Synnytys

  • Viestiketjun aloittaja Ensikertalainen
  • Ensimmäinen viesti
Ensikertalainen
Jepsistä, kotona kärvistellään. Supparit laantui synnärillä reiluun 10minsaan. Kohdunsuu kokonaan hävinny ja auennut oli vähän lisää, ja se sit totes et hän suosittelis kyllä et jäisin osastolle nuijanukutukseen. Katto et näkee jo päälle, et en jaksa synnyttää jos en saa nukuttua. Mutta puhuin sitten itseni vielä kotiin, kun sanoi ettei tapahdu mitään välitöntä aukeamista vaan ne supparit avaa. Vaan jouduin sitten lupaamaan ja vannomaan, että jos kotona nukkuminen ei onnistu niin menen sinne, tai sitten jos supistukset kestää taas vähintään pari tuntia säännöllisinä 10min sisään. Se sanoi että jokatapauksessa olen lähipäivinä takaisin siellä synnyttämässä.
 
Ensikertalainen
Jos matka sinne olisi pidempi, olisin varmaan jäänytkin. Mutta en kirveelläkään halua jäädä sairaaloihin, ennenkuin on pakko. Ja tosiaan tuo matka ei ole pitkä ja turvallisempi olo kotona omassa sängyssä. Ja jos se nukkuminen on nyt ainoa huolenaihe, niin eiköhän se kun ottaa iltaa vasten panadolia ja kaikki mahdolliset rentoutumis-keinot käyttöön.. en taida nousta sängystä ollenkaan ennenkuin supistukset taas vahvistuu. Pakko kai sitä sitten jossain välissä on untakin saada edes pätkissä, jos ei nousemaan suostu.. :D
Kiitos kaikille tuesta ja muusta!
 
tähkäpää harmaana
Voi että, mä suosittelisin kans sairaalaan nukkumaan menoa! Itellä kokemusta muutaman yön valvomisesta ennen synnytystä ja en todellakaan meinannut sit jaksaa synnyttää! Sun pitää saada nukuttua ennen synnytystä!
 
Ensikertalainen
Vielä hengissä :wave: Lepäilin tuolla sängynpohjalla vaikka ei unta tullutkaan (vihloo lonkat) ja sekin jo vähän helpotti. Haaveissa edes jonkinlaiset yöunet, supistuksia tulee ja menee säännöllisen epäsäännöllisesti. Nyt on jokin kohtuullinen suvantovaihe, ei satu eikä vihlo niin paljoa ja sitä kautta okseta, niin tankkaan tässä iltasuklaata teen kanssa ja yritän ottaa vaan rennosti niin hyvin ku se onnistuu. Eikös se niinkin ole, et mitä rennommin pystyis olemaan niin sitä paremmin edistyy asiat. Jotenkin kivasti lohdutti kuitenkin tieto siitä, että kohta tämä kärvistely on ohi ja saa taaperon maailmaan.
 
Ensikertalainen
Ja itse kun just mietin, et oon yllättävän rauhallinen :D Ihan hyvä päätös oli kyllä lähteä kotiin (ja se et täti päästi tietyin vannotuksin) ja yrittää täällä lepäillä ja kerätä voimia, kun sairaalat on tosiaan niin ihania paikkoja, et ei siellä oloa saa mukavaksi mitenkään. Ja ainakin nyt on ihan ok vielä tilanne, ajoittaista alastunkua ja kipua suppareiden kanssa, mut ei onneksi yhtä tiheään mitä esim. päivällä oli. Kai tää on vaan tyyntä myrskyn edellä, mut otetaan ilo irti ennen loppurutistusta.
 
Ensikertalainen
Ihanaa, mua on kaivattu :D Yö meni ihan ok, muutama herätys. Tässä oon sitten muuten yrittänyt torkkua välillä ja joka kerta oon heränny supistuksiin. Samanlaisiin ku eilen. Nyt sitten vaan sellainen iloisen mielenkiintoinen huomio, että limatulppaa alkoi tulemaan. Josko tässä sitten asiat edistyis selkeämmin näiden kipeiden suppareiden kanssa.. *toivoo lapsivesien menoa*
 

Yhteistyössä