Vertaistukea muista nuorista mammoista!

nii ja me ollaan kokkolasta

 

juu meilläkin vielä yöimetyksellä ja toi hammasrivistä ei kyllä ihan kiva siihen tarkotukseen
aika aikaisin teilläkin hampaat lähteneet tulemaan, meillä tytön ensimmäinen hammas tuli neljä kuisena..

 

Niin on. Mun äiti ihmetteli kovasti Mun isosiskolle, joka siis on äitin esikoinen, ensimmäinen hammas tuli 7kk ikäsenä. Mutta mikäs siinä. Poika on muutenki tosi kiinnostunu ruoasta. Aina suu auki tuijottaa ku joku muu syö Meillä kiinteän ruoan ajat onki aina kivoja hetkiä kun pojan suu aukeaa ihan tajuttoman isolle. Mutta hyvä vaan ku ruoka maistuu, hankalampaa olis jos ei suostuis syömään

Oon kyllä tosi utelias, mutta miten teiän synnytykset meni? Millä viikolla syntyi, mikä kesto ja miten toivuitte siitä?
Meillä siis poika syntyi sektiolla viimein. Pojalla oli väärä tarjonta mistä johtui pysähtynyt synnytys. Tuntu että sairaalassa ei pysty kävelemään ja hengittämään samaan aikaan niin kipee olin, mutta kotona oli jo heti helpompaa.
Hassua miten sen kaiken kivun unohtaa. Nyt jo olisin valmis uuden vauvan masuuni ottamaan ja sen maailmaan synnyttämään. Voi, kovasti odotan jo seuraavaa raskautta!:heart: Onko teillä kellään toista vaavelia suunnitteilla?

 

Olis kiva koota tänne joku aktiivinen rinki jossa sais muista nuorista äideistä vertaistukea joskus haastavaankin vauva-arkeen. Jaettas kokemuksia, vinkkejä ja tsempattas toisiamme.=)

Itse olen 18 v äiti pirkanmaalta ja äidin seurana täällä kotosalla temmeltää 7 kk poika. :heart:

Toivottavasti ois muitakin halukkaita tulee tähän keskusteluun mukaan. Ja hei: pidetäänkin tää aktiivisena, jookos?

Hihih, onkohan tää sittenkään kovin aktiivinen

 

voi jessus tuo lapsi yö kyöpeli. päivät nukkuu mut yöt valvoo. pitäis kai pitää illalla vähän pidempää hereillä ettei sitten heräilis ihan outoihin aikoihin ja valvois montaa tuntia sitten yöllä.

 

Voi:/ tsemppiä ja jaksamista yövalvomiseen!:hug:

 

Joo, jäänyt ihan kirjoittelematta tänne! Mutta nyt aattelin korjata asian.

Niin, mun synnytys siis meni niin, että kärvistelin kotona ensimmäiset 10 tuntia ja sit mentiin sairaalaan ja siellä kärvistelin loput 14 tuntia. Synnytys kesti siis sen 24 tuntia. Otin sairaalassa epiduraalin muutamaa tuntia ennen ponnistusvaihetta ja sitä lisättiiinkin vielä yhden kerran. Ponnistusvaihe tais kestää joku 30-40 minuuttia. Parantuminen oli tosi kivuliasta ja tikkejä tuli (en tie kuinka monta). Sairaala-aika oli hirveetä. Mutta kotona parantuminen lähti käyntiin paremmin kun sai nukutuks. Vieläkin kaikki kivut niin mielessä ettei ihan vielä halua pikkukakkosta lähteä yrittämään. Ehkä muutaman vuoden päästä.

Jaksamisia sulle Pieniminä!:hug: Toi aika on todella raskasta, kun ei aina tiedä edes alkuun että mikä vauvaa valvottaa. Siinä on ensimmäiset viikot ihan zombina silmäpussien kera kun ei saa ite nukutuks. Mutta onneks tuo aika ei oo ikuista. päivä päivältä helpottaa. Tsemppiä!

Nyt nukuttaan poikaa..=)

 

Mua kyllä on vähän ruvennu pelottaan et millastakohan on alatie synnytys. Sillon ku olin vimpoilla viikoilla, aina sanoin miehelle et ootan niin kovaa että tulis ne kipeet supistukset ja pääsis synnyttään. Nyt sitte ku on kuullu nii paljon juttuja nii ihan jo pelottaa seuraava synnytys. vaikka vauva ei vielä mahassa olekkaan Voi, kumpa olisikin jo! olis ihanaa!

 

Ei kannata etukäteen pelätä sitä alatiesynnytystä! Ei se kaikille oo yhtä paha. Kyllähän se sattuu, mutta itse ennemmin synnyttäisin toisen kerran kuin kokisin ne synnytyksen jälkeiset päivät. Ne olivat itselleni henkilökohtaisesti tosi kipeitä. Mutta ekan viikon jälkeen sit elämä rupes palaan raiteilleen. Haluan kyllä uskoa, että seuraava synntys ois nopeempi ja helpompi vaikka eihän sitä koskaan voi tietää. Loppupeleissä synnytys kestää sen yhden päivän ja vanhempana ollaan koko loppuelämä.

 

Niimpä. Ja kyllä uskon että se kipu unohtuu ajan myötä! Mulla ainakin unohtunu jo, vaikka sillai aika rankka synnytys olikin. Onko teiän vauvoilla muuten ollu tukkaa syntyessä päässä? Meillä oli ihan kunnon pehko, ja vieläkin on

 

Oli kyllä, ruskeaa hiusta oli paljon pojalla päässä syntyessään. Hirveästi ne ei oo syntymästä kasvanut, mutta hiuksia on lisää kyl tullut kun näyttää paljon tuuheammalta kuin syntyessään.

 

täällä kanssa aika paksu ruskee tukka tytöllä. todellinen peikko tyttö oli syntyessään. samallailla kun minullakin oli tuuheat hiukset syntyessä

 

Poika on ihanan näkönen ku sormi on suussa ja punnaa kakkaa:heart:

 

moikka! jäänyt taas vähän kirjottelematta. meijän neidillä oli aluksi sellanen pieni melkein musta pehko päässä, mutta nyt siitä on tullut jo ihan blondi
synnytys oli yllättävän helppo, kymmenen päivää meni yli lasketun ajan ja illalla yhdeksän-kymmenen välillä alkoi supistukset voimistua. noin klo23 ajoin autolla sairaalaan (lapsen isällä ei vielä korttia ).. yhden aikaan sain epiduraalin ja klo 2.46 syntyi tyttö. ponnistusvaihe kesti sen 12min..
ei jäänyt kauheeta muistoa, yks tikki, paranin nopeesti, onneks tietenkään sitä ei muista jälkeenpäin sitä kipua, mutta kyllä aika helpolla pääsin.
mulla on kanssa aina välillä kauhea vauvakuume, mutten ihan vielä kyllä toista, kun opiskelutkin on kesken. pojan haluisin vielä joskus <3

 

Hellou!
Tääläkin on yksi aika nuori äiti.
Olen täyttänyt toukokuussa 20 vuotta ja meidän pieni rakas poikamme syntyi 7.7.2010:heart:
Me asumme Etelä-Pohjanmaalla!
Luin tuossa joiden vauvojen öistä: Meill' on laitokselta lähtien nukuttu erittäin hyvin, yli kuukauden verran on jo nukuttu täysiä, meillä ei siis öisin herätä tankkamaan, vaan päästetään 10-12 tuntia putkeen. Ja äiti ja isä ovat ylpeitÄ!:kiss:
Tsemppiä teille joilla yöt on aikalailla herämistä, mutta sekin vaihe menee ohi!
Kunhan vain muistaa kunnolla nauttia kuitenkin tästä vauva-ajastakin!

 

Jenni, tervetuloa joukkohon! Teillä sit on noitten öiden kanssa sama tilanne kun meillä, täällä kans nukutaan sitä 10-13 tuntia putkeen yössä. Ja kyllähän se tottakai auttaa jaksamiseen.

 

näinhän se on !=)
Meillä oikeestaan kaikki niin helppoa Turo-Eemilin kanssa, että en voi uskoakkaan.
varauduin nimittäin paljon "pahempaan" mutta parempi näin päin =)

julppE; teillä kans hienosti nukutaan! Se on kyllä ihana asia.
Päivisin meillä ei oikein meinata niin hyvin nukkua. Ja meillä Turo-Eemil ei osaa nukkua päivisin sisällä, vaan ulkona vaunuissa ja välillä se raastaavaa jatkuvaa pukemista ja riisumista; mutta minkäs teet ja pääasia, että nukkuu edes sitten ulkona=)

 

Joo, mä kans varauduin ehkä hiukan pahempaan, ainakin just ton nukkumisen osalta. Mut onhan toki niitä yllätyksiä tullut myös joidenkin asioiden kanssa jotka on sit osottautunut rankemmiksi. Esim. hampaiden pesu 2 kertaa päivässä on aina aikamoinen haaste meitin pojalle, ei sit millään haluais että sitä harjaa työnnetään sinne suuhun.

 

voi toista !
Onhan se kaikki uuden opettelu aina haastavaa, itse kullekkin. =)

tuosta etukäteen synnyttämisen pelosta; olen täysin samaa mieltä, että turhaan sitä pelkää etukäteen ja/tai suunnittelee millään tapaa. Jokainen synnys kun on erilainen. Toisilla rankempaa kuin toisilla ja ensimmäinens ynnytys voi olla ihan yhtä tuskaa mutta toinen onkin helpompi tai päin vastoin. Avoimin mielin siis!=)
Mä esimerkiksi olen aina pelännyt synnytystä, jo teinistä saakka, koska oma äitini on kertonut synnytyksestään ja se oli ihan toinen ääripää kun mikään ei onnistunut. Liitin sen sitten jotenkin itseeni.
Sitten kun se synnys hetki tuli, en edes tajunnut pelätä; ajattelin vain, että tämä on hetkellistä kipua ja ihan sama kuinka mun ky ja kuinka kärsin kunhan poika saadaan terveenä ulos.
Ja niinhän siinä kävi, terve poika syntyi ja koko synnytys supistuksista istukan syntyyn kesti 2 tuntia 38 minuuttia.=) ja erittäin hyvä mieli jäi ja toisaalta ikäväkin on synnytyst ja sitä jännitystä <3
Ja raskausaika opin sen, että muiden synnytyskertomuksia ei kannata kuunnella eikä varsinkaan lukea; koska kaikki on erilaisia. ja yleensä lehtien kirjoittamat synnytyskertomukset on aina jompaa kumpaa ääripäätä.

 

Hellou!
Tääläkin on yksi aika nuori äiti.
Olen täyttänyt toukokuussa 20 vuotta ja meidän pieni rakas poikamme syntyi 7.7.2010:heart:
Me asumme Etelä-Pohjanmaalla!
Luin tuossa joiden vauvojen öistä: Meill' on laitokselta lähtien nukuttu erittäin hyvin, yli kuukauden verran on jo nukuttu täysiä, meillä ei siis öisin herätä tankkamaan, vaan päästetään 10-12 tuntia putkeen. Ja äiti ja isä ovat ylpeitÄ!:kiss:
Tsemppiä teille joilla yöt on aikalailla herämistä, mutta sekin vaihe menee ohi!
Kunhan vain muistaa kunnolla nauttia kuitenkin tästä vauva-ajastakin!

Rutkasti onnea vauvasta JA noista unen lahjoista!! Saatte olla ylpeitä vanhempia Nii, ootteko mistä päin? Ite oon keski-Pohjanmaalta Siis kokkolasta!

 

Enkeliini; Me ollaan Etelä-Pohjanmaalta. Justiin viikonloppuna muutettihin Lapualle. ;D
Välillä pakkaa yksinäätä olemahan kun mies on töis ja ei täältä tunne ketää. [: Onneksi on Seinäjoki lähellä, sieltä kun alunåerin ollaan kotoosin[:

 

Jenni90,Niijustiinsa. Tiedän täysin miltä susta tuntuu! Ite muutin Nummelaan mun miehen luo helmikuussa enkä tuntenu ketään! Oli tosi yksinäistä. Mut nyt ollaa muutettu takas kokkolaan ku mies sai täältä töitä
Imetätkö sä? Mietin vaa, ku sun vauva noin hienosti nukkuu. Muistelen et joku joskus sano että äidinmaidon korvikkeella olevat vauvat usein rupiaa nukkumaan aikasemmin täysiä unia, kun korvike on hitaammin sulavaa. (en tiiä onko sulava oikee sana tähän, ku ei aivot aivan toimi)

 

Mä en imetä ollenkaan ja en ole edes imettänyt, se ei luonnistunut ja ei maitoa tullut.
Eli alusta asti ollaan tuttelilla menty [;
Joo niinhän sitä sanotaan, kunimetyksessä on "se vaara" että on vaan kiva roikkua yölläkin siinä tissilllä ja vaikka nukkuakkin siinä
mutta onse imettäminen ihanaa <3 vauva on niiin lähellä ihoa.

 

Onneks meillä ei tississä roikuta jatkuvasti Ja syöminen on tosi nopeaa ku maitoa tulee nii paljon
Jenni, harmi ku et oo voinu imettää Se on kyllä todellakin nii ihanaa ja helppoa. Mutta ehkä seuraavalla kerralla sitten

 

niin totta ! =)
oikeestaan molemmissa niissä on omat hyvät puolensa, imettämisessä ja pullosta syönnistä
Mutta se läheisyyden tunne on ihanin <3 Mutta saahan sitä läheisyyttä antaa muullakin tapaa kun imetyksen välityksellä
Joten ei se nyt niin harmita, oon jo niiin rutinoitunut pullosta syöttämiseen ;D
Huomenna onkin jo sunnuntai. Aika kun menee niin nopeaa. Ja taas yks viikonloppu pian menny ;s