelle tutkimaan. Huusi aikansa ja rauhotettiin rusinoilla. Istua mussutti niitä ja aina kun lääkärii tuli lähemmäs niin huuto alkoi. Tutkimukset onnistui joten kuten.

Kysyin poislähtiessä lääkäriltä (oli itse tosi rauhallinen ja mukava), että saako kaikki tän ikäiset täällä raivarin ja sanoi, että on niitä jotka huutaa jo ovella ja niitä jotka istuu kiltisti paikallaan ja antaa tutkia. Ylläri sinällään, mut tässäkin lapset on erilaisia.

Seuraavalla kerralla mies tai joku muu mukaan avuksi ja se rusinapaketti tai muu vastaava kouraan, niin luulisi menevän helpommin.

 

no hlei haloo, siellä on monta muutakin jonossa odottamassa. ei se lääkäri voi loputtomiin odottaa. että lapsi rauhoittuu. ja eihän tutkimuksistakaan mitään tule, jos toinen riehuu raivona. paras sellaisten on mennä kotiin ja yrittää toisella kertaa uudestaan

Kaikki käynnit ovat olleet itkua ja huutoa pelkästään. Nyt taapero siis kohta 2v. Kuinka kauan mun pitäisi siis vierailla uudestaan?

 

Eipä tuossa oikein muuta voi kuin lähettää lapsi ja äiti kotiin. Jos seuraavallakin kerralla raivoaa, niin sano lääkärille, että nyt tutkitaan ja mitataan raivosi tai ei.

 

[QUOTE="a.p";25944319]Kaikki käynnit ovat olleet itkua ja huutoa pelkästään. Nyt taapero siis kohta 2v. Kuinka kauan mun pitäisi siis vierailla uudestaan?[/QUOTE]

Eli ideanasi ei ollut se että lääkäri rauhoittaa jotenkin lapsen tai odottelee tuntikausia jotta huuto loppuisi vaan se että sinun pidellessä lasta hän suorittaisi pakolliset toimenpiteet (kuten sen rokotuksen) huudosta välittämättä ja muut jätettäisiin väliin?

 

[QUOTE="a.p";25939864]No näin mä äsken kirkjoitin jo, et ollaan tehty, jotta taapero ei muistaisi neuvolaa pahana, pelottavana paikkana. Odotusalissa hän on tyytyväinen, leikkii. Ongelma alkaa, kun pitää mennä sinne terkkarin/lääkärin huoneeseen.

Olen ajatellut ens viikolla et piipahdettais jopa sinne terkkarin huoneeseen, kun siellä on avoneuvola ja ei muita potilaita, jotta saisin hänet tottumaan huoneeseenkin.

Mutta aina terkkarin/lääkärin huoneessa se hysteerinen itku alkaa, jota en ole pystynyt rauhoittamaan millään kuin lähtemällä neuvolasta.[/QUOTE]

Kirjoitit, että siirtymätilanteet vaikeita. Miten olette menneet kivasta aulan leikkipaikasta terkan huoneeseen? "Nyt äkkiä heti tuonne kiirekiire" vai "kohta mennään, kohta mennään, kohta sitten mennään, juu voit ottaa sen ja sen lelun sinne mukaan"?

 

Eli ideanasi ei ollut se että lääkäri rauhoittaa jotenkin lapsen tai odottelee tuntikausia jotta huuto loppuisi vaan se että sinun pidellessä lasta hän suorittaisi pakolliset toimenpiteet (kuten sen rokotuksen) huudosta välittämättä ja muut jätettäisiin väliin?

Ei se lääkäri mitenkään pysty rauhottamaan tuota taaperoa. Itsehän mä olen aina yrittänyt rauhoitella, mutta siitä ei vaan tule mitään. Sitten on aina menty pakolla, koska kyllä ne rokotukset yms pitää antaa.

Mä sanoin lääkärille, että aina tämä lapsi pelkää/raivoaa lääkärissä. En tajua, miten se luulee tilanteen olvan mitenkään parempi 1kk päästä.

 

[QUOTE="vieras";25944409]Kirjoitit, että siirtymätilanteet vaikeita. Miten olette menneet kivasta aulan leikkipaikasta terkan huoneeseen? "Nyt äkkiä heti tuonne kiirekiire" vai "kohta mennään, kohta mennään, kohta sitten mennään, juu voit ottaa sen ja sen lelun sinne mukaan"?[/QUOTE]


Ollaan menty ihan rennosti ilman kiirettä. Olen itse mennyt sinne huoneeseen ja houkutellut taaperon perässä. Hän on sinne seurannut lelurattaineen. Kun tajuaa missä on (huone/terkkari/lääkäri), niin yrittää karata huoneesta. Sittenhän häntä ei saa enää houkuteltua huoneeseen, vaan pitää kantaa sinne. Huoneessa pamauttelee vaan ovea ja itkee hysteerisesti. Syliin otan ja potkii/itkee/raivoaa.

Tuota siirtymätilannetta on vaikea harjoitella vierailemalla neuvolassa, sillä siellä ei päästetä noihin huoneisiin. Me siis ollaan leikitty ja harjoiteltu tapahtumia siellä odotusaulassa.

 

[QUOTE="a.p";25944506]Ei se lääkäri mitenkään pysty rauhottamaan tuota taaperoa. Itsehän mä olen aina yrittänyt rauhoitella, mutta siitä ei vaan tule mitään. Sitten on aina menty pakolla, koska kyllä ne rokotukset yms pitää antaa.

Mä sanoin lääkärille, että aina tämä lapsi pelkää/raivoaa lääkärissä. En tajua, miten se luulee tilanteen olvan mitenkään parempi 1kk päästä.[/QUOTE]

Sama homma meillä on tuon esikoisen kanssa. Erityislapsena hänellä on vielä paljon erilaisia lääkärikäyntejä ja aina sama huuto. Ei vielä odotushuoneessa mutta lääkärin huoneessa ja pahenee rimpuiluksi heti kun lääkäri yrittääkin koskea.

Jotkut lääkärit haluavat lapsen rauhoittuvan ja haluavat siksi odotella ja ottaa rauhallisesti, antaa pojan kokeilla instrumentteja jne. Mahdollisesti vielä huomatessaan ettei mikään tehoa ehdottavat uutta aikaa.

Itse olen sanonut suoraan ettei tilanne siitä mihinkään muutu. Helpoimmalla päästään kaikki kun nopeasti suoritetaan pakolliset toimenpiteet ja se siitä. Tuntuu että se tuo lapsellekin jotain turvaa että homma hoidetaan reippaasti eikä hänen tarvitse siinä ikuisuuksia pelätä.

 

Mulla on ihan paras ehdotus: Laita lapsi seuraavalla kerralla isän kanssa neuvolaan kahdestaan. Uskon että heillä menee reissu paremmin kuin teillä kahdella. Omalla lapsella ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa neuvolassa, hammaslääkärissä tai lääkärissä. Oma lapsi sai MPR:n vasta 5-vuotiaana, koska en halunnut rokottaa häntä pienenä. Rokotuksessa annoin pojan käteen pätkiksen koska makean aiheuttaa mielihyvää ja se vähentää rokotuksen aiheuttamaa kipua. Pojalta otettiin verikoe 3-vuotiaana ja silloinkin antoi ottaa sen ihan jees, mutta kun pääsimme ulos labrasta alkoi huuto joka jatkui 15 minuuttia. Itse pelkään hysteerisenä hammaslääkäriä mutta lapsi ei pelkää. Aina on mennyt iloisena.

 

No, eikai se lääkäri muuta voi, jos lapsi riehuu ja riekkuu kuin mikäkin.

Ei meilläkään mukulat aina ole tykänneet lääkärissä olla, mutta ei siinä ole vaihtoehtoja. Tarvittaessa pidän vaikka väkisin kiinni, jos pitää tehdä joku toimenpide. Pelottaa voi ja ymmärrän että voi itkettää tms, mutta raivoomalla meillä ei koskaan saa mitään läpi.

Jos pitäs tehdä joku arvio missä tarvitaan lapsen yhteistyötä, niin ei siinä sitten auttas muu kuin varata uusi aika tai todeta että lapsen kanssa ei pysty yhteistyöhön tuossa kohtaa. Vanhemmilla lapsilla sitten jo voi auttaa se että esim. äiti on toisessa huoneessa kun "haastatellaan" lasta tai teetetään jotain tehtävää.

 

Eikös ap:n lapsi ole lähes 2-vuotias eikä 1½-vuotias.

Mua kuvottaa tuollaiset ihmiset jotka eivät saa lapsiaan kuriin ja aina vedotaan lapsen tempperamenttiin. Jos lapsen käytös on aina tuollaista neuvolassa, niin saat olla varma, että lisätutkimuksiin pääsette.

 

mites ap on saanut tälläiset haukut? Ei ymmärrä. Eikös meidän ole tarkoitus tukea kenties kokematonta äitiä? eikä halventaa...
lapsiakin ON yhä edelleen erilaisia.

 

Sanot, että AINA lapsi on käyttäytynyt neuvolassa. Ennen 1,5-vuotistarkastusta on neuvola 1v. ja sitä ennen täällä ainakin 9kk.. Näissäkö on käyttäytynyt samoin? Jotenkin vaikea uskoa tätä yhtälöä.

 

Mulla on ihan paras ehdotus: Laita lapsi seuraavalla kerralla isän kanssa neuvolaan kahdestaan. Uskon että heillä menee reissu paremmin kuin teillä kahdella. Omalla lapsella ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa neuvolassa, hammaslääkärissä tai lääkärissä. Oma lapsi sai MPR:n vasta 5-vuotiaana, koska en halunnut rokottaa häntä pienenä. Rokotuksessa annoin pojan käteen pätkiksen koska makean aiheuttaa mielihyvää ja se vähentää rokotuksen aiheuttamaa kipua. Pojalta otettiin verikoe 3-vuotiaana ja silloinkin antoi ottaa sen ihan jees, mutta kun pääsimme ulos labrasta alkoi huuto joka jatkui 15 minuuttia. Itse pelkään hysteerisenä hammaslääkäriä mutta lapsi ei pelkää. Aina on mennyt iloisena.

On kokeiltu isän ja mummon kanssakin. Vielä pahempi oli.

 

[QUOTE="Kipa";25944914]Eikös ap:n lapsi ole lähes 2-vuotias eikä 1½-vuotias.

Mua kuvottaa tuollaiset ihmiset jotka eivät saa lapsiaan kuriin ja aina vedotaan lapsen tempperamenttiin. Jos lapsen käytös on aina tuollaista neuvolassa, niin saat olla varma, että lisätutkimuksiin pääsette.[/QUOTE]

Miten niin vedotaan lapsen temperamenttiin? Etko usko, että lapsia on erilaisia?
Miten sitten selität, että taapero on ihan joka käynnillä huutanut/itkenyt neuvolassa?
Miten voi vaikka alle 4kk vauvalle opettaa käytostapoja? Kerrohan.

 

Sanot, että AINA lapsi on käyttäytynyt neuvolassa. Ennen 1,5-vuotistarkastusta on neuvola 1v. ja sitä ennen täällä ainakin 9kk.. Näissäkö on käyttäytynyt samoin? Jotenkin vaikea uskoa tätä yhtälöä.

Joka ikinen kerta kun ollaan menty neuvolan terkkarin/lääkärin huoneeseen, niin on alkanut huutaa/itkee. Vastasyntyneestä asti.

Lisäksi kotilääkärikäynnit, kun on ollut kipeä.

Miksi on vaikea uskoa?

 

Joku pikkuvauva on ihan eri kuin 2-vuotias. Mulla on hyvin neuvolakammoinen 2-vuotias tyttö. Se pelkää ihan hysteerisesti meidän neuvolanhoitajaa. Vaikka on ollut mukana isoveljen neuvoloissa, alkaa itkeä aina kun näkee terkan. Nyt 2 v neuvolassa sama juttu. Sain rauhoitettua syliin, oli ihan jees kun sai piirrellä ja rakennella palikoita mun sylissä. Mutta auta armias kun aloin riisumaan mittauksia varten! Aivan totaalikilarit ja hirvittävä hysteerinen huuto mikä ei meinannut loppua millään. Huusi vaan ei piikkiä, ei piikkiä! Ihmeteltiin että yleensäkään muistaa että on piikin siellä saanut, mutta niin vaan muisti. Punnitus hoidettiin lopulta niin että hyppäsin vaa'alle likka sylissä ja sitten yksin, ja pituus otettiin puoliväkisin. Kyllä se siitä sitten rauhottu kun sai vaatteet päällensä taas.

Eikä kyse ole mistään että itse pelkäisin lääkäriä, eikä muutenkaan olla jouduttu kuin kerran käymään lääkärissä sairauden vuoksi. Tuo vaan on semmonen jääräpää temperamenttinen tapaus ollut ihan alusta asti. Se vaan että äiti on vähintään yhtä jääräpää ja voimakastahtoinen.

 

Niin ja hammaslääkärissä ei ole ollut mitään ongelmaa. On ollut kuin ihmisen mieli ja antanut ihan kiltisti laskea hampaat.