Vähä vältä vaan mukaan. Minä olen meidän jästipäisimmän saanut pyykkejä laittelemaan. "Jos et tule alkkareitasi ottamaan ja viemään kaappiisi, niin saat olla ilman puhtaita alkkareita". Samainen jästipää jätti 5-6 vuotiaana vessanpöntön aina vetämättä, siihen auttoi lopulta se, että kävin hänet pihalta hakemassa sisälle (kertomatta syytä) ja laitoin sen pöntön vetämään. Sanoin, että ensikerralla kerron pihalla oleville kavereille, että miksi tulet sisään, jos pönttö on jäänyt vetämättä. Ja tuo on ihan oma
Välipalaakin voi opettaa laittamaan itse, meidän 14 v haluaa mielellään jonkun muun laittamaan, vaikka itsekin osaa. Kotitaloustunneilla on kuulema joukossa on täystumpeloita, jotka eivät oikeasti osaa tehdä mitään, vaan joka asia pitää ihan alkeista käydä läpi ja kädestä pitäen neuvoa.
Toivottovasti tuo onnistuu, minä en noita perheneuvolan kiemuroita tunne, mutta minusta ainakin kuulostaisi hyvältä saada sinunkin näkökulmasi ja huomiosi esiin tuolle taholle, joka pyrkii niitä ongelmia ratkomaan. Saavat kokonaisvaltaisemman kuvan kaikesta.
Arvaan, että tuo 9 v on anopin ensimmäinen lapsenlapsi? Meillä ainakin esikoinen on se anopin kultapoju. Meillä keskimmäinen lapsi on sitten se anopin huomiotta jätetyin, muistuttaa varmaan varautuneisuudeltaan eniten äitiään. Anna anopin sanojen mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos
Jos oikein pahaksi menee, niin totea anopille, että "hyvä että olette niin hyvissä väleissä, varmaan exä sitten sinunkin asiat hoitaa, kun vanhuus ja dementia iskee, ettei minun tarvitse." Täällä kun tuo sattuu olemaan ajankohtaista, eikä ole edes mitään exää, jolle voisi noita hommia nakittaa. Parikymmentä vuotta sitten välit oli niin tulehtuneet, että olisi saanut olla. Nyt sitten olen kaiken pahan alku ja juuri, joka on raahannut tutkimuksiin ja hoitanut asioita kuntoon, kun minulla on ollut aikaa ja olen liian velvollisuuden tuntoinen. Säästyypähän miehen vähäinen vapaa-aika enemmän perheelle anopin sijaan. Kutsua asumaan ei tule, jos vaikka tilaa olisi, nykyisellään ei edes ole.