Lapsettomuushoidoista plussaan 2012-2013

En ole päässyt tänne kommentoimaan aikaisemmin Cisun ihania ultrakuulumisia. :heart: olo on varmasti huojentunut.

Itse olen maanut koko viikonlopun oksennustaudissa ja kaikki tullut ulos mitä ikinä sisään on mennytkin. Pieni huoli myös siitä, että onko kaikki pienellä kunnossa. Tuntuu että vatsalihakset on kaikesta kouristuksesta kipeänä ja ihmettelen vaan, että miten pieni olisi voinut pysyä kyydissä. Edelleen ihan tosi huono olo, en vaan tiedä enää että mikä on aamupahoinvointia ja mikä vatsatauditsa johtuvaa. Tasan viikon päästä olisi ultra ja se alkaa jo jännittämään tosi paljon!

Tsemppiä Scarleth ultraan, jos et vielä sielä ole käynyt! Tule sitten kertomaan kuulumisia.

Sebu 6+0

 

Pikaisesti omaa napaa: ultrassa käyty. Siellä se syke pompotteli vahvana ja nopeana :heart: Oli aika uskomaton hetki, nyt on itsellä melko pöllämystynyt olo. Josko vihdoin uskaltaisin ajatella oikeasti olevani raskaana ja nauttisin tästä edes muutaman päivän enkä koko ajan panikoisi ja stressaisi... nyt on ainakin nähty että alkio on oikeassa paikassa eikä ole tuulimuna, joten kyllähän tässä moni huolen aihe hälveni edes vähäsen. Jännitin kyllä ultraa niin paljon, että lähestulkoon oksensin ihan vaan sen takia

Sebu, tuo oksennustauti kuulostaa ikävältä!! Pikaista paranemista. Ja eiköhän sullakin siellä ultrassa sitten kaikki ole ihan ok. Nyt siis odotellaan sulta seuraavaksi hyviä kuulumisia ultrasta (Vai oliko jollain muulla tässä välissä vielä ennen sua ultra...?)

 

Ihanaa Cisu, että ultrassa näkymät oli kaikista peloista huolimatta hyvät :heart:
Toivottavasti raskaus jatkuisi loppuun asti ilman suurempia huolia.

Scarlethin ultrakuulumisia odotellaan myös kuumeisesti

Saas nähdä sebu, odottaako mua sama kohtalo yrjöämisen merkeissä. Kävin perjantaina jeesaamassa mummoa ruokaostosten merkeissä, kun hän on oksennellut jo reilun viikon ja oli huonossa kunnossa. Tänään on pitänyt ekaa kertaa vähän nieleskellä ja puhista, mutta varsinaisesta etomisesta en nyt vielä ehkä puhuisi. Toivottavasti tämä nyt olisi raskaudesta johtuvaa, eikä tuota vatsatautia :x

---

Väsymys on mulla varmaan se selkein oire raskaudesta, edelleen. Tekisi mieli nukkua koko ajan, ja ne ajat mitä olen hereillä, haukottelen jatkuvasti.

Ruokapuoli on myös muuttunut koko ajan epäterveellisempään suuntaan. Toivottavasti nämä roskaruokahimot väistyisivät pian, koska mun iho ei tykkää hiilareista yhtään ja naama kukkiikin tällä hetkellä kuin kesäniitty :kieh:


jadekivi rv5+5

 

jadekivi, just kirjoittelin kuulumiset, kirjoitettiin näköjään ihan samaan aikaan

 

Hei kohtalontoverit,

Yksi IVF-plussasta pöllämystynyt ilmoittautuu mukaan.

Taustalla hankala endometrioosi (laparoskopia tehty vuonna 2010 ja uudelleen vuonna 2011). Ikää 32 v., ei lapsia, mutta toive lapsesta on elänyt jo useamman vuoden. Tänä syksynä ensimmäinen IVF-hoito Naistenklinikalla, ja 17.9. raskaustestistä (verikoe) positiivinen tulos!

Mielialat vaihtelevat hurjasti! Ennen testiä ja testin jälkeen oli aika koviakin edometrioosi/kuukautiskipuja, joten olo ei ollut todellakaan luottavainen. Päivien myötä kivut ovat hellittäneet ja kuukautiset pysyneet poissa, joten vähitellen uskaltaa jo toivoa parasta. Silti vieläkin ajoittain alavatsaa särkee ja pelko kohdunulkoisesta raskaudesta sekä keskenmenosta on läsnä. Yritän silti ajatella luottavaisen optimistisesti ja elää päivän kerrallaan. Ensimmäinen ultra on viikon päästä 9.10., sitä odotellessa!

Oireina tähän mennessä hillitön ruokahalu ja ajoittain suunnaton väsymys. Toki muutenkin pidän hyvästä ruuasta, mutta nyt tekisi mieli syödä koko ajan. Ja nimenomaan suolaista, makeaa ei niinkään tee mieli.

Onnekasta syksyä kaikille!

 

Pakko tulla huutelemaan tänne vieraaseen pinoon, kun olen Scarleth niin jännittänyt sun puolesta! Mutta ihanaa, mahtavaa, loistavaa!!!! Paljon onnea!

Terv. Haaveilija ja jo todeksi muuttunut pallero 5 vko tuolta talven 2011-12 lapsettomuushoidoists

 

Pakko itsekin tulla huutelemaan vaikken tätä ketjua säännöllisesti seuraakaan. Scarlethille hurjasti onnea ja vauvaliimaa! Himmeli, mullakin on endo (sekä myös hypotyreoosi ja PCOS, jotka vielä vaikeuttanu entisestään raskautumista) joka leikattiin 2009. Oli muuten uskomattoman ihanaa kun kivut oli leikkauksen jälkeen puoli vuotta poissa! No anyway, mulla tärppäsi ekan ICSIn ekasta pakastealkionsiirrosta ja nyt porskutetaan 28+3 viikoilla Alussa mullakin oli endotyyppisiä kouristuksenomaisia kipuja ja sit sellasia viiltäviä lantion alueella, mutta sittemmin ne lakkasi eikä ongelmia oo ollut. Nyt viime viikkoina niitä on alkanut tulla taas, mutta yhdistän sen kudosten venymiseen yms muuhun lantion ja vatsaontelon alueen anatomian muutoksiin. Onnea sulle plussasta ja tsemppiä jatkoon! Aika voi kulua tosi hitaasti nyt alussa (mulla ainakin kului!) mutta puoliväliä kohden se nopeutuu taas.

Onnea kaikille muillekin raskautumisesta, toivottavasti kaikki saatte vauvat syliin asti!

Rödluvan 28+3

 

Hei kaikille,
Onnea ihan jokaiselle plussanneelle.

Minäkin taidan nyt uskaltautua kirjoittamaan tänne, vaikka kaikki on vielä niin epävarmaa ja epätodellista. Olen plussannut viikko sitten ensimmäisen (jossa päästiin siirtoon asti) IVF:n tuoresiirron jälkeen. Ennen tätä neljä inssiä, joista yksi varhainen keskenmeno, joka ilmeisesti oli kuitenkin myös kohdunulkopuolinen.

Nyt menossa minun laskujen mukaan 5+1. Minulla ei ole juuri mitään raskausoireita je en meinaa millään uskoa tätä todeksi. Olen tosi epävarma sen suhteen, että kaikki olisi kunnossa. Viime viikon veritesti kertoi kuitenkin hyviä lukemia ja viikkonäyttöisissä CB:n testeissä viikot ovat nousseet.

Ainoa "oire", joka minulla on, on öiset kuukautiskivut. ne tulevat aaltoilevasti ja lähinnä öisin, kestävät muutaman minuutin aika voimakkaina ja loppuvat sitten. Olen lähes joka yö ollut varma, että nyt kuukautiset alkavat, mutta vuoto on pysynyt poissa. Rinnat ovat arat, mutta uskon sen pääasiassa johtuvat lugeista (aina ovat lugejen syönnin yhteydessä samalla tavalla kipeät). Millaisia ohjeita olette muuten saanut noihin lugejen lopetuksiin plussan jälkeen, jos teillä on niitä hoidoissa ollut?

Tässä ei varmasti panikointi auta mitään, joten parempi vain olla varovaisen optimistinen. Kahden viikon päästä pääsen sitten varhaisultrassa näkemään, onko siellä ketään. Tutustun teihin ja tarinoihinne hiljalleen ja taidan nyt ainakin näin alkuun taustailla hiukan.

Onnea matkaan jokaiselle.

 

Tervetuloa uusille :heart:

Ja onnea Scarlethille ihanista ultrakuulumisista!

Amele,
meidän klinikalla ohjeena on, että tuoresiirroissa ja luonnolliseen kiertoon tehdyissä PASseissa luget voi lopettaa testipäivänä, eli kaikenkaikkiaan mä käytin niitä 15 päivää (lopetin rv4+2). Lääkkeellisissä PASseissa on sitten asia erikseen, kun omaa keltarauhastoimintaa ei ole.

Tutkimuksissa on kuulemma todettu, ettei ole mitään järkeviä perusteita jatkaa progesteronitukea sen pidempään. Luget aiheuttaa myös joillakin tuhruttelua, joka huolestuttaa ihan turhaan alkuraskaudessa.

---

Mulla tissikipu aaltoilee ihan kummallisesti. Ovat kyllä arat koko ajan, mutta öisin herään kylkeä kääntäessä siihen, että särkee ihan tosissaan. Päivisin ei satu yhtään niin paljon. Mies naureskelikin, että mun tissit kasvaa vain öisin

Ja nyt on jokusen päivän ollut kyllä aivan järkyttävää iltaturvotusta. Aamuisin maha on vielä littana, mutta päivän mittaan alkaa housut puristaa aika pahasti ja iltaisin käytän jo ihan suosiolla löysiä collegehousuja.

 

Haaveilija ja Rödluvan, mä lähes ääneen nauroin täällä kun oli niin ihanaa, että ootte olleet mun kuulumisista huolissaan! Kiitos myötäelämisestä, nyt on hetkellisesti vähän helpottunut olo, mutta eiköhän tässä äkkiä keksi uusia stressaamisen aiheita

Amelelle tervetuloa! Aika vähäoireisesti mäkin olen nämä ekat viikot viettänyt, ja epäuskon tunne on ollut suuri. Mutta etköhän säkin ihan tukevasti raskaana ole, kun testit niin näyttää :heart: Mulla asia vähän konkretisoitui eilisessä ultrassa, joten sinne asti kun kärvistelet niin sitten on ehkä vähän helpompi uskoa olevansa raskaana ihan oikeasti Meidän hoitopaikassa Luget lopetettiin plussan jälkeen asteittain; parina päivänä vähän pienempi annos, sitten taas parina päivänä vielä pienempi, ja sitten lopetus.

jadekivi, mullakin tissituntemukset tulee ja menee, jonain päivänä jomottaa ja jonain päivänä ei tunnu mitään. Nyt tuntuu, että ovatkohan tuntemukset tulleet jäädäkseen, kun noita "välipäiviä" ei juuri ole hetkeen ollut.

Scarleth 7+3

 

Huomenta!! Hieno juttu Scarleth, että kaikki näytti olevan hyvin ultrassa!!

Sitten jälleen omaa napaa; minä todella pelkään vain entistä enemmän, että tämä meidän juttumme ei kauaa kestä. Eilen lakkasi itsellä rintojen aristus ja pelkään tuon olevan huono merkki. Tiedän toki, että ei alkumetreillä kellään pahemmin oireita ole, mutta silti koen, että on nämä alkuoireet olleet erittäin vähäiset. Toinen mikä ei minusta kanssa tiedä hyvää on se, että myös ihme hikoilupuuskat ovat taas palanneet viikonlopun aikana takaisin ja usein noita on silloin kun kuukautiset ovat alkamassa. Lisäksi on koko ajan tunne, että kohta se vuoto alkaa ja koko ajan vain töissäkin hyppään vessassa tarkistamassa asiaa.

Ensi viikolla on vasta itsellä ultra ja kyllä hermostuttaa jo nyt onko siellä yhtään mitään? Pelkään todella joutuvani kaavintaan, jos siellä ei ketään olisikaan. Tuo toimenpide pelottaa ihan hirveästi. On tässä muitakin ikäviä juttuja sattunut pitkin syksyä, niin en kyllä enää tätä asiaa jaksaisi ottaa vastaan. En tiedä miten sitten käsitellä asia ja ylipäätään mennä eteenpäin.

Jotenkin en töissäkään ole nyt pystynyt kunnolla keskittymään. En myöskään pidä yhtään asukkaiden nostelemisista, pelkään, että noistakin aiheutuu pelkkää hallaa itselle. Vaan kun näin alkumetreillä menen, niin en halua heille kertoa tästä jutustamme.

Sitäkin harmittelen, kun nyt torstaina olisi ollut vapaapäivä, niin jos ei tänne vieraita juuri tuolloin olisi tullut, olisin voinut soittaa sairaalaan ja kysyä, että voisiko ultraan päästä jo nyt torstaina. En jotenkin nyt jaksaisi vieraitakaan ottaa vastaan, ajatukset leijuvat jossain ihan muualla ja hermot ovat hieman jo kiristymään päin.

Pahoitteluni, kun tämä oli tällainen valitusviesti, vaan kun jonnekin on saatava tunteitaan puretuksi.

Rv. 5+5 menossa

 

tupasvilla, mulla oli ekat viikot tuota ihan samaa panikointia oireiden tulemisen ja menemisen kanssa ja muutenkin. Ja on toki vieläkin mutta ultra tietysti hetkellisesti rauhoitti. Haluaisin nyt sinulle sanoa, että noista oireiden vaihteluista ja omasta "olosta" asian suhteen ei ehkä kuitenkaan oikeasti pysty päättelemään yhtään mitään. Mä ehdin olla ihan varma keskenmenosta, kohdunulkoisesta ja ties vaikka mistä ennen ultraa, mutta siellä se sydän nyt vaan pomppi oikeassa paikassa. Menkkojen alkamisfiilis mulla oli alussa ihan jatkuvasti ja vieläkin on sellaisia päiviä että se palaa. Käsittääkseni voi olla täysin asiaankuuluvaa ja ihan normaali raskausoire Tiedän että on helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä ultraan asti keskittyä muihin juttuihin ja keksiä ohjelmaa, joka pitää ajatukset toisaalla. Todennäköisintähän on, että ultrassa on kaikki ihan hyvin!

 

Kiva saada uusia raskautuneita mukaan, tervetuloa vaan kaikille

Mulla oli tänään eka neuvola eli papereiden täyttelyä, keskustelua ja ohjeistuksia tuleviin veri- ja pissatesteihin. Ja niitähän tässä alkuvaiheessa riittää, onneksi samalla kerralla voi suorittaa koko setin. Lisäksi otettiin tietty verenpaineet, hemoglobiini ja paino. Sydänääniä ei kuunneltu vielä.
Alkuraskauden lääkärintarkastuksen passaan kun siinä ei ole mitään ihmeellistä, ainoa mitä olisi katsottu on kohdunsuu mutta mulla tsekattiin sekin viime perjantain ultrassa. Seuraavaksi sitten lokakuun lopulla nt-ultraan

Mulla jatkuu luget ja zumenonit aina rv12 saakka!!! Esikoisesta lopetin muistaakseni rv8 paikeilla. En tiedä onko lääkkeellisessä PASsissa sitten eri ohjeistus kun tuoresiirrossa?! Tietääkö kukaan?

Mulla on kans leikattu kolmeen kertaan endoa ja kystia ja sen lisäks mulla on toi pcos. Esikoista odottaessa raskausoireet oli kuin menkkaoireita eli kovasti alaselkäsärkyjä, lantiojomotusta ja menkkakipuja. Koko ajan kans pelkäsin että menkat alkaa. Muistaakseni noita kipuja oli lähestulkoon koko raskauden ajan, joskus enemmän, joskus vähemmän. Mä kävin ylimääräisissä sydänäänienkuunteluissakin kun joskus panikoin että kaikki ei ole kunnossa. Nyt mä sain kaverilta kotidopplerin ja kohta pääsen itse kuuntelemaan sydänääniä. :heart:
Tosin yhden raskauden ja synnytyksen kokeneena tiedän että nämä menkkaoireet yms kuuluu mulla asiaan ja yritän nyt toisella kierroksella murehtia ja stressata vähemmän. Harmittaa kun ekasta raskaudesta ei pystynyt oikein nauttimaan kun koko ajan pelkäsi jotakin. Aina tuli uusi pelko vanhan tilalle.

Muina oireina mulla on jatkuva nälkä ja suolasen himo, lisääntynyt syljeneritys, väsymys, tissijomotukset, selkäsäryt, alavatsasäryt, kiukkukohtaukset tai itkukohtaukset yms.

-cisu 8+5

 

Mulla kanssa ollut vaihtelevasti noita menkkamaisia alaselkäjomotuksia koko tämän alkuraskauden ajan. Tänäänkin juilinut alaselkää aika tavalla, välillä olen ollut huolestunutkin siitä kun jostain kauhutarinoista olen lukenut että selkäkipu vois olla huonokin juttu. Mutta kaipa nämä voi ihan normaalejakin tuntemuksia olla. Ymmärsinkö cisu oikein, että sulla olisi aiemmissa raskauksissa ollut samaa jomotusta ja olisi ollut ihan vaaraton juttu?

 

Kiitos tsempityksistä ja uskon luomisesta siihen, että täälläkin todella oltaisiin raskaana.

Tupasvilla Pystyn samaistumaan ajatuksiisi. Jotenkin ei vaan millään meinaa luottaa siihen, mutta toisaalta helpottavaa kuulla, että ei kaikilla muillakaan ole juuri oireita ollut ja silti ultrasta on saatu hyviä kuulumisia. Tiedän, ettei tämä panikointi ja asioiden vatvominen auta mitään, mutta jotenkin näiden kokemusten jälkeen sitä on vaan niin varovainen ja ehkä suojeleekin itseään, ettei vaan liian aikaisin iloitse ja sitten tipu korkealta. Minulla ei myöskään ole mitään oireita ja lämmötkin ovat täysin normaalit. Plaah, ei kai tässä auta kun mennä päivä kerrallaan ja toivoa parasta. Tsemppiä sinulle ultran odotteluun.

Meillä klinikalla sanottiin lugejen lopetuksesta, että voi noin viikko plussasta lopettaa. Toisaalta sitten kuitenkin lisättiin, että voi myös jatkaa pidempään, jos haluaa, eli haittaa niistä ei ainakaan ole. Tuntuu hassulta, että käytännöt vaihtelevat niin paljon. Minulla on nyt reilu viikko plussasta ja jatkan vielä meneillään olevan paketin loppuun, joten ensi viikolle taitaa lopetus sitten mennä. Cisu PAS:sissa jatketaan usein tosiaan paljon pidemmälle kuin tuoresiirtojen yhteydessä. Tuntuu olevan normaali käytäntö.

 

Mä tuskailen täällä kun niin pitkä aika vielä ekaan ultraan..:ashamed: 3vk..aika matelee..pelottaa et tää on tuulimuna jne. Mä oon nii--iinn..oireeton: / toisaalta kiva, en selvityis muuten töistä ja koulusta tällä hetkellä..mutta samalla tosi ahdistavaa..mietin jo et oisin varannu yksityiselle extra ajan ultraan ensviikon perjantaille kun ois rv6+6 mutta sillonhan ei vältsin näy niitä sydänääniä vielä..ja seuraavalla viikolla kun jo ehkä näkyis mies on reissussa lapissa..eli meillä ultra vasta rv8+2|O IKUISUUS..

mä jatkan lugeja rv9 saakkaa=) soitin teratologiseen tietopalveluun tästä unettomuudesta ja unilääkkeistä ja ne sanoi, että voisin syödä sitäomaa unilääkettä triptyliä 10mg huoletta..no en oo nyt tarvinnu ku olen 3 yötä nukkunu mutta viime yönä valvoin taas yhteen saakka.

tyty86 rv5+3

 

^ Kyllä seitsemännen viikon loppupuolella pitäisi jo syke näkyä. Mullehan ois annettu eka ultra-aika jo rv6+2, mutta venytettiin sitä juurikin tuohon rv6+6, että syke varmasti näkyy jos on näkyäkseen.

Cisu,
lääkkeellisessä PASsissa on tosiaan ohjeistus erilainen, koska sulla ei ole ollut ovulaatiota eikä siten myöskään muodostunut keltarauhasta joka pitäisi raskautta yllä. Sun on siis saatava keltarauhasen tuottamat hormonit muuta kautta siihen asti, kunnes istukka on täysin muodostunut.

---

Kyllä mäkin jotenkin ajattelin, että oireita olisi enemmän. Etenkin kun mitään pahoinvointia ei ole, niin on ihan outoa ajatella olevansa raskaana. Mutta kun se kriittisin oire on bongattu, eli menkkojen poisjääminen, niin onhan se uskottava.

Mulla on kyllä tosi seesteinen olo. Ollaan miehen kanssa ihan onnemme kukkuloilla, eikä osata pelätä keskenmenoa tai muuta ikävää ollenkaan. Tällä historialla olisi olettanut jotain ihan muuta, mutta parempi näin

jadekivi rv6+0 :heart:

 

tyty, en usko että oireettomuutta kannattaa murehtia. Mulla on ollut hirveä väsymys ja jatkuva, pieni pahoinvointi (molemmat alkoivat oikeastaan kunnolla vasta rv 6 paikkeilla) mutta kun ei ole erityisempiä tuntemuksia mahassa, niin olin ihan varma, ettei siellä mitään elämää voi olla. Ultrassa oli suuri hämmästys nähdä sen pienen sydämen siellä sykkivän. Joten uskon, että mitään hätää ei ole sullakaan Sitä paitsi, tuulimunassa, kohdunulkoisessa ym. ne oireethan voi olla ihan yhtä lailla kuin normaalissa raskaudessa, joten ei ne vahvat oireetkaan mitään kerro. Huolettomin mielin nyt vaan kohti ultraa (joo tiedän, helpommin sanottu kuin tehty), siellä se tilanne sitten selviää ja todennäköisintähän on, että kaikki on hyvin! Mäkin olen siinä käsityksessä, että kun raskausviikot selvästi yli 6 (siis esim. 6+6), niin syke kyllä useimmiten jo kuuluu. Lienee harvinaisempaa, että alkaa kuulua vasta tuon jälkeen.

jadekivi, ihanaa että pystyt nauttimaan noin täysin rinnoin :heart: Vähän lähes kateeksi käy, tosin omakin mieli on nyt ultran jälkeen ollut selvästi levollisempi ja olen pystynyt vähän relaamaan. Olen tällä viikolla roudannut kirjastosta kasan raskauskirjoja, ostanut yhden vauvanbodyn ja lakin sekä itselleni ihanaa raskausarpiöljyä Yritän siis henkisesti ottaa askelta eteenpäin ja rohkeasti vaan konkretisoida asiaa itselleni, vaikka epäuskoiselta yhä tuntuu. Alussahan tässä vielä ollaan ja paljon voi mennä pieleen, mutta niinhän periaatteessa voi koska vaan. Koko raskausaikaa en kuitenkaan halua viettää pelkojen kourissa kireänä kuin viulunkieli...

Mulla tämä väsymys on kyllä aika tappavaa. 8 tunnin työpäivästä selviäminen tuntuu ihan ylipääsemättömältä pinnistykseltä, ja olen joutunut aika paljon lusmuilemaan töistä milloin minkäkin verukkeen varjolla, kun yksinkertaisesti meinaan joko nukahtaa pystyyn tai purskahtaa itkuun silkasta väsystä. Huomenna on tiedossa ihan kamala työpäivä ja nyt yritän tsempata itseäni selviämään siitä jotenkin...

Scarleth 7+4

 

Edelleen omaa napaa, on kyllä edelleen vain niin epävarma olotila kuin olla ja voi. Taas alkaa kiukkukin vallata mielialaa, kun ei ole pahemmin mitään oireita. Tuntuu, että ollaanko tässä raskaana ollenkaan. Lisäksi edelleen vain jatkuu hikoilupuuskat töissä ja noita on lähinnä siis silloin, kun kuukautiset ovat alkamassa. Rinnatkaan eivät ole enää tuntuneet aroilta, kuten vielä viime sunnuntaina oli. Nyt maanantaina tuo rintojen aristus ja kipuilu loppui, eikä ole takaisin tullut.

Eilen kun nostelin asukkaita illalla töissä, niin sen jälkeen loppuillasta alamaha tuntui omituiselta ja kun ajelin töistä kotia, niin alavatsaan sattui hetken aikaa vimmatusti sekä oikealta että vasemmalta puolelta. Kyllä jo ajattelin, että nytkö se vuoto sitten alkaa? No ei onneksi alkanut. Mutta kyllä silti edelleen laukkaan jatkuvasti vessassa töissä ja tarkistelen tilannetta. Lisäksi käytän edelleen pientä sidettä töissä vuodon varalta, ettei housut menisi kerrasta sotkuun.

Tuntuu, että ensi viikon ultraan on ikuisuus aikaa ja koko ajan vain tässä varustaudun siihen, että ei siellä ole tiedossa mitään hyviä uutisia. Mieskin on kauhean innoissaan tuosta päivästä jo näin etukäteen, mutta sanoin, että siellä voi olla tiedossa masentaviakin uutisia, että koeta sitten kestää. Koska kyllä minä uskon siihen, että näin hoidoilla alkuun saatetuissa raskauksissa saattaa olla näin alkumetreillä enemmän epäonnistumisia, kun ns. luomusti alkaneissa raskauksissa.

Tsemppiä muille!! Rv. 5+6

 

^ Voi, noita hikoilupuuskia on mullakin ollut päivittäin. Välillä kainalot on ihan märkinä ja poskia punottaa. Kuuluvat kyllä varmasti asiaan

Mulla siis myös öiset hikoilukohtaukset enteilee menkkoja, mutta nyt näitä on kyllä pitkin päivää. Viluisuutta ei todellakaan ole havaittavissa, vaan koko ajan on kuuma.

 

Scarleth ja muut joilla on menkkajomotuksia (=munasarjakipuja ja alavatsakipuja) sekä selkäsärkyjä niin voin lohduttaa että ne kaikki kuuluu asiaan. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Riippuu taustoistakin (esim. endot, pcos, entiset leikkaukset yms) vaikuttaa tuntemuksiin toki kanssa.
Mä olin ekassa raskaudessa niin huolissani ja paniikissa noista jomotuksista että vähän väliä ramppasin vessassa kattomassa onko menkat alkanut ja kyselin niistä monelta eri lääkäriltä tai terkalta. Mutta kuuluu asiaan oli aina vastaus.
Mulla noita jomotuksia oli alku- ja keskiraskaudessa enemmänkin ja kaikki meni kuitenkin ihan ok niiden osalta. Nyttenkin mulla niitä on mutta en jaksa niitä enää juuri miettiä.

Mulle lapsettomuuspolin hoitaja painotti moneen kertaan että lääkkeitä (lugeja ja zumenoneja) ei saa lopettaa liian aikasin, ettei tule sen johdosta huonoja seuraamuksia. (Joku oli kuulemma joskus liian aikasin lopettanut ja oli sittemmin saanut keskenmenon. Tosin arvailujahan se vaan oli johtuko lääkkeistä vai muusta).

Älkääkä suotta hätiköikö sinne varhaisultraan vaikka tiedän että sitä etappia ei millään malttais odottaa. Mutta ihan jo sillä ettei tule mitään turhia huolia niinkun mulla kun ultrassa ei muka olekaan kaikki kunnossa. Kannattaa odottaa vähintään sinne 7+0->

Mulla oli kans kuumia aaltoja ja hikikohtauksia plussan aikoihin mutta sen jälkeen alko nää syväjääkohtaukset. Välillä oon niin jäässä ettei mikään lämmitä. Toki noita hikikohtauksiakin vielä tulee, varsinkin aamupäivällä.

Tupasvilla Mä taas en usko että hoidoilla alkuunsaaduilla raskauksilla olisi juurikaan enemmän epäonnistumisia niinkään vaan niistä ollaan tietoisempia kuin luomuna raskautuvilla. Luomuraskauksissahan ei välttämättä aina edes tajua olevansa raskaana tai saavansa keskenmenoa kun voi luulla niitä normimenkoiksi. Pikemminkin hoidoissa on se hyvä puoli että pystyy tavallaan valkkaamaan ne elinkykyisemmät alkiot kun taas luomuna tulee mitä tulee. Ja näin ollen ehkä luomuraskaudet keskeytyisivät itsekseen herkemmin kun hoidoilla valikoidut hyvät alkiot. En tiedä.

Oireettomuudesta en olisi myöskään huolissani. Kyllä niitä oireita tulee ja menee, kaikkia ei edes yhdistä raskausoireiksi. Ja myöhemmässä vaiheessahan niitä vasta enemmän alkaa tulemaan.

Koittakaa relata ja nauttia vaan olostanne :hug: On tosi helppo sanoo kun itsekin olen yks ylireagoija mutta tieto lisää tuskaa eikä turhat murheet ainkaan helpota oloa.

cisu 8+6

 

Heippa kaikille! Ja tervetuloa uusille!

Kirjoitan nopeasti kuulumisia melkein viikon tauon jälkeen puhelimestani.. Kun pääsen ip koneelle, niin voisin päivittää listaa. Laittakaa ihmeessä tietoja, jos on uutta päivitettävää.

Olen lukenut kuulumisianne kuluneen viikon aikana, mutta en ole kyennyt itse kirjoittelemaan. Mulla oli kolme vuorokautta kestävä ykätauti, joka oli jotain ihan kamalaa!! Vatsakivut ja polttelut olivat jotain järkyttävää. Synnyttäessä olen ollut kipeämpi, mutta muuten tuo tauti vei kyllä voiton. Hyperstimulaatiokin jäi kakkoseksi. Nyt vaan stressaan, että onko mitään elämää enää matkassa kaiken vatsakouristelun jälkeen. maanantaina on ultra ja pelkään sitä ihan kuollakseni. Toivottavasti olette muut paremmalla fiiliksellä!

Sebu 6+4

 

Siis luoja miten mua väsyttää koko ajan..vaikka oon öisin suht hyvin saanukkin nukuttua niin silti tuntuu et oon ihan pökkerryksissä..no viime yö meni läskisk..ku ei uni tullu..ja mulla on iskeny parina yönä hieman huono olo:x tänä aamunakin pientä huonoa oloa ilmassa..nälän tunne on ruennu häviimään..eikä närästystäkään juuri ole..tuntuu et oireet häviää vaan..onkohan täällä pössissä mitään elollista:ashamed: toisinaan on ihan postiivinen olo ja sit taas mä mietin kaikki maholliset pahimmat asiat..en tajua miten pitää ressaa näin..:headwall:
sebu onneks selvisit taudista..oksennustaudit on aivan hirveitä..en toivo niitä kellekkään..mun mielestä yrjötautu alkuraskaudessa ei ole vaarallista,mutta loppuraskaudessa voi aiheuttaa supisteluja.

 

Täällähän oli paljon ihania ultrakuulumisia, mahtavaa :heart:

Itse olen ollut kovin väsynyt ja pahoinvoiva, eikä siksi ole tullut kirjoiteltua viime aikoina. Mutta olen hengessä mukana Ensimmäinen neuvolakäyntikin on takana. Seuraavaksi verikokeeseen ensiviikolla ja tänään koitan varata np-ultra-aikaa (mikäli muistan soittaa sinne ennen töihinlähtöäni). Aika jotenkin aivan juoksee. Ei esikoisen odotuksen alussa tuntunut yhtään siltä

Kymmenes raskausviikko jo käynnissä :heart:

 

Kirjoittelijat

Nimimerkki / Ikä / Monesko lapsi / Sairaala

5.5
sekundamamma / 36 / 2 / TYKS

9.5
Cisu / 34v / 2 lapsi / K-HKS
Pikkuperho / 30 / 2.lapsi

28.5.
Sebu08 / 33 / 3. lapsi / Naistenklinikka

29.5.
jadekivi / 25 / 1. lapsi / Jorvi?

1.6.
tyty86/ 26 / 2.lapsi / pkssk

1.6.
Baby20xx / 31 / 1. lapsi / VKS


Neuvolat & ultrat

sebu08 ~ ar-ultra 8.10.
jadekivi ~ ar-ultra 9.10.
himmeli-80 ~ ar-ultra 9.10.
tupasvilla ~ ar-ultra 11.10.
sekundamamma ~ 16.10.2012.
Baby20xx ~ 18.10.2012
tyty86~ar-ultra 22.10

Lisätkää vaan tietoja, jos niitä puuttuu.