Helmivauvat 2015

Meidän ukko täyttää kevyesti jo painorajat kans, mutta noi Folkhälsanin ryhmät lopettaa toukokuussa niin ei ehtisi kuin vähän aloitella ennen kesätaukoa. Edellisen kanssa aloitettiin 3kk iässä ja se oli kyllä hyvä ikä.

 

Toukokuu noillakin on viimeinen toimintakuukausi ja jatkavat sitten elokuussa.
Ajattelimme kuitenkin ottaa tämän toukokuun kokeilumielessä ja katsoa tykätäänkö tästä uimakoulusta vai vaihdetaanko syksyllä mahdollisesti johonkin toiseen.

 

Musta tuntuu, että eniten tuohon mukavuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttaa se, millainen ympäristö/halli/tilat on. Tai noh, eniten tietty se, diggaileeko vauva Meidän tytöllä tuli aluks aina kauhee itku suihkussa, mutta itse uinti oli tosi jees, ja jostain 6kk-1v se oli ihan superhauskaa kaikenkaikkiaan. Toki ohjaajissakin voi olla eroja, mutta meilläkin ehti kiertää varmaan puoltusinaa eri tyyppiä ja ihan kelpoja kaikki. Me tykättiin Itiksen uimahallista, kun siellä on perhekopperot peseytymiseen ja sopivan iso/lämmin se allas samassa kerroksessa.

 

Me ollaan kans vauvauintiin menossa heti vapun jälkeen jos vaan paikka vapautuu. Halli ei kyllä oo kummonen täällä tampereen kyljessä. Saas nähdä miten ite viihdyn siellä kun oon aina hallissa aivan jäässä ja huulet sinisenä tärisen jos ei oo liikkeessä. Ainut uimapaikka missä oon tähän mennessä tarjennu on ollu flamingon spa puoli

Alkaa tuo tulehdus taas helpottaa, mutta uus murheenkryyni meinaa ilmaantua. Toinen rinta on alkanut punoittaa ja hieman kipeytyä....

hei mitäs muuten vauveleille rattaisiin tällasilla lämpimämmillä ilmoilla? Tänään oli toi untuvapussi jo selvästi liikaa

Mukipukipuu ja Väinö lähes 2,5kk

 

Meidän poika on melkoinen hikipää ja Helsingin säissä on mennyt nyt ihan vaan laittamalla vaunuihin hälle pörröfleecehaalarin (paksuhko kevyttoppis) ja merinovillaisen kypärämyssyn. Alla pidin vielä viikko sitten paksuja topparukkasia ja hanskoja, mutta tänään ei niitäkään tarvittu (+10 ja yli asteita) kun on käännettävät hihansuut. Nollakelillä käytin makuupussia ja hiukan ohuempaa haalaria, ei mitään välikerroksia. Paljon kuljetaan myös liinan kanssa eli siihen menee pelkissä sisävaatteissa kun käytän kantotakkia. Käsissä, jaloissa ja päässä tietty jotain lämmikettä. Riippuu tosi paljon kyllä lapsesta miten kannattaa pukea, kun osa hermostuu ihan totaalisesti kuumuuteen ja toinen ei oo moksiskaan tai hytisee.

 

Joo, täytyy hommata pojalle kans sit joku tollanen fleecehaalari. Eilen oli meinaan untuvapussin alla pelkät normit sisävaatteet ja päässä äitiyspakkauksen ohut kypärämyssy ja poika oli vaunuista otettaessa aivan hiessä. Ei kyllä valittanut silti yhtään. Heh, on sen verran pitkä tapaus että joutuu jo kohta vaunukoppaa vaihtaan

 

Minä käyttänyt pojalla ulkosalla sisävaatteiden päällä housuja, joista ei tuuli mene läpi ja fleece-/collegetakkia. Käsissä ja jaloissa on ne äitiyspakkauksen sukat ja vanttuut. Vaunuissa poika nukkuu sen äitiyspakkauksen makuupussin päällä, joten jos on kylmempi ilma niin sen reunoja olen nostanut pojan ympärille tarvittaessa.
Ja päässä kypärämyssy ja takin huppu. Kypärämyssy on varmaan pojalla päällä pitkälle alkukesää, sillä itselläni ainakin Helsingissä pyörivä tuuli ottaa korviin aika pitkään.

 

Jopas aika rientää, että ensimmäisiä soseita jo pienoikaisilla, tuntuu kuin pikakelauksella mentäis...

Meillä nukahtaminen on kyllä kuin vahingossa käynyt niin, että vaikka välillä nukahtaa ihan itsekseen tai pieneen keinuttamiseen sitterissä ollessaan niin välillä ennen unia tissitellän (hyihyi taitaa olla huono juttu) mutta kun tuntuu, että vaikka on syönyt herättyään (jaksaa olla puolitoista tuntia hereillä), niin sen jälkeen ennen unia on jo taas nälkä. Katsotaan saadaanko hankaluuksia tällä metodilla aikaiseksi. Yritän nyt parhaani mukaan kokeilla, että saataisiin lopetettua tuo syönnin jälkeen nukahtaminen, keksisi vaan, että miten. Miten teillä muilla, mennäänkö ilman tankkausta päikkäreille?

Vaatetus on mun mielestä niin vaikeeta! Kohtalaisen lämmin tapaus tuntuu tuo meidän tyttö olevan, nyt pari päivää kun on ollut ulkona 8-10 astetta lämmintä, unet vaunuissa on nukuttu varustuksessa: body+collegehousut, vanuhaalari, kypärämyssy, villasukat ja tumput. Peitto päälle ja vaunuihin. Otettiin siis äp:n makuupussi pois alta, kun tuntu että aina selkä märkänä kun päikkäreiltä herättiin. Nyt ilmeisen sopiva varustus siis löytynyt, onneksi

tibt ja neito 9vko

 

Päikkärit ovat ongelma meilläkin tällä hetkellä. Ulkona nukkuessa ei mitään ongelmaa, mutta kotosalla ei juuri nukkuminen onnistu ellei tissi ole suussa koko päikkärien aikaa. Pahimmillaan olen istunut 4 tuntia turhautuneena nukkuva poika sylissä, joka heräsi heti kun tissi tipahti suusta. Tänään oli hieman edistystä sillä sain pojan nukkumaan vajaaksi tunniksi ilman tissiä, tosin sekin vaati melkein tunnin rauhoittelun ja hieman tissittelyäkin.

 

Huomenia! Täällä poika nukkui ekaa kertaa 6h putkeen yöllä ja tosiaan omassa sängyssä ja omassa huoneessa. Rupeen vahvasti epäileen maidon riittämistä illalla. Iltatankkaus päättyy aina huutoon kun poika raivoaa molemmille tisseille hetken imettyään. Toissa iltana kokeilin pumpata pojan mentyä nukkumaan ja sain aikaiseksi puolessa tunnissa vain 20ml! Eilen sitten pojan tankattua 2h putkeen yötä varten ja alko taas tissiraivarit niin hain pakkasesta purkin pumppaamaani maitoa ja poikahan joi koko 125ml määrän! Sitten vein omaan sänkyyn ja nukahti sinne ilman mitään apuja sillä välin kun kävin vessasaa ja nukku sit ton 6h putkeen!

Päikkäreistä, toiset nukkuu vaunuissa ja toiset nukutan sylissä. En anna enää nukahtaa tissille ettei opi siihen.

Mukipukipuu ja Väinö 2,5kk

 

Oi Sadana, aika muheva aika tuo 4h! Mä ajattelin nyt kokeillakin sellasta neuvoa, että annan ruokaa ennen unia, mutta en anna ihan nukahtamiseen asti syödä, katsellaan millainen lopputulos tuolla syntyy. Kun en sitä itsekään haluais, että tyttö oppii pelkästään siihen, että tissille nukahdetaan, niin josko tuo hieman ohjaisi erisuuntaan.

Mukipukipuu, annatko kuitenkin ruokaa ennen unia vai miten hoidat päikkäreille nukuttamisen?

Täällä kerkesin jo iloita, että päästään siirtymään keväisiin vaatteisiin ja keväisiin aurinkoisiin ulkoiluhetkiin, niin mitä vielä, räntää tuli koko päivä ja jatkuu vaan...Josko sitä tässä vielä ehtis auringostakin nauttia

 

Tibt: yleensä en anna ruokaa ennen päikkäreitä. Jos ollaan menossa vaunutteleen niin sit annan että pysyy varmasti tyytyväisenä koko lenkin ajan. Haluun kumminkin kävellä reilun tunnin lenkin. Vielä kun päivärytmi ei oo ihan selkee niin ei voi kauheesti tehdä rutiineja. pojan päikkärit on kans usein melko lyhyitä puolesta tunnista tuntiin.

 

Tervehdys,

Kysymys teille, jotka olette joutuneet vetämään antibiootteja imetysaikana - onko imetys loppunut siihen kokonaan, oletteko osaimettäneet tai pitäneet taukoa ja jatkaneet sitten vai miten olette toimineet? Jos olette jatkaneet normaalisti, niin miten vauvat ovat reagoineet, tai mitä haittoja olette huomanneet?

Joudun pienimuotoiseen operaatioon 1kk päästä ja siitä seuraa viikon kuuri. Lääkäri olisi ollut valmis lykkäämään operaatiota siihen asti, että imetys on loppunut, jos olisin niin halunnut. Sanoi, että tämä ab-kuuri ei sinänsä estä imetystä, mutta että kuinka paljon haluaa sitten äidinmaidon kautta lapselle sitä kuuria "syöttää". Eikös rintatulehdustakin hoideta ab:lla? Ja silti imetys jatkuu? Kertokaahan kokemuksia

Sitten noista unista.

Mä rupesin miettimään oikein tarkemmin, että mitenkäs meillä menee nämä unet ja syömiset ja kyllä ne on aika hyvin noudatelleet sitä periaatetta, että kun vauva herää, niin syötän sen. Sitten tuo jaksaa olla hereillä yleensä semmoiset 1,5t ja joskus saattaa venyä 2t. Sen jälkeen vaan laitan nukkumaan tutin kanssa, ja yleensä nukahtaa siihen kyllä. Sisällä nukkuu päikkärinsä joko olohuoneen hälyssä äitiysboksissa tai alakerran pinniksessä. Nukahtaminen sisällä vaatii yleensä sitä tutin takaisinsyöttöä useampaan otteeseen, mutta kun nukahtaa niin nukkuu 45min-2t. Sitten kun herää alkaa sykli alusta eli ruokaa suuhun

JOS on ollut pitkään hereillä, niin saattaa tulla uudestaan nälkä tuossa 2t kohdalla, harvemmin kyllä enää. Selvästi vetää itsensä niin kunnolla täyteen aina 3t välein, että itkeskely n. 1,5t-2t heräämisestä tarkoittaa väsymystä, eikä tosissaan edes kaipaa ruokaa (puklaa aika paljon niin pidän pidempiä ruokailuvälejä tarkoituksella). Joskus käy niin, että herää, syö, nukahtaa heti uudestaan ja sitten kun herää niin en annakaan ruokaa, koska edellisesta ruoasta on niin vähän aikaa.

Näitä välitorkkuja tulee aina silloin tällöin, ja joskus hereilläolojaksot saattavat jäädä lyhyiksi siinä torkkujen välissä, mutta mä seuraan tuota rytmiä sen mukaan vähän, että ruokailuvälit olis n. 3t ja että ei ole hereillä enempää kuin 1,5t kerrallaan ja että ruokailu ja nukkuminen ei seurais toisiaan välittömästi.

Äh, vaikuttaa tosi sekavalta näin selitettynä mutta jotenkin mulle on iskostunut tietyt nyrkkisäännöt joiden mukaan pelaan ja näin asioiden toistumisjärjestys pysyy vauvallekin hyvin ennakoitavana. Kelloa en siis seuraa absoluuttisesti vaan noita välejä. Silloin pystyy aika hyvin tietämään mistä itkusta on kyse, mutta tämä tempperamentiltaan rauhallinen poika on kyllä muutenkin niin helppo lukea, että ei tässä ole tarvinnut ihmetellä. Joko on nälkä, väsy tai röyhtäyttää taikka haluaa seurustella (ei kyllä itke seuranpuutetta vaan enemmänkin huutelee "HÖÖ" "HÄYY"). Ja kaikki noi on aika helposti pääteltävistä kun vähän seuraa ajankulua. Iltaunille syötän vauvan yleensä vähän ennen nukkumista ja sen jälkeen yöpuvun ja vaipan vaihto, tuutulaulut ja sylissä hellittelyt, kunnes lasken sänkyyn.

Ehkä opettavaisin oivallus on ollut tuo ettei odota unille menoa liian pitkään, sitä en esikoisen kanssa tajunnut, vasta toka lapsi opetti. Siinä vaiheessa kun vauva alkaa kunnolla itse ilmoittaa, että nyt ei ole enää kivaa, niin ollaan jo vähän myöhässä. Eli kun tämänikäisen oikeasti laittaa suosiolla 1,5t hereilläolon jälkeen unille, niin uni tuleekin helposti sen sijaan, että pitäisi mahdollisimman pitkään hereillä että "toista varmasti väsyttää". Se ei vaan mene niin näiden pienten kanssa. Jostain 4kk iästä eteenpäin syklit voi alkaa pidentyä neljään tuntiin, mutta ei välttämättä. Kaksiin päivyreihin päästiin viimeksi vissiin puolen ikävuoden jälkeen ja yksiin joskus ennen 1v. Ehkä kymmenkuisena.

PH ja 9vkoa(?) pötkö

 

Voi kun minunkin pikkuinen söisi tuttia. Olisi huomattavasti helpompia nuo päiväunet.
Minäkin "pakotan" pojan nukkumaan viimeistään 2 tunnin hereillä olon jälkeen. Ei hän itse muuten tajuaisi tarvitsevansa päikkäreitä vaan kiukuttelisi siihen asti kunnes hänet pakotettaisiin nukkumaan.

 

Pippurihäntä: kolme 10pv:n antibioottikuuria syöneenä olen imettänyt koko ajan normaalisti ja pojalle ei oo tullu mitään oireita. En osaa sanoo että vähentääkö ab:t maidon tuloa, tuntuu vähän siltä että vähentäs.

Sadana: meilläkään ei syödä tuttia. Luulin hetken että tutti kelpas mut ei sit kelvannnutkaan. Hyvin on pärjänny ilmankin. Selkää vaan silittelee pinniksessä niin ininä loppuu viim. 10min jälkeen. Hennot itkut tulee sykleissä, välillä rauhottuu, sit taas alottaa, mutta kuitenkin jossain vaiheessa yhtäkkiä vaipuu uneen

Kuukausi puolimaratoniin eikä yhtään hölkkää ilman vaunuja takana... saas nähdä miten käy

 

Hei kaikki, ja ihanaa kevättä teille sekä lapsosille! En olekaan käynyt täällä pitkiin aikoihin, kun kotiaskareissa on niin kiire. Mutta ajattelin pikaisesti käydä lukemassa teidän juttujanne sekä kertoa mitä meille kuuluu.

Meillä luovuttiin imetyksestä hiljattain, sillä imettäminen rintakumin kanssa sai aikaiseksi mielettömät vatsavaivat. Ongelma kun oli maidon nousun jälkeen se, että maitoa tuli mielettömällä paineella ja lapsi ei oikein pystynyt syömään ilman, että veti henkeensä. Aloin sitten lypsämään aina ensimmäiset maidot pois, jonka jälkeen jonkin aikaa imetin näin.. Mutta vatsavaivat joihin siis haimme jo kotiuduttua cuplatonia sekä jätettiin öljypohjaiset maitohapot/d-vitamiinit pois eivät hellittäneet. Aloin sitten seurailemaan lapsen ruokailua tarkemmin ja tulin siihen tulokseen, että rintakumi on suurin syyllinen sekä se, että kun lapsi kun sai lypsetyt maidot rintasyönnin jälkeen pullosta alkoi pikkuhiljaa meidän loistava imemistekniikka tökkimään.. Ja kukapa sitä haluaisi syödä jos aina meinaa tukehtua...

Lopulta päädyin ratkaisuun, että lypsin kaiken maidon aina pois kahden tunnin välein. Tämä kävi helposti ja kerta lypsyllä tuli aina vähintään 150ml ja yleensä noin 240ml. Tätä tahtia jos rintamaitoa olisi tullut olisin onnellisesti lypsellyt lapselle maitoa ainakin sinne 6kk ikään asti, mutta käynti ensimmäisellä neuvolalääkärillä + ristiäiset samalla viikolla sai minulta pasmat niin sekaisin että maidontulo tyrehtyi kuin seinään ristiäisten jälkeen.

Meillä siis ulkomaalaistaustainen neuvolalääkäri joka kielsi ehdottomasti lisämaidon annon pullosta ja käski ettei lasta saa missään nimessä imettää kuin viisi minuuttia. Hän siis ilmeisesti luuli, että lapsi saa ilmaa mahaan siksi että jää lussuttamaan tyhjää rintakumia, mutta näin ei ollut.. Ei siinä mitään jatkettiin sitten jonkun aikaa niin pitkään kun omaa maitoa tuli rintamaidon + nan yhdistelmällä, kunnes maidon tulo vain lakkasi. Ja turha on kenenkään sanoa että olisi pitänyt syödä ja juoda paremmin..Minä söin ja join yötä päivää eikä ollut mitään vaikutusta. Lopulta sanoin neuvolassa, että anteeksi vain mutta en minä voi tosiaan syödä määrääni enempää kun minulla ei ole ollut pitkään aikaan nälkäkään.

Nan-korvike vaihtui meiltä nopeasti pois Tuuti:n koska Nan aiheutti myös ilmavaivoja ja turhaa huutoa pojalle. Nyt kun on Tuuti käytössä on syöntimäärät järkeviä, eikä poika huuda vatsaansa, ei kipristele eikä herää huutamaan. Myös unet ovat parantuneet, kun enää ei herätäkään 2h välein kitisemään. Meillä siis meni pitkään niin että yöt noustiin 2h välein syömään ja päivällä sitten nukuttiin vaunuissa 3-4h.

Tällä hetkellä meillä on selkeä rytmi jo: aamulla noustaan kuuden aikoihin, yöllä syömään kerran tai kahdesti. Herättyään leikitään matolla, seurustellaan jonka jälkeen syödään yleensä ja lähdetään tallille. Tallilla ollaan puoleenpäivään asti jonka aikaa poika nukkuu vaunuissa. Sieltä tullaan sisälle, seurustellaan ja syödään. Lähdetään melko pian taas ulos jatkamaan tallihommia ja tullaan taas sitten sisälle syömään. Vielä illemmalla käydään ulkona ottamassa hevoset sisälle. Jossain välissä normaalisti myös käydään vaunulenkillä. Ilta sitten puuhaillaan ja seurustellaan,ihmetellään elämää ja harjoitellaan taitoja. Poika nukkuu päivällä noin 3-4h kerrallaan, ensimmäiset iltaunet kestävät noin 4-7h, ja toiset unet ovat yleensä vähän lyhyemmät 3-4h. Kerralla syödään vähintään 150ml ja enimmillään noin 210ml.

Rotarokotetta me ei otettu, otetaan vain ne iänikuiset perusrokotteet. Meillä on oikein aurinkoinen touhukas poika nyt kun vatsavaivat on saatu kuriin! Juttelee ihan mielettömän paljon, nauraa, hymyilee...! Pituutta on yli 61cm ja painoa oli viimeksi yli 6,5kg neuvolassa (2kk neuvolassa siis). Seuraava neuvola on vasta toukokuussa jolloin saadaan siis ensimmäinen rokote.

Meillä poika on välillä hereillä monta tuntiakin putkeen riippuen päivästä. On jopa ollut hereillä 6-21 ja ottanut siinä välissä vain parit 15min nokoset. Nyt on onneksi jo selkeät päivärytmit vaikkei varmaan saisi rytmistä puhuakaan, mutta meillä kyllä lähes jokainen päivä jo noudattelee samanlaista kaavaa.

Oma palautuminen synnytyksestä oli todella nopea, ja mies jo haaveilee toisesta pienestä nyytistä. Saa nähdä joko sitä keväällä toinen pyöräytetään..

 

Mukava kuulla sinustakin Onnenpisara.

Poika täytti tänään 3 kuukautta ja sen kunniaksi sai molempiin reisiinsä piikit ja rotaviruksen toisen annoksen.
6 tuntia myöhemmin poika tuntui tulikuumalta ja itku oli aivan loputon, joten jouduin antamaan hänelle panadolia. Nyt hän on nukkunut ja torkkunut kello 17 alkaen.
Taidan yrittää herättää hänet tässä parin tunnin sisällä ja antaa seuraava lääkeannos sekä syöttää hänet.

Ai niin, pituutta hänellä on nyt 60 cm ja painoa 5,5 kg. Eli ei painon puolesta mitään estettä osallistua uimatunnille.

 

Heippa Onnenpisara! Kiva kuulla teistä! Mä sanoisin kanssa, että palauduin aika nopeasti tällä(kin) kertaa, siinä 7 viikon kohdalla alkoi tuntua jotakuinkin normaalilta, mitä nyt tätä läskipukua on vielä päällä Onnea matkaan seuraavan lapsosen yritykseen! Kiertosi varmasti käynnistyy pian kun imetys ei ole haittaamassa ja uusi raskaus voi natsata hyvinkin äkkiä, kun raskauden jäljiltä systeemit on jotenkin otollisemmassa tilassa monesti. Meillä nappas heti ekasta yrityskierrosta tämä viimeisin tyyppi ja ollaan sentään +35v ja näitä kuulee monesti kyllä, että toinen raskaus lähtee about heti vaikka ekaa olisi tahkottukin.

Sadana - Toivottavasti sivuvaikutukset jäisivät kuitenkin vähäiseksi, meillä on edessä rotavirusrokote nyt perjantaina. Kerrohan ihmeessä miten teidän uinnit sitten sujuu! Mä muistelisin, että ekat kerrat jännitin itse jotenkin kamalasti, mutta kun homma alkoi sujua niin siitä tuli ihan huippukiva yhteinen harrastus

Jaahans, nyt täytyy alkaa valmistautua vauvajoogaan. 8 kerran kurssi alkamassa, isompi muksu pääsee mummolaan aina hoitoon täksi joogapäiväksi, joten saadaan viettää vauvan kanssa ihan kahden aikaa. Se ollut kyllä tosi kivaa, kun tuntuu, että taapero vie muuten niin paljon huomiota päivässä ja vauva vaan makailee ja seurailee meininkiä omista asemistaan. Käytän kyllä päivittäin kantoliinaakin, niin siinä pääsee olemaan sylissä osan ajasta. Rohkeasti ilmoittauduin myös kuukauden intensiivitreeneihin, jotka alkaa kesäkuun alkupuolella, kaks kertaa viikossa kunnon rääkkiä läheisen urheilukentän laidalla siinä toivossa, että sais kuntoa kohoamaan ja ehkä pari extrakiloa pois.

Työrintamalta ollaan oltu yhteyksissä, että mitenkäs mun lomien kanssa tehdään ja ilmoitin, että sinne vaan perään marraskuulle kaikki mitä on, kun vanhempainvapaa loppuu. Yritetään kitkutella miehen kanssa nyt sillä tavalla, että palaisin töihin aikaisintaan keväällä 2016, tai kesän alussa ja sitten lomien avulla sumplittais noiden hoitoajankohta alkamaan siinä elo/syyskuun vaihteessa. Sitten olisivat 3v ja 1,5v.

Taaperolle hain elokuusta 2015 kerhopaikkaa lähipuistosta, katsotaan miten käy. Yrittäisin tehdä pari tuntia viikossa tutkimushommia, kun saan toivottavasti tohtorinpaperit ulos syksyn aikana ja olisi ilmeisesti yksi homma tiedossa. Esitarkastus on käynnissä ja päästään näillä näkymin juhlimaan alkusyksystä väitöstä (olettaen, että kaikki menee hyvin). Hirvee stressi jo nyt, että mitä sitä sitten laittaa päälle, kun imetyskin vielä on varmasti käynnissä tuolloin ja akateemiset etikettisäännöt on, noh, omanlaisensa... Ellei se imetys nyt sitten tökkää tuohon antibioottikuuriin. Kiitos muuten kommenteista tuota ab-kuuria koskien! Muistelinkin, että mukipukipuu oli joutunut nauttimaan kyseisiä lääkkeitä useampaan otteeseen. Hyvä kuulla, että imetys on silti jatkunut ja vauva ei ole ollut moksiskaan. Mä varmaan teen niin, että vähennän imetystä kuurin ajaksi, imetän vaan yöllä tms. ja pumppaan muuten maitoa, ettei ihan lopu tuotanto ja sitten korviketta pullosta.

Hauskaa viikkoa kaikille,
PH ja pötkelö 2,5kk

 

Pippurihäntä Palautuminen oli todella nopea. Kaiken sen jälkeen mitä olin kalastellut esikoista odottaessa kuvittelin ensinnäkin synnytyksen olevan jotain ihan kauheaa, odotin supistuksienkin olevan niitä kaikista kauheimpia ja sitä että synnytyksen jälkeen ei olisi minkääntekijäksi... No, minullahan kävi niin onnekkaasti että olisin voinut jatkaa normaalia elämään suoraan salista lähtien. Ei jälkivuotoa juuri ollenkaan, kipua en tuntenut missään vaiheessa ja kroppa ei todellakaan kokenut maratonia. Kyllä, olen onnellinen ja tyytyväinen että sain kokea näin mukavan raskauden, helpon synnytyksen ja palautuminenkin oli simppeliä. Toki aloitin nyt vielä tässä kotikuntoilun, ja ratsastus tulee ohjelmaan heti kun pohjat on kuivat (kropan puolesta olisin voinut ratsastaa jo aikapäiviä sitten..).

Meillä tosiaan miehellä hillitön vauvakuume. Puhuu jo toisesta lapsesta. Hän niin kovasti toivoo kevääksi jo lasta. Saa nähdä miten käy. Itse en oikein tiedä. Haluaisin välillä käydä töissä etten olisi niin sidottu kotiin. Mutta elämä kyllä hymyilee. Moni asia on selviytynyt näiden kuukausien aikana ja mielenkiinnolla odotan kesää, syksyä ja tulevaa talvea.

Me muuten käytetään sellaista Dlux infant-vitamiinisuihketta, on hyvä. Tuli tässä mieleen jos joku pohtii sopivaa d-vitamiinivalmistetta. Me jätettiin siis tipat pois kokonaan.

 

Meilläkin mies on alkanut puhumaan jo seuraavan muksun pyöräyttämisestä. On tainnut poika olla tähän asti liian helppo miehen osalta.
Helppoa raskautuminen ei kuitenkaan ole meidän tapauksessani. Siihen tarvitaan lääkärien apua ja minulla alkaa olla ikääkin jo sen verran että julkinen puoli ei taida ottaa enää uudelleen hoitoon. Jolloin ainut mahdollisuus olisi yksityinen ja se taas maksaa maltaita.

Rokotusten sivuvaikutukset loppuivat tiistaina iltapäivästä. Eli kestivät reilun vuorokauden. Onnistuivat kuitenkin pistämään pojan unirytmin aivan sekaisin. Eilenkin poika nukahti vasta kello 24 jälkeen. Tänään olen yrittänyt saada rytmiä taas entiselleen ja nyt hän nukahtikin jo kello 23 jälkeen.
Vatsa hänellä meni kovaksi. Hän yritti useampaan otteeseen tänään ulostaa, mutta ei vain onnistunut. Annoin päivällä vähän luumumehua ja toivon että se auttaisi laukaisemaan tilanteen.

 

Sadana - Jaa että teilläkin kuumeillaan Asioilla on tapana järjestyä...

Neuvolassa annettiin tänään rotarokote ja otettiin 2,5kk mitat. Painoa oli tullut viidessä viikossa +1,4kg ja pituutta huimat +7cm!!! Eli ei ihme, kun 62cm vaatteet eivät enää mahtuneet päälle. Eli aika samaa kokoluokkaa meidän poikanen kuin Onnenpisarallakin (62,5cm/6615g). Katotaan, meneekö ukkelilla pakki sekaisin tuosta rotasta. Isosiskonsa selvisi vaivoitta, jos en ihan väärin muista.

Ens viikolla pitäisi vappuakin juhlia! Taitaa jäädä tosin meiltä aika semmoiseksi kotihengailuksi, kun vapunpäivänä paukataan pienelle reissulle. Ja sitten onkin laivamatka Tukholmaan mummon kanssa siihen perään Onneksi ehtii lapsilisät ja muut päivärahat tulla ennen sitä! Mulla pikkasen himottaa jo valmiiks tuon vastarannan lastenvaatteet, mutta toivotaan, ettei nyt lähde ihan lapasesta se touhu...

PH ja 10-viikkoinen puntti

 

Hyvin saman kokoisia vauveleita täällä, meilläkin oli 9vk iässä 6640g ja 62,5cm. Nyt on kyllä varmasti jo seiskalla alkava paino reilun viikon päästä olis seuraava neuvola jossa pistetään sit rokote. Siitä tulee varmasti iso huuto Täällä on ruvettu esineitä tavoittelemaan seurusteluakin vaaditaan jo aikalailla.

Äitienpäivänä pitäs mennä ravontolaan mun vanhempien kanssa ja poika tulee kans mukaan. Antakaapas vinkkejä mihin vauva laitetaan siellä? Eihän näin pienet vielä syöttötuolissa istu. Hankalaa on syödä jos istuu sylissä. Matkarattaita ei oo ja tuskin viihtys kuljetuskopassa lattialla. Kopan saa kyllä vaunujen runkoon, mutta ne ei oo mistään pienimmästä päästä..

Mukipukipuu ja Väinö lähes 3kk

 

Meillä viihtyy vauva kopassakin kunhan kuomu on auki, mutta ravintolassa ollaan pidetty kantoliinassa, sylissä, sohvalla (jos semmoinen istumapaikka).. Vuorotellen vauva sylissä lähinnä ja kun alkaa väsyttää niin vaunukoppaan tai liinaan nukkumaan. Ollaan käyty useasti ulkona syömässä

 

Joo, täytyy yrittää tolla koppa ja syli taktiikalla. tänään käytiin ekaa kertaa pojan kanssa aikuinen-lapsi jumpassa. Poika tykkäs mutta itellä meinas kyllä kunto loppua kun käytin poikaa koko ajan painona. Veikkaisin että hän painaa jo 7,5kg pintaan

 

Me ei olla liikuttu juuri ollenkaan missään lapsen kanssa. Oikeastaan se ei ole yllätys, koska ei käyty missään ennen lastakaan. Ollaan aina kotona hevosten kanssa, ne nuo eläimet on aika sitovia. Silti olen todella tyytyväinen että lapsi viihtyy esim. vaunuissa mielettömän hyvin. Lattiallakin viihtyy varsinkin leikkimatolla. Meidän poikahan on jo todella pienestä asti ollut leikkimatolla pitkiä aikoja. Hän on jo jonkin aikaa tarttunut leluihin ja ravisteleekin niitä. Kurkotellut kohti on jo todella pitkään. Yrittää käydä jo istumaan selvästi ja välillä olen nyt viime aikoina hetkiä istuttanutkin silloin kun selvästi pyrkii istumaan. Jaloilla hän on jo monta viikkoa työntänyt itselleen vauhtia ja "luistelee" pitkin mattoa. Viihtyy aika paljon "mäkihyppääjän" asennossa mikä on minusta huvittavaa. Peppu nousee ylös todella hyvin ja kova pyrkimys on eteenpäin, mutta vielä ei kädet holttaa mukaan vaan mennään "mäkihyppääjänä". On ihana seurata miten kehittyy ja kasvaa kuin huomaamatta. Vastahan toinen oli niin pieni ja nyt tuntuu, että meillä on jo isomies.