Lokakuun lapset 2013 <3 *maaliskuussa*

Zoelle onpas vähän kyllä erikoinen suhtautuminen siskoltasi. Taitaa tosiaan olla sitä tyyppiä joka stressaa jokaista asiaa. Eihän esim. vauvan syntymäajankohdalle voi itse mitään, outoa ajatella olevansa jotenkin epäonnistunut!?! :whistle: Kannattaa tosiaan pitää vähän etäisyyttä ja kuulla ne uutiset sitten vaikka teidän äitin kautta. Ikävää kyllä kun tulevaisuudessa kun tapaatte, saat olla kieli keskellä suuta ettet vaan kysy jotain mikä pahottaisi siskosi mielen...kun näköjään mieli pahoituu ihan normaalista keskustelustakin. Yleensä sitä pahoitetaan mieli jos läheinen ihminen ei osoita kiinnostusta raskautta/vauvaa kohtaan, mutta toisilla näköjään näinkin päin.. Itse jäin vielä miettimään että miksi hän sitten edes pitää julkista blogia jos kerran hän ei halua muiden kommentteja osakseen?
 
Kiitos ihanat kommenteistanne! Kyseessä on siis käly, miehen sisko. Eiköhän se tuosta rauhoitu kun energia alkaa kulua lapsen hoitamiseen. Ja onneksi on vielä sen verran pahoinvointia, ettei kauaa jaksa murehtia.

Tämä oli mullekin eka kerta, kun raskaudesta ei saa puhua oikein mitenkään päin. Suvussa just tuolla miehen puolella on kuitenkin näitä pieniä jo pitkälti toista kymmentä, ja kaikkien muiden kanssa raskaudesta on puhuttu ilot ja surut, suuntaan ja toiseen.

Jos nyt keskittyis tähän omaan raskauteen ja torstain neuvolaan. Ei meilläkään kunnallisessa neuvolassa olis ultrattu, mutta tuolla omavalintaisessa neuvolassa ultrataan joka kerta. Paitsi jos ei halua.

beibipupu: ihanaa! :D

Sairaalassa olosta: mä odotan tuota kuin kuuta nousevaa, hoidettavana on vain yksi paikallaan pysyvä käärö, ja nukkuakin ehkä saa paremmin kuin kotona. Vaikkakin vain kolmen tunnin pätkissä. Valmis ruoka, suihkuun pääsee kun haluaa, ei kokkailuja eikä siivouksia muutamaan päivään.

zoelle 10+3 (ellen väärin laskenut, mulla ei matikkapää toimi kunnolla vieläkään)
 
Viimeksi muokattu:
Ihanan paljon taas tullut parin päivän aikana tekstiä, ootte kyllä kaikki korvaamattomia tietojenne kanssa tälläiselle esikoisen odottajalle joka on vielä todella pihalla monista asioista :heart:

Te ootte monet puhuneet jostain verikokeista?? Nyt oon ihan pihalla, mulle ei ole sanottu neuvolassa verikokeista mitää eikä np-ultra-aika kirjeessä ollut mitään mainintaa verikokeista. Ekalla kerralla neuvolassa (viikoilla 6+3) ne otti siellä pari putkiloa verta ja sanoivat että saan tulokset seuraavalla neuvolakäynnillä jolloin on lääkäriaika eli n. viikolla 14. Eli pitäiskö mun ottaa jonnekin yhteyttä ja kysellä vai odottaa josko ne ottaa sitten jotain np-ultran yhteydessä? Mulla on np-ulta 4.4 ja viikot pitäisi tuolloin olla 11+5.

(.) Ei mitään uutta...lievä etova olo on tullut takaisin ja väsymys vielä painaa. Pääsiäisen viettoon olisi tarkoitus lähteä mökille vanhempieni kanssa ja tekisi niin mieli kertoa heille jo nyt raskaudesta mutta yritän malttaa ensi viikon ultraan asti :)

Kesä81 ja toukka 10+3 :heart:
 
Kesä81: Neuvolan olis pitänyt ohjeistaa tuosta yhdistelmäseulasta. HUS-alueen ohjeistus on tällainen:

"Yhdistelmäseulonta

Äitiysneuvolan terveydenhoitaja kertoo seulonnoista. Kromosomihäiriöiden (21-trisomia eli Downin syndrooma ja 18-trisomia eli Edwardsin syndrooma) seulonta perustuu ns. yhdistelmämenetelmän riskilaskentaan, joka huomioi äidin iän.

Menetelmässä otetaan äidiltä verinäyte raskausviikolla 9-11 sekä mitataan ultraäänitutkimuksessa sikiön koko (pää-perämitta) ja niskaturvotus raskausviikolla 11–13+6. Käytännössä äiti käy valmiiksi laboratoriossa ennen varsinaista alkuraskauden ultraäänitutkimusta. Neuvola tilaa laboratoriotutkimuksen kuukautisten mukaan arvioiden raskausviikolle 10+0. Näin varmistetaan, että näyte tulee otettua sopivaan aikaan eikä esimerkiksi liian aikaisin. Samasta syystä ultraäänitutkimuksen ajanvaraus pyritään tekemään raskausviikolle 11+5 - 13+0. Menetelmä löytää em. kromosomipoikkeavuuksista 80 %."

Lähde:
HUS - Varhaisraskauden ultraääniseulonta raskausviikolla 10+0 – 13+6

Jos haluat tuon seulan, soitappas neuvolaan heti huomenna. :) Pakollinenhan tuo ei missään nimessä ole, itse menen vain tuohon ultraan, verikoetta en halua. Ainoa pakollinen verikoerypäs on veriryhmän määritys + tartuntataudit. Noi varmaan otettiin sulta silloin ekalla kerralla?

Edit: listaa taas päivitetty.
 
Viimeksi muokattu:
Synnytystoivelistasta: Mulla ei ole mitään muita "toiveita" kuin, että imukuppia ei saa käyttää. Jos siihen mennään, niin sitten leikataan. Vauvalla on 50 % todennäköisyydellä tietty verenvuototauti. Jos vauvalla tauti on, niin imukuppi aiheuttaa todella suurella todennäköisyydellä aivoverenvuodon, joka luultavimmin johtaa kuolemaan. Vielä kun saisi K-HKS:n kätilöt uskomaan asian. Viimeksi eivät meinanneet tajuta tilanteen vaarallisuutta, onneksi tosin imukuppiin ei tarvinnut turvautua. Miehen tehtävä synnytyksessä on lähinnä se, että hän valvoo tuota imukuppiasiaa...

Ja olishan se kiva, ettei tarviis käynnistellä synnytystä yliaikaisuuden vuoski tällä kertaa :LOL:

Matkailusta:
Tullaan tekemään lähinnä päivä Tukholmassa -risteilyitä ja pari käyntiä Viron puolella nyt kevään ja kesän aikana. Lähinnä rahatilanteen vuoksi, ja sitten kun tuo esikoinen on kuitenkin niin pieni mutta kuitenkin niin iso, että ei kauheasti viitti sen kanssa lennellä. Ei meinaan jaksaisi edes tunnin lentoa olla paikallaan :)

ON:

Tänään poksuu 13+0 jeeee!!!

Ja huomenna aamusta np-ultra, hieman jännittää...

clearbrook ja osku 13+0
 
Juu tuntuupa olevan paljonkin eroja neuvola/ultrauskäytännöissä,riippuen kunnasta tms.

Kivunlievityksestä ja toiveista en osaa vielä sanoa..Toisaalta ajattelen et mulla on melko korkea kipukynnys noin yleensä,mut empä mee sanomaan ennen--! :D Kuuma suihku on niin parasta,että se amme kuulostais kipuihin jotenkin`mukavalta`,mut sen näkee sit kun tilanne koittaa..et moniko toive on ees mahollista!Ei sitä kyllä kokemattomana voi mitenkään kuvitella miltä se tuntuu!! En pelkää,mutta luultavasti haluan kaikki mahdolliset helpotukset ;)

Mielihaluista Mmm mehukkaita appelsiineja menis vaikka kuinka! Ja muutenki kaikkee ihanan raikasta,jäävettä,kylmää mehua,jätskiä..

Lomailtua tuskin tulee tässä..aika pitkälle säästöön opeteltava laittaa jo jotain :p Kotimaan matkailua/risteilyä,ehkä jotku festarit :)

Voi että on ollu kaunis aurinkoinen ilma tänään,ihan tuntuu jo keväältä..Käveleksin tuolla yksinäni pöljä hymy naamalla,vaikka meinasin kaatua kokoajan..Ootan niin et lumet sulaa ja saa kaivaa lenkkarit ja alkaa kunnolla reippailee! :)

Pööö 9+0! :heart:
 
Viimeksi muokattu:
HUI! Ollaampas täällä oltu ahkeria! Kamalasti tekstiä tullu muutamassa päivässä.

Omaanapaa ensin sillä kävin eilen ultrassa! Kaikki aika loistavasti, niskaturvotusta ei ollut liikaa ja hän oli oikein virkeä pikkuveijari, isompi kuin mitä oletettiin eli mun LA siirtyin nyt sit 30.09. Voi tätä onnen määrää mikä minusta pulpppuaa!

Lämmin tervetulon toivotus uusille :wave:

Ja mites on, liukenenko syyskuisiin?

Joku kyseli että miten on saanut neuvolaan ajan sydänäänien kuuntelulle, minä vain soitin ja kysyin että olisiko sellainen jossain välissä mahdollista ja heti parin päivän päähän se ajan sain, silloin oli viikkoja 11+1 ja pienen hakemisen jälkeen kyllä ne löytyi.

Ja tupakointi kysymykseni löytyy 15.03 kirjoitetusta tekstistä :)

Pillerit raskausaikana: Tuolla kaapissa on ladyvitan mamaa, mitä en voi kenellekään suositella (isot tabut ja TOSI pahanmakuisia. Itse vaihdan ne heti kun tuo lista loppuu. Ja sit on kalsium ja d-vitamiini valmiste.

Hankinnat ja äippäpakkaus. Oon ollu kyllä aika luottavainen raskauden suhteen jos kattoo hankitoja. Meillä on jo kaukalo ostettu ja kasoittain vauvan vaatteita...hups... :x Äityispakkausta en ota ku luotan taitoihini tuolla kirpparikierroksella. :)

MASUA. Kun kokeilee häpyluun päältä niin siinä selkeästi tuntuu jo kasvanut kohtu, uskon että aika nopeasti mulla masu alkaa näkyä tuolta vararasvan alta... :p Ja selällään ollessa tuntee että kohtu on kyllä kasvanut.

Masu-asukin nimi: No oon ite kutsunut häntä nasukiks ja poikaolosta johtuen hänestä tuli naukkis. :D mutta tuo tulee vielä muuttumaan kunhan miehenikin ajatukset alkavat pyöriä enemmän vauvan ympärillä.

Tällä hetkellä meille on siis tulossa PROJEKTI AUTO! :) ai että mua ottaa kaaliin ku siihen menevä raha ois varmasti tullu tarpeeseen meidän lapselle yms. Mutta samakos tuo, kyllä mies jossain vaiheessa tajuaa että tää vauvaprojekti tarviikin paljon enemmän aikaa ja rahaa mitä hän kuvittelee.

Oireettomuus: Multa loppu oireet kokonaan muistaakseni siinä 7-8 vr tienoilla, kovasti se huolestutti, mutta kaikki on edennyt moitteettomasti. :)

Joku kyseli näistä ).( (.) Ja mulla itsellä ainakin kyllä viittaa tämän hetkiseen oloo ja ulkonäköön omanapa ( . ) kihihi :LOL:

Kivunlievitys. Kovasti toivon avautumisvaiheessa pääseväni ammeseen, uskoisin että siellä olo olisi siedettävin, niitä harmillisesti on täällä sairaalassa vain yksi niin voi olla että se on varattu jollekin muulle. Ja sit haluan epiduraalin jos vain mahdollista ja ilokaasua :p Paljon en näistä vaihtoehdoista vielä tiedä niin voi mieli hyvinkin muuttua...

Eilen oli tosiaan se ultra. Ultrattiin sisältä ja mahan päältä. Aika pitkää se veivas sitä keppiä siellä ja sit vielä tökki mahaan niin oisko siitä voinu johtua ku mulla oli koko eilisen päivän ja illan TOSI kipee maha :< . EN vittiny minnekään soitella ku ajattelin että että se on ihan normaalia... onhan?

Ultrassa katseltiin myös pienen sydäntä ja siellä näkyi että kaikki tarvittava löytyy. ja muutenkin kateltiin paikat tosi tarkasti, ultrakuvasta näkyy varpaatkin. :D

Mulla on tullut uus oire: ruokahaluttomuus.. Tämä on tosi ärsyttävää kun vimmastaa tehdä kaikkee kivaa, muttei tee mieli syödä... :/ jääkappia tuijottelen monta kertaa päivässä mutten saa aikaseksi laittaa suuhun mitään. Noita hedelmiä oon kyllä syöny sentään... :/ typerää. VArsinkin mieheni ei ole mielissään syömättömyydestäni ja koitan hänen meiliksi nappailla evästä... ja tottakai pikkuista ajatellen.

Esikoista odottavat. Ja miksei muutkin... :p Voitteko jo sanoa että teillä on syntynyt tunneside lapseen jota kannatte?
Itse tunnen että alan jo aika voimakkaasti rakastaa tuota pikku asukkia, varsinkin kun on se nähnyt ja kuullut... Hän on mietteissä paljon <3

zoelle :hug: I can feel u <3
menin niin sanattomaksi tuosta käytöksestä että en voi muuta sanoa ku ymmärrän niiin miten pahalta ja oudoltakin tuollainen käytös voi tuntua! Olen itse ollut välikäsinä ja osallisena niin monessa härdellisssä "erikoisten" ihmisen kanssa. Ja varsinkin kun kyse on melkein sukulaisesta niin se tekee tilanteesta erittäin hankalan. Todennäköisesti tilanteeseen ei tule muutosta joten siihen on vain ympärillä olijoiden kasvettava...


beibipupu:lle onnea näistä ihanista uutista <3 toivottavasti rakenneultrassa olisi kaikki hienosti. :)

kirsikka ja nasukki 13+2

päivitykseT
LA 30.9
Neuvola 10.4
RU 20.5
 
  • Tykkää
Reactions: zoelle
Esikoista odottavat. Ja miksei muutkin... :p Voitteko jo sanoa että teillä on syntynyt tunneside lapseen jota kannatte?
Itse tunnen että alan jo aika voimakkaasti rakastaa tuota pikku asukkia, varsinkin kun on se nähnyt ja kuullut... Hän on mietteissä paljon <3
Mä oon kyllä miettinyt tätä tunnesideasiaa... Ja ylipäänsä masuasukki on kovasti mietteissä monia kertoja päivässä, mutta ultrasta ja sydänäänistä huolimatta ei mitään tavallista suurempaa fiilistä ole tullut. Siis olen kyllä ihan haltioissani, rakastan tätä koko asiaa ja olen aikas täpinöissäni koko ajan, mutta musta tuntuu, että sitten kun maha kasvaa ja liikkeitäkin alkaa jo vähän tuntea, on asia huomattavasti konkreettisempaa. Mulla varmasti vaikuttaa se paljon, että oon voinu elää ihan samaa elämää kuin tähänkin asti ilman minkäänlaisia oloja tai kipuja
ja tää koko juttu vaatii sen jonkin ultraa konkreettisemman oman tuntemuksen, että voin olla ihan satalasissa :)

Tuo sukulaisasia on muuten ihmeellinen ja olin ihan hämmästynyt kun lueskelin näitä tarinoita ikävistä lähisukulaisista. Mulla on nimittäin myös suuren suuri murheenkryyni muodostunut miehen siskosta. Välit on poikki sen silmittömän haukkumisen seurauksena ja vaikka tää nyt ei sen suuremmin mua enää kaivele, mutta päätinpähän nyt kuitenkin, ettei hänestä ainakaan kummia lapselle leivota missään olosuhteissa kaiken jälkeen. Jännää huomata, että aika monella muullakin on "sukulaisissueita". Onko kellään sitä klassista anoppiongelmaa? :D

Me otetaan se äitiyspakkaus jo ihan sen symboliuden vuoksi. Ja olen kuullut, että tosiaan esikoisen kohdalla niistä tavaroista hyötyy ihan todella. En ole pakkauksen sisältöön tutustunut, mutta väreistä viis meidän tyttö tai poika saa joka tapauksessa niitä nuttuja ja hattuja käyttää :) Yritin muuten jo kovasti lueskella niitä uskomuksia, joiden mukaan vanha kansa päättelee lapsen sukupuolen raskausaikana. Vähän masennuin, kun eihän mun tilanteessa nyt vielä mistään oireista/mahasta voi sanoa juuta eikä jaata. Olis niin kiva tietää jo se sukupuoli :D Käsivällisyys ja malttavaisuus eivät aina ole olleet niitä mun vahvimpia puolia...

Nii & masuveijari 12+6
 
Joku kyseli tunnesiteestä ja toinen anopeista. Noh, sain hyvät naurut kun ajattelin omalla kohdallani noita. Epäilen että anopilla on jo vahvempi tunneside tulokkaaseen kuin itsellä :whistle: Se on meinaan odottanut tätä jo seitsemän vuotta ja itse vasta viime kesästä asti. On se nyt toistaseks vielä pysyny nahoissaan ja toivottavasti pysyy edelleen. Miehelle se kyllä soittelee vähän väliä ja kyselee mun vointia, onneks ei häiritte mua suoraan kun en jaksa tästä koko aikaa jauhaa.

Toivottu siis tämä tila on mutta vielä näin varhasessa vaiheessa (rv12) en vielä oikein ole varma että onko tämä nyt totta vai mitä. Kun on vielä esikoisesta kyse niin en varmaan usko todeksi ennen kuin toivottavasti syksyllä tavataan, on tämä vaan niin ihmeellistä! Jännä nähdä missä vaiheessa odotusta alkaa ajattelemaan kyytiläistä ihka oikeana kaverina, toistaseksi vielä ihmetellen menee odotus...
 
  • Tykkää
Reactions: zoelle
Kirsikka: Mulla oli viime viikolla masu kans monena päivänä kipee, ihan menkkamaista särkyä. Ja se alko juurikin tuon mahalta painelun jälkeen. Mäki yhdistin sen siihen anturalla paineluun...Nyt mulla on ainaki kivut hävinneet, hyvä niin..jouduin ihan panadolin ottaa kipuun, ku nukkumisesta ei tullu mitää. Eiköhän se sullakin oo vaan sitä :)

Kevät tulee oireineen, pitäis neuvolan auettua soitella, et saisin kysyttyä allergialääkkeistä, voinko ottaa normaalisti. Hirmunen nuha tullu päälle ja epäilyt on siitepölyissä...Pääsiäisloma tulee kyllä niin tarpeeseen, mä oon ihan puhkipoikki!

Mukavaa päivää teille!

Vilijonkka 13+6
 
Minulla ei vielä ole kummempaa tunnesidettä tähän kyytiläiseen. Luulen sen osaksi johtuvan siitä, että mulla on edelleen välillä tunne, että tää ois jotenkin väärin esikoista kohtaan. Vaikka oikeastaan juuri sen takia alettiin tähän hommaan, että hän saisi kaverin. Kai minä mietin voiko tätä mitenkään rakastaa yhtä paljon kuin esikoista. Uskon kyllä, että kunhan tähän raskauteen pääsee kunnolla mukaan niin se tunnesidekin alkaa vahvistua.

Ostinpa jo eilen lisää pieniä kestovaippoja kirpparilta kun oli ihan uudet ja superhalvat :) Piti odottaa NP-ultra ennen hankintoja...

Zoelle, todella kummallista käytöstä aikuiselta ihmiseltä. Mielestäni on ihan kohteliasta kysellä odottajilta miten menee, mutta pitänee miettiä uudestaan.. Mutta jätä kommentit vaan omaan arvoonsa ja keskity omaan odotukseen.
 
  • Tykkää
Reactions: zoelle
Mä ajattelen pikku kyytiläistä monen monta kertaa päivässä ja välillä juttelen sille kun silittelen mahaa :) Mulla on ihan alusta asti ollut sellainen ajatus, että vauva haluaa kuunnella musiikkia ja oon alkanut kuuntelemaan tosi paljon erilaisia musiikkeja ja lallattelen itekseni :D Nyt kun kirjoitan tätä niin tulee vähän pöpi olo, mut näin se vaan on mun kohdalla... HUomaan myös vaihvistuvia rakkaudentunteita vauvaa kohtaan, lisääntyvät sen myötä kun uskoni siihen että vauva syntyy terveenä lisääntyy...

Ainiin, paino noussut 4 kiloa plussasta :S Miltäs muiden painonnousu näyttää?

Tänään POKS 12+0!!!:heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Pömppis83 ja mriic
Kiitokset noista verikokeen ajoitus kommenteista! Ebbe kävin 10+6 verikokeessa että kaipa se sitten on ok. Mullakin jäi just samoista 10+0 - 10+6 viikoista muistikuva että jotain oli neuvolassa puhe että olisi optimaalinen aika käydä.
Täytyy tänään vielä kysästä neuvolasta samalla kun käyn esikoisen kanssa 1-vuotis tarkistuksessa.
Aika erikoista että on niin paljon erikäytäntöjä tossa kun kuitenkin yhtä ja samaa asiaa siinä selvitetään.
Esikoista odottaessa käytiin verikokeessa samana päivänä kuin ultra oli.

Huomenna onkin näköjään NP-ultrassa ruuhka päivä! Tosi moni on menossa huomenna, itsekkin olen.:) Toinen ruuhka päivä näyttäs olevan 8.4. :)

Zoelle todella käsittämätön ihminen tuo kälysi!! Aivan uskomatonta tekstiä! Ei tossa voi muuta kun nostaa kädet pystyyn ja todeta että jo on itsekeskeinen ihminen. Ja niin outo että ei tuommosen kanssa voi kun yrittää asiallisesti tulla toimeen pakollisissa sukutapaamisissa.
Voihan olla että äitiys muuttaa häntä paljonkin. Ehkä hän tajuaa pikkumaisuutensa ja jopa häpeää kommentejaan. Monesti itsekkäät ihmiset hieman oppivat ajattelemaan muita kun tulee vauva ja ajatukset eivät enää pyöri oman navan ympärillä.

Ebbe mäkin sain kyyneleet silmiin ku katoin sen Late Lampaan! Sen missä ne meinas viedä sen Laten uuden tyttöystävän. :LOL: Tää kaikesta liikuttuminen alkaa olla vähän noloa.. Eilen rupesin itkemään ravintolassa kun ystäväni kertoi että huomenna hänen tyttärensä 3v aloittaa tarhan. Minusta se oli niin iso juttu ja kun ystävänikin mietti mitenköhän se pieni siellä pärjää. Yritin siinä sitten kyyneleet silmissä vakuutella että varmasti menee tosi hyvin.:LOL:

Painonnoususta mä teen varmaan ennätyksen tänne.. Mulla on noussut paino jo 7kg..!:O Ihan johtuu siitä kun en ole mitään järkevää pystynyt syömään. Kaikki mitä saan alas on jotain tolkuttoman suolaista ja rasvaista kuten pizzaa, kebabia, lihapiirakkaa, hampurilaista, pasteijoita ja uunimakkaraa.. :ashamed: Että silleen.. Siis nää on sellasia ruokia mitä ikinä koskaan syö muuten! Edellisen kerran ennen tätä raskautta olin tilannut pizzan varmaan vuosi sitten.

Emskis 11+4
 
  • Tykkää
Reactions: zoelle
Tunneside... En edes olisi uskonut että syntyy näinkin kova suojelemisen ja rakkauden multihuipentuma tähän lapsenalkuun. Vaikka on ollut keskenmeno ja olen oikeasti hyvin aina kaikkeen pahaan varautuva pessimisti, niin jotenkin vaan... En tiedä. Tämä tuntuu niin sellaiselta minkä kuuluu meille tapahtua. Niin pitkä aika yritystä takana, että tämä tunne jotenkin vaan haluaa ylittää sen pahemmankin pelon.

Tiedättekö, sain kotidopplerilla kuitenkin sykkeen eilen illalla myöhään kuuluviin!!! Olin varautunut, että tuskin mitään kuuluu. Laite on Angelsounds Jumper, ihan tuommoinen pieni karvalakkimallin vehje. Kokeilin vinkistä kuunnella ihan tuolta karvoituksen juuresta toooosi alhaalta ja siellä! Pumpumpumpum :heart: Voi, että nukuin jotenkin extralevollisemmin viime yön :)

Lisa Maria ja kääpä 10+4
 
Kiloista Mulle on tullut noin 2,5 - 3 kg tähän mennessä. Syömiset on selvästi vähentyneet viime aikoina enkä tunne sellaista kauheeta nälkää joka toinen tunti enää. Ruokahalut siis normalisoituneet, joskin tulee syötyä kaikenlaista epäterveellistä aivan liikaa. Välillä mullekin iskee ruokahaluttomuus kuten Kirsikallakin. Yleensä se esiintyy iltaruoan aikoihin. Ei vaan ole nälkä eikä huvita syödä. Syön sitten iltapalaa ennen nukkumaanmenoa. Lounasaikaan taas on niin hirveä nälkä että on pakko syödä :).

Tunnesiteestä Itse silitän mahaa välillä ja mietin onko siellä poika vai tyttö. Sitten mietin onkohan siellä kaikki kunnossa kun en edelleenkään ole edes sydänäänia kuullut! Meidän pieni papu siellä kasvaa piilossa kaikilta :heart:.

Itse olen selvästi huomannut että kohtu on kasvanut. Mulla kun on se sektioarpi niin tunnen että se on pullistunut enemmän ulospäin viime aikoina, niin kai siellä joku pieni nyytti kasvaa :).

Misu78, rv 11+5
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos ihanat ihmiset, olette te kyllä korvaamattomia ajatuksinenne. :heart: Kiitos tsemppauksesta!

Pikaisia vastauksia...

Vatsakipu ultran jälkeen: tuli ainakin mulla molemmista kun niin kovasti joutui murjomaan. Parissa päivässä meni kuitenkin ohi.

Anoppi: mun anoppi on maailman ihanin! Meillä on ollut alusta saakka tosi hyvä suhde, ja tuntuu paranevan jatkuvasti.

Tunneside masuasukkiin: on ja tosi vahva jo! :) Pienen pienet liikkeet tuntuu aina kun pysähtyy paikalleen, eli siellä kovasti koputellaan äidille terveisiä. Nukkumaan ei voi mennä, ellei ole itse taputtanut masua ja toivottanut kyytiläisellekin hyvää yötä. :LOL:

Musiikista: tää onkin mielenkiintoinen juttu! Kuuntelin esikoisen odotusaikana tosi paljon Linkin Parkia. Nyt tuo 2,5v ei muuta iPodista haekaan. Lastenlaulut ovat saaneet olla ihan rauhassa. :D

Kuopus on sitten puolestaan kaikkiruokainen ja tanssii aina kun on musiikkia, vaikka sitten hississä. Ja ruokapöydässä. Ja jopa ruokapöydällä, jos silmä välttää hetkeksikään.

(.) Eka neuvola piti olla huomenna, mutta huomiselle varattu lastenhoitaja ilmoitti aamulla sairastuneensa vatsatautiin, todennäköisesti noroon. Kiva. Eipä sitten mennä neuvolaan, mennään vasta parin viikon päästä.

Ollaan lähdössä mun kotikonnuille viikonloppuna, pohjoiseen ihastelemaan valkoista lunta ja kirkkaan kuulaita pakkasaamuja. Ihana päästää lapsetkin mönkimään puhtoiseen lumeen, hangetkin siellä on vielä melkoiset. Viikko siellä, mummi ja vaari pääsevät lapsenvahtihommiin ja me karataan miehen kanssa viettämään vähän kahdenkeskistäkin aikaa.

Mut ihan parasta, heräsin tänä aamuna aivan uskomattoman energisenä ja PAHOINVOINTI ON POISSA! :O Jospa se nyt sitten jäisikin jo pois, ja alkaisi se energinen keskiraskaus. Se oliskin ihan uusi juttu! Olen jo ehtinyt rakentaa leegolinnat, ruokkia lapset, keitellä aamuteet, siivota keittiön ja ladata pyykkikoneen. Ja notkua koneella suunnittelemassa reissua ja naputtelemassa tänne, tietty... :D

Ihanan aurinkoista kevätpäivää teille, ihanat naiset!

zoelle 10+4 (meinasi unohtua!)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: mriic
kirjottelenpa nyt muuta kuin valivali viestejä :D

Tääl on ollut juttua toiveista,joita synnärille sitten olisi.. Hmm, itse sain vaan esikoista oottaessa (-04) lomakkeen jonka sai täyttää ja viedä synnärille mennessään. No joo, siinä ei ei toiveina ollut kuin perhehuone,mutta oli ruuhkaa sinä aikana, ett jäätiin sitä ilman, mutta yksin sain 3pvää olla 3hengen huoneessa,joten hyvä niin :) Kahdessa muussa raskauksessa ei mitään varsinaisia toiveita ollut; jotenkin ajattelin niin, ett synnytys ei suju käsikirjotuksen mukaan..

kivunlievityksestä.. vielä ajattelen, että menisin luomuna alusta loppuun tämän, niin kuin edellisen synnytyksen. Edellisen synnytys kesti kaikkiaan 3t45min ja synnärille mennessä olin jo 9cm auki joten siinä ei sitte kerenny ees ilokaasua naukkaileen. Oikestaan tyytyväinenkin olen,parannuin paljon nopeemmin kuin aimmista,joissa ekassa oli kohdunkaulunpuudute+ilokaasu ja toisessa vain ilokaasu.

Tunneside pikkuiseen rakkaaseen on kyllä jo syntynyt... silittelen vatsaa paljon ja juttelen. Myös mies silittelee paljon ja sanoo useesti että "iskä odottaa sua" :)

Tästä raskaudesta tietää vasta miehen vanhemmat,joille lapsenlapsi on ensimmäinen; siellä sitten otettiinkin uutinen itku silmissä vastaan. ja voi miten tuleva mummo on jo nyt innoissaan :D

Ja sitten omaa napaa... Supistuksia tulee edellee silloin tällöin. Eilen rauhallisella kävelylenkillä suppareita tuli joitain, ja sitten unille mentäessä. Siis nää supparit sattui hieman. ja sitten on iha niitä kuin kohtu vaan kovettuu... Np ultra-aikaa vielkää ei oo kuulunu,ens ti labraan verikokeita ottaan (10+4). kovasti tahtois kuulla pienen sydänäänet ja saada varmuus että kaikki olis hyvin... pieni huoli kuiteskin päällä...
 
Viimeksi muokattu:
zoelle, pakko munkin viel kommentoida tuohon käly asiaan. Kertakaikkiaan en voi ymmärtää miten joku voi edes olla haluton puhumaan raskaudestaan! Saatika jos ihan julkisesti siitä vielä blogiakin kirjottaa :O Mutta tuo "vastaaminen" blogin kautta on kyllä jo ihan todentotta lapsellista. Luulis että (oletettavasti) aikuinen ihminen tietäis mikä on fiksua ja mikä ei. Onko käly muutenkin ailahteleva luonne, vai onko tää ihan uus piirre raskauden myötä?

Anoppiongelmasta
, oon onneks ainakin toistaseks saanu anopin jonka kanssa synkkaa tosi kivasti. Täytyy silti sanoa että onneksi se asuu noin 100km päässä :LOL: On todella huumorintajuinen tyyppi ja välillä heitetäänkin niin ronskia läppää että huhhuh. Hienosti on menny, vaikka useesti ollaankin sielä ainakin vähintään kaks yötä kun kylään lähdetään. On meillä sitten joissakin asioissa isojakin näkemyseroja ja uskon vahavasti, että vielä joskus, viimeistään lapsen syntymän jälkeen niistä tullaan keskustelemaan. Tää on myös sen olonen ihminen (entinen perhepäivähoitaja), että varmasti tullaan kasvatusneuvoja kuulemaan. En niistä vielä onneks stressaa. Mieskin osaa äidillensä sanoa kyllä sitten tarpeen tullen kovan sanan, ja meille on selvää, että tämä on nimenomaan meidän lapsi.

Painonnoususta, mä kanssa jo kauhulla mietin kuinka paljon on kertyny ekasta neuvolakäynnistä... Tavote ois ettei paino nousis kauheesti ihan terveydellisistä syistä. Toisaalta mullakin on ollu kauheita himoja sipseihin ja karkkeihin.... Voipi olla että viisari värähtää!
Toisaalta kyllähän sitä painoo sit saa tiputettua kun se oikeesti on imettämisen jäljeen turvallista. Hetken mä mietin ja lueskelin jo raskaana laihduttamisesta mut onneks jäi vaan lukemiseen ja tajusin mikä riski se on lapselle jos alkaa myrkkyjä irtoon kehosta. Pitää vaan koittaa pitää ruokavalio kunnossa kun toi liikunta on niin kamalan ylivoimasta toimintaa :|

Tunnesiteestä, mulla tuo tunne vaihtelee. Yleensä kun rauhotun vaikka illalla petiin, silittelen massua ja toivon että kaikki on hyvin ja lähetän rakastavia ajatuksia pikkuselle :kiss: Sitten tulee niitä epäuskon hetkiä, jollon tuntuu että ei tää oo todellista, ei näin hyvää voi tapahtua meille....

Pipana 12+0!! :heart: Ja tänään se kauan odotettu np-ultra reilun parin tunnin päästä! Apua apua jännittää!
 
Viimeksi muokattu:
Anopista Mun anoppi on valitettavasti surkea suoraan sanottuna. Ei välitä lapsenlapsistaan pätkääkään, eikä omista lapsistakaan. Ei pidä mitään yhteyttä, nippa nappa ilmestyy synttäreille ja silloinkin ilmestyy kun hänelle itselle sopii. Olemme miehen kanssa olleet yhdessä teini-iästä asti ja anoppi oli aikaisemmin aivan eri ihminen, iloinen ja äidillinen. Vaihdevuosien myötä hänestä tuli tunnekylmä, itsekäs ja vain omia etujaan ajava ihminen. Oma mieskään ei pidä hänestä enää, ja se on surullista.
 
mriic: Ailahtelevasta luonteesta en osaa sanoa, mutta ainakin on tosi herkkä loukkaantumaan. Onnistuin sairastumaan hurjaan vatsatautiin just päivä-kaks ennen kälyn häitä, ja peruin tietysti osallistumiseni, eikä mieskään uskaltanut mennä. Kurjahan se olis muita tartuttaa ja olla kipeänä ykköset päällä. Tieto otettiin vastaan ensin täyden hiljaisuuden vallitessa, sitten tuli varovainen kysely sähköpostitse, että josko se meidän peruminen johtuikin siitä, että käly on onnistunut loukkaamaan minua/meitä jotenkin tietämättään... Voi herranjestas... kovasti yritettiin vakuuttaa, että kipeinä ollaan, lääkärintodistusta ei kuitenkaan alettu lähettämään. Välit meni pitkäksi aikaa kokonaan poikki - sieltä ei kuulunut yhtään mitään yhteydenottoa, me läheteltiin joulukortit, mut siinäpä se.

Kasvatusneuvoista/hoitokäytännöistä: muut tietää AINA paremmin kuin itse, miten mikäkin tilanne pitäisi lasten kanssa hoitaa. Aina. Piste. Ja kaikilla on AINA joku mielipide lapsiin liittyvissä asioissa. Oli omia lapsia tai ei. :D

Mun oma äiti oli aivan loistava esimerkki tästä: hän on itse imettänyt yli vuoden ikään saakka kaikki lapsensa ja maitoa tuli reippaasti myytäväksi asti. Mun perussairaus vaatii raskauden purkua tietyssä vaiheessa (siksi sektio kuukautta ennen LA:aa) ja kuten raskauskin, myös maidonnousu pahentaa tätä sairautta hurjasti, pitkästä imetyksestä nyt puhumattakaan. Kun lapsi on turvallisilla viikoilla, tehdään kuivakka, kliininen sektio ja mun kroppaa aletaan kiireesti ajaa normaalitilaan. Kolmas korvikevauva siis tulossa.

Äitini paheksui imettämättömyyttä kovasti koko esikoisen ensimmäisen vuoden ja muisti aina voivotella, miten paljon parempi se imetysvaihtoehto olisi ollut. Vaikka siis tietää sairaudestani. Ekan vuoden jälkeen hän totesi yllättyneensä, miten terve esikoisesta tuli, korvikeruokinnasta huolimatta. Toisen lapsen kohdalla osasi jo iloita itsekin, kun sai syöttää vauvaa tuttipullosta. :D

Nyt onkin alkanut sitten kova mielipidetulva esikoisen kuivaksioppimisesta - pottakoulu olisi kannattanut aloittaa jo kaksi vuotta sitten (esikoinen siis 2,5v) ja nyt se jo sujuisi itsekseen. Kun ennenkin tehtiin niin... huoh... hyväähän näillä tietysti vain tarkoitetaan, mutta onhan se rasittavaa aina kuulla tekevänsä asioita "väärin". Nyt osaan jo ottaa nuo kommentit positiivisesti, ja pitää oman linjamme lasten kasvatuksessa, oli kyseessä kuinka pieni tai iso juttu tahansa. Toisaalta, voin myös hyvillä mielin jättää nämä naperot isovanhempien hoidettavaksi, vaikka tiedänkin äitini tekevän jutut omalla tavallaan. Lopputulos on tärkein - onnelliset lapset ja isovanhemmat.

Voi mitä papatusta... pitäis varmaan laittaa papatusvaroitus tuonne alkuun jatkossa :D
 
Kairi Mulla oli täysin samoja ajatuksia kun odotin kuopusta. Tuntu jotenkin pahalle, että riistän esikoiselta oikeuden olla ainokainen ja mietin, että miten mun rakkaus riittää molemmille. Mutta usko pois, kyllä se vaan riittää ja molempia rakastaa tasan saman verran. Enää nyt kolmatta odottaessa ei ole tullut moisia ajatuksia, kun huomaa miten hyvin lapset keskenään jo viihtyy ja leikkii =)

Luna85 Mulla oli viikko sitten tullu painoa plussauksesta se 4kg. Nyt viikkoja siis 12+3.

Zoelle Miksi sä et ota lapsia mukaan neuvolaan? Mulla on ainakin AINA lapset mukana. Ainoa poikkeus on kun NLA lääkäri, niin sinne ei voi ottaa lapsia, mutta muuten kyllä kulkee mukana..

Joo samaa mieltä, että varsinkin niillä kenellä ei itsellään ole lapsia tietää parhaiten!! Mullekin on nelikymppinen lapseton akka sanonu kauniisti, että olis sunkin aika opetella tota vanhemmuutta niin osaisit hoitaa perhettäs paremmin! No jätän tämän omaan arvoon vaikka onkin miehen veljen vaimo kyseessä.

Siis miten sun oma äiti Zoelle voi käyttäytyä tolleen?? Ymmärtäsin vielä jos olis kauhuanoppi kyseessä, mut sun oma äiti, jolle sinä olet niin rakas! uskomatonta!

ONEn tiedä voiko olla jo mahdollista, mutta mulla on viikon verran "kutitellu" vatsaa ylempää ja alempaa. Ensin ajattelin, että on ilmaa mikä möyrii, mutta nyt ei noita vaivojakaan ole ja tuntuu vaan enemmän aj enemmän kutittelevan.. Voisko se pieni jammata jo niin, että tuntuu? Kolmashan tämä jo on ja tuntemukset sillälalilla tuttuja, että osaa jo erottaa, mutta oudon aikaisin tuntuis sit kuitenkin (esikko rv 22, kuopus rv 18)

12+3
 
Siis mä katsoin omaa sivuprofiilia kun kävelin ikkunan ohi ja mun täytyy kyllä todeta että työkaverit ovat sokeita kun eivät huomaa mitään. Mun maha on valtava, varsinkin kun on äippähousut jalassa niin että maha oikein röhöttää vapaana :LOL:. Tai sit kaikki ovat niin hienovaraisia etteivät uskalla kommentoida kun eivät ole varmoja olenko vain läskistynyt. Oma isäkään ei sanonut eilen mitään, mut ehkä sekään ei uskalla. Kun hän on kerran aikaisemmin kysynyt olenko raskaana enkä silloin ollut :LOL:. Mut siis pääsiäisen jälkeen on neuvola taas ja eka ultra niin ehkä sen jälkeen vois ruveta oikein näyttämällä näyttää tätä mahaa niin että puusilmätkin tajuavat :D.

Luklu Minäkin kuvittelen tuntevani liikkeitä alavatsassa silloin tällöin. En tiedä onko se sitten oikeesti vauva vai ilmavaivoja =).
 
LukLu: mun lapset mukaan neuvolaan... pelkkä ajatus aiheuttaa hysteeristä naurua... Mun neuvola on Helsingin keskustassa, yksityisellä lääkäriasemalla, jossa on päivisin aika hillitty tunnelma. Hissi on niin pieni, ettei sinne mahdu kuin kaksi aikuista, joten rattaat pitäisi jättää rappuun, ovi kadulle auki. Ja ultran aikana nämä riiviöt sitten hajottaisi ihan kaiken... Juu, ei kiitos. :D Toista odottaessa esikoinen meni vielä sellaisissa minirattaissa hississä ylös, ja pysyi vöissä protestoinnista huolimatta silloin kun ei taapertanut lattialla tai istunut sylissä/tuolissa.

Esikoisella on uhmaikä pahimmillaan ja kuopuksellakin alkamassa, joten päätin jo heti alussa, että neuvolakäynnit on sit mun vapaapäiviä. Kotiäidille hurjaa luksusta päästä keskellä päivää yksin hoitamaan asioita! :D Lastenhoitaja joudutaan palkkaamaan sektion jälkeen (ja vähän ennen jo) täyspäiväiseksi avuksi nostelukiellon ajaksi, joten ihan hyvä et nämä naperot tottuvat vieraammankin hoitoon. Kun vain sen hoitajan saisi... :mad:

Oma äiti on kyllä melkoinen tapaus... :D Ihana silti, ja loistava mummi. Eihän nuo kommentit silloin esikoisen kanssa kyllä edes hymyilyttäneet. Ymmärsin kyllä jälkeenpäin, että äidilläni oli kova huoli lapsen terveydestä, ja että korvike oli hänen mielestään pahinta mitä lapselle voi joutua antamaan. Onneksi se asenne muuttui. Olen tosi luottavainen asennemuutokseen jatkossakin, kun näistä lapsista näyttää kasvavan kohtuullisen normaaleja mun hoidosta huolimatta.

Tylsäähän elämä olisi, jos kaikki menis kivutta! :D Nyt lakkaan spämmäämästä tätä palstaa, päiväuniaika.
 
Painonnousu Mulla ei paino ole noussut vielä yhtään ja oonkin kyllä aika tarkka siitä ettei nousekaan muutakuin sen 10-12 kg. Esikoisen aikana keräsin 25 kg ja kerta sai riittää. Imetys ei mua laihduta joten kyllä oli työn ja tuskan takana saada ne sitten pois. En siis tietenkään laihduta odotusaikana, mutta en juuri lisääkään syömisiä. Syön aamuisin kaurapuuroa ja kahvia. Päivän aikana 2 lämmintä ateriaa ja välipalan. Jos illalla on oikein kova nälkä niin syön iltapalan, muuten en. Eli normaali säännöllinen ruokavalio arkisin ja lauantaisin on sitten karkkipäivä =) Näillä pääsee aika pitkälle. Mulla tosin on sinänsä helppoa kun ei sitä pahoinvointia ole niin ei sen mukaan tarvi syödä.

Huomenna olis sitten np-ultra heti aamusta ja kyllä jännittää!! Mietin koko ajan, että oon pääsiäisenä joko iloinen tai surullinen :|

Tunteja laskeva Linnea 12+2
 

Yhteistyössä