PPH kauppakeskuksessa

mutta sitä ei varmaan ole käsketty tehdä niin että siinä on ulkopuolisia korvia.

Sulla ei sen verta ollu munaa, et olisit sanonu nätisti, et hei kaikki kuulee, et menettekö vähän sivummalle puhumaan, tai puhutte sit myöhemmin?

Ja mitäs kuuntelit itse, korvat höröllään...

 

jos sä odotat tk:n odotusaulassa lääkäriaikaa. ja kaksi pph:ta isoon ääneen siinä keskustelee hoitolapsistaan ja niiden perheistä, niin ei siitä voi mihinkään mennä. eikä työntää sormia korviinsa

Niimpä niin. Sattuipa sopivasti oikeen tk:n aulaan..

 

[QUOTE="vieras";23579327]Niimpä niin. Sattuipa sopivasti oikeen tk:n aulaan.. [/QUOTE]

Niinpä niin. Minä en ole koko (8v ) urani aikana käyny kertaakaan tk:ssa sisällä hoitolasten kanssa...

 

Aloittaja on joko provo tai sitten taas yksi esimerkki nykyajalle tyypillisestä takakireästä suhtautumisesta normaaleihin arkipäivän jutuihin. Eri asia on, jos pph viettää aikaa kauppakeskuksessa JOKA PÄIVÄ lasten kanssa.

 

Sulla ei sen verta ollu munaa, et olisit sanonu nätisti, et hei kaikki kuulee, et menettekö vähän sivummalle puhumaan, tai puhutte sit myöhemmin?

Ja mitäs kuuntelit itse, korvat höröllään...

Tai munaa tehdä valitusta päivähoidon ohjaajalle vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta? Näitä lukee päivittäin täältä kuinka kaikki maan pph:t puhuvat SUUREEN ääneen hoitolapsistaan ventovieraille mutta kukaan ei kuitenkaan ole valmis tekemään mitää jotta nämä juoruakat saataisiin pois juoruamasta. Herää kysymys että mahtaako pitää paikkaansa ollenkaan..? Se on vaan helppo tapa mollata koska kukaan ei voi todistaa mitään..

 

No joo, toki on voinut olla mummokin ( tai äiti), mutta varmaan ymmärsit pointtini.

Ei kai kukaan voi haluta että lapsi viettää aikaa hoitopäivän aikana ulkokamppeet päällä kauppakeskuksessa :O

Riisutko itse omasi ja lastesi vaatteet JOKA kerta kun menette esim kauppaan?

 

Kyllä tällein pph-opiskelijana olen monet kerrat täälläkin ihmetellyt sitä kuinka pph:ta arvostellaan ja mollataan. Mulla on itselläni viisi lasta joista osa ollut kotihoidossa ikänsä, kun taas nuorimmat sekä kotihoidossa, että päiväkodissa kuin perhepäivähoitajalla.

Eka pph ei ollut kovin hyvä kokemus, tai sitten vaan olin turhan vaativa äiti
Toinen oli ihan ok, mutta sielläkin tapahtui jotain sellaista jota en soisi kenenkään lapselle missään tapahtuvan. Toivon mukaan olen näistä kokemuksista ottanut itse opiksi enkä tulevana hoitajana tee vastaavia virheitä, toki tätäkin palstaa lukiessa tulee joskus mieleen, että onkohan ammatinvalintani mennyt ihan nappiin...

Mutta lapsista pidän ja heidän kanssa on mukava touhuta, ulkoilla ja askarrellakin joskus jotain. Meillä ei onneksi ole kauppakeskusta jossa lasten kanssa voisi shoppailla, joskus pikaisesti saattaisin kaupasta jotain lasten kanssa hakea.

Tottahan se on, että työajalla olisi tavoitteena tehdä niin ruoka, kuin siivous ja hankkia myös seuraavan päivän mahdolliset ruokaostokset, mutta harva hoitaja näin toimii vaan tekee nämä asiat omalla vapaa-ajallaan.

 

Meillä tällä kylällä on perhepäivähoitajia joka lähtöön. Osa on ilmoittanut suoraan, ettei harrasta askartelemista vaan panostaa enemmän ulkoiluun, mikä toki sekin on arvioitavissa laadullisesti, jos niin haluaa. Itselläni on kaksi lasta, joille haimme päiväkotipaikkaa juuri sen toivossa, että saisivat aktiivista tekemistä jne. Lapsemme "joutuivat" tietyistä syistä kuitenkin perhepäivähoitajalle, mutta... Olen tästä todella onnellinen, koska kohdallemme osui hoitaja, joka todella välittää lapsista yksilöinä ja hän pystyy ottamaan lasten erityistarpeet huomioon. Hän myös pitää kaikenlaisesta, erilaisesta touhuamisesta niin sisällä kuin ulkona ja tästä osoituksena lukuisat pienet puuhastelut, joita on kotiinkin asti tullut. Asioista keskustellaan, ongelmia ratkaistaan yhdessä ja yhteisiä pelisääntöjä pyritään sopimaan perheen ja hoitopaikan välillä, että kasvatuslinjat tukisivat toisiaan.

Ja mitä tulee kaupassa käymiseen, hän ei työpäivänsä aikana näitä reissuja hoida - miehensä tosin tiedän hoitaneen. (Yksi iso plussa tällä pph:lla on myös se, että mies tykkää myöskin osallistua lasten kanssa touhuamiseen.)

Olen monta kertaa miettinyt, että kävi tuuri, että lapset pääsivät kyseiselle hoitotädille eivätkä joutuneetkaan päiväkotiin isoihin lapsiryhmiin. Eikä sillä, etteikö paikallinen päiväkoti olisi päiväkotina hyvä, vaan sillä, että isommalla lapsistani olisi mennyt sopeutumisessa varmasti enemmän aikaa ja epäilen, että juuri tämä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen olisi jäänyt vähemmälle.

 

Entäs kotiäiti kauppakeskuksessa Hyi hyi.

 

Joillain ihmisillä on paha tapa tehdä yleistyksiä ja mutu-oletuksia asiasta kuin asiasta. Uskovana tämän saa myös kokea, kun joku tuntee jonkun uskovaisen ja nähnyt toisen kadunkulmassa sekä lukenut yhden lehtijutun, niin onhan siinä otosta riittämiin kertoa, millaisia kaikki uskovat ovat. Sama näyttää pätevän perhepäivähoitajiin ja moneen muuhunkin ihmisryhmään. Surullista.

Jos lapseni menee pph:lle aikanaan, niin minua ei kyllä haittaisi, jos he kävisivät hoitamassa pph:n omia asioita. Ja hyvä jos näkisivät myös siivousta ja kävisivät kaupassa. Minulle riittää, että hoitaja pitää lapset turvassa ja ruokittuina ja lämpimänä ulkona työpäiväni aikana. Kyllä ne virikkeet on ihan meidän vanhempien vastuulla.

 

Just joo. Että hoitolasten kanssa pitääs olla vain omassa kodissa ja siinä pihalla?

Että mua sitten ärsyttää perhepäivähoitajien mollaamiset. Ei näköjään mene tajuntaan, että on olemassa paljon hyviä hoitajia!

Tähän peesi. Mun lapsen pph on ainakin loistava.

 

Ei kai kukaan voi haluta että lapsi viettää aikaa hoitopäivän aikana ulkokamppeet päällä kauppakeskuksessa :O

Mä voisin haluta En mä näe mitään pahaa jos pph JOSKUS shoppailee tai liikkuu muuten vaan asioilla hoitolasten kanssa. Ja mistä voit tietää vaikka olisi ollut lasten äiti tai mummo?

 

Normaalia arkeahan se kauppakeskuksessa liikkuminen on. Ei kai lapsille pidä esittää, että elämä on pelkkää retkeilyä ja askartelua.

 

Sano vaan suoraan ap että sua nyppii kun jollain on niin vapaa työ että saa suunnitella päivänsä halunsa mukaan, viettää päivänsä hyvässä seurassa, tehdä päivän mittaan myös niitä omia hommia, pomo ei hengitä niskaan koko ajan mutta on puhelimen päässä jos satut tarvitsemaan, työkavereita voit treffata jos haluat, voit tanssia, laulaa, liikkua, taiteilla ja PITÄÄ HAUSKAA. Voi ulkoilla vaikka koko päivän jos on mahtava ilma, sateisina päivinä voi tehdä muuta kivaa, ei tarvi tylsistyneenä istua paikallaan konttorirottana tai juosta kieli vyön alla palaverista toiseen.. Ja joo, saa vielä palkkaa (tosin pientä mutta kuitenkin) siitä. Joo-o, kyllä mäkin olisin kateellinen.

Tämä on ihana kirjoitus! Ihan oikeassa olet siinä, että tämä työ ON hauskaa ja tässä hommassa saa pitää just niin hauskaa kuin vaan itse haluaa. Ne pienet ihmiset eivät katso kieroon jos hoitaja vetäisee vaikka tonttulakin tai prinsessan kruunun kutreilleen ja hulluttelee kesken työpäivän. Vapaus itse suunnitella tekemiset on mahtavaa ja tiedoksi kaikille, että niitä tekemisiä tosiaan suunnitellaan etukäteen, ei tässä vaan mennä tylsistyneenä päivä kerrallaan eteenpäin. Tämän parempaa ammattia ei ole, palkasta minä viis veisaan.

 

Normaalia arkeahan se kauppakeskuksessa liikkuminen on. Ei kai lapsille pidä esittää, että elämä on pelkkää retkeilyä ja askartelua.

Niin, päiväkodin toiminta on niin irrallaan arjesta, että lapsilla ei enää olekaan kykyä selviytyä normaaleista asioista. Eivät keksi itse mitä tekisivät kotona, eivätkä osaa olla kaupoissa.

 

eipä tästä ole kuin alle kymmenen vuotta kun pari vuotias hukkui

Ja alle 10 vuotta on siitä, kun hukkui se poika (autistinen muistaakseni) joka katosi päiväkodista. Ja päiväkodin pihalla kuoli lapsi jäätyään lautakasan alle ja ja ja.... Eli onhan näitä! Mikä ihmeen hinku sulla on mollata JUURI pph:ia? Mielestäni kirjoituksistasi paistaa läpi kateus. Jospa itse ryhtyisit tähän hommaan? Jokaisella ei nimittäin riitä rahkeet tähän työhön. Itse teen työni hyvin ja olen ylpeä työstäni. Sinä levität täällä tahallasi ihan väärää tietoa pph:ista ja nuo kuolemantapaukset päivähoidossa ylipäätään ovat HYVIN HARVINAISIA. Enemmän onnettomuuksia ja kuolemantapauksia lapsille sattuu kotioloissa.

 

mun lapset ovat tarhassa koska en saanut paikkaa pph:lta. mutta pph:lle olisin mieluummin lapset halunnut nimenomaan sen kodinomaisen hoidon vuoksi ja mun käsityksen mukaan kodinomaisuuteen kuuluu kaupassakäynnit ja muutkin vastaavat jutut. tietysti jos joka päivä tunteja shoppailee niin asia erikseen, mutta en minä pitäisi pahana jos lapset joutuisivat olemaan vaatekaupassa. oppivatpahan olemaan sielläkin.

 

Tai munaa tehdä valitusta päivähoidon ohjaajalle vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta? Näitä lukee päivittäin täältä kuinka kaikki maan pph:t puhuvat SUUREEN ääneen hoitolapsistaan ventovieraille mutta kukaan ei kuitenkaan ole valmis tekemään mitää jotta nämä juoruakat saataisiin pois juoruamasta. Herää kysymys että mahtaako pitää paikkaansa ollenkaan..? Se on vaan helppo tapa mollata koska kukaan ei voi todistaa mitään..

Tiedän omasta kokemuksesta, että täälläpäin ei ainakaan lasten asioita huudella missään julkisissa paikoissa. Jos puhutaan niin puhutaan ammatillisesti (pyydetään neuvoa kollegalta) ja HILJAA.... Ihan kuten pk:ssakin puhutaan kahvihuoneessa lasten ja vanhempien asioista. Tämänkin tiedän kokemuksesta.

 

Huoooh. Luuleeko ihmiset tosissaan että jos yksi pph on huono, niin myös kaikki muut ovat? Koska siltä välillä tuntuu...

Itse olin ainakin aikanaan ihan loistavalla pph:lla! Toki "aika kultaa muistot" ja sinähänsähän mä en voi tietää mitä vaikkapa musta on puhuttu sillain että mä en oo kuullu, mutta kyllähän mä nyt tiedän siellä viihtyneeni. Ja me todellakin askarreltiin (ei varmaan kyllä jokapäivä, liekö edes ihan joka viikko. Mutta askarreltiin kuitenkin, ja myös mun toisella tuntemallani pph:lla askarrellaan viikoittain. Siis sen lisäksi että munkin pph:lla kaikki tarpeeksi vanhat lapset kävi n. 2 tai 3 krt viikossa srk:n kerhossa ja askarteli siellä), käytiin 2krt päivässä pihalla ja välillä retkeiltiin myös läheiseen metsään, tai käytiin jossain kauempana leikkipuistossa. Lisäks välillä (no ainakin kerran muistan näin tapahtuneen, tuskin oli ainut kerta) keväisin kaikki seudun pph:t järjesti matkan jonnekkin kauemmas, esim. Muumimaailmaan.
Lisäksi tää pph teki _todella_ hyvää ruokaa, ja luki meille aina sadun ennen nukkumaanmenoa. Mun muistikuvan mukaan me tosin leikittiin suurimmaks osaks keskenämme, mutta ihmekös tuo, kun jos me oltiin ulkoilemassa, niin ne leikit yleensä ajoittui siihen aikaan ennen ruokailua (ja jonkunhan pitää se ruoka myös laittaa ja kattaa pöytä jne.) ja ruokailun jälkeen (sänkyjen laitto ja pöydän korjaus). Mutta kuitenkin sitä leikkiaikaa oli, ja kyllä tääkin välillä meidän kanssa leikki, tai antoi meidän nyrkkeillä (vahti itse vieressä) tms.

Lisäksi tää piti meitä silmällä myös silloin, jos äiti oli jo hakenut meidät hoidosta, mutta me jäätiin vielä samaan leikkimään. Samoin mä muistan tän ojentaneen mua vielä silloinkin, kun mä oikeasti olin jo koulussa (ja hyvin kuvaavaa on varmasti myös se, että tää oli ensimmäinen joka huomasi mun vesirokkonäppylät)... Ja lisäksi mä sain viidesluokkalaisena toimia ylimääräisenä silmänä tän pph:n hoidettaville (ja kyllä tuli vähän ikävä sitten kun tää muutti pois), mikä vaikutti varmaan suuresti siihen, että mä tajusin haluavani toimia lasten kanssa myös sitte aikuisena ammatissani.

Niin, ja me ei kyllä käyty kertaakaan kaupassa :O. Tai, voi olla että muisti tässä kohtaa pettää, ja me tehtiin joskus retki sinne (onhan se kauppa ja keskustakin ihan omanlaisensa alue, kun tää seutu taas on hiljaisempaa. Ja jos menee kävellen, siinä saa myös hyvää harjoitusta liikennesäännöistä : miten käyttäydytään kun ylitetään tietä, pitää kulkea oikeassa reunassa, jne.). Ja ainakin mun pikkusisko teki eskarista joskus retken kauppaan, koska mä muistan miten erikoinen juttu se oli ollu sille, kun olikohan nekin vielä kaikki saaneet valkata sieltä jonkun pienen tikkarin tms...

 

Just joo. Että hoitolasten kanssa pitääs olla vain omassa kodissa ja siinä pihalla?

Kerro mulle, missä duunissa (toisten leivissä) työnantaja antaisi palkallisena työaikana työntekijän hoitaa omat kauppa-asiansa???

 

Niin, päiväkodin toiminta on niin irrallaan arjesta, että lapsilla ei enää olekaan kykyä selviytyä normaaleista asioista. Eivät keksi itse mitä tekisivät kotona, eivätkä osaa olla kaupoissa.

Eiköhän se ole vanhempien asia opettaa lapset käyttäytymään kaupoissa? Opettaa selviytymään arkiaskareissa?

Eihän sitten koulussa saati töissäkään hypätä omilla asioilla kesken päivän.

 

[QUOTE="vieras";23587800]Kerro mulle, missä duunissa (toisten leivissä) työnantaja antaisi palkallisena työaikana työntekijän hoitaa omat kauppa-asiansa???[/QUOTE]

Niinpä osuit naulan kantaan, kateus paistaa porukalta läpi kun joku voi niin tehdä, ja ihan luvan kanssa.

 

[QUOTE="vieras";23587800]Kerro mulle, missä duunissa (toisten leivissä) työnantaja antaisi palkallisena työaikana työntekijän hoitaa omat kauppa-asiansa???[/QUOTE]

Varmaan sellaisessa, jossa pitää esimerkiksi ateriat valmistella ja työpaikka siivota työpäivän jälkeen ilman palkkaa. Ja sellaisessa, jossa ei ole lakisääteisiä taukoja ja päivät ovat järjettömän pitkiä.

 

Niinpä osuit naulan kantaan, kateus paistaa porukalta läpi kun joku voi niin tehdä, ja ihan luvan kanssa.

No voi herranjumala. Kateuskortti on nyt aika kehno veto. Et sä itsekään voi oikeesti kuvitella, että kukaan olisi kateellinen lapsilauman kanssa kaupassa käymisestä...

 

Varmaan sellaisessa, jossa pitää esimerkiksi ateriat valmistella ja työpaikka siivota työpäivän jälkeen ilman palkkaa. Ja sellaisessa, jossa ei ole lakisääteisiä taukoja ja päivät ovat järjettömän pitkiä.

No eikö sitä siivousta ja ruuanlaittoa voi tehdä lasten kanssa? Eikö se olisi lapsille suotava taito siinä missä kaupassakäyntikin?