TAMMIVAUVAT 2007

Heips ja isot onnentoivotukset kaikille!!!


Tajusin nyt vasta ettemme olekaan enää odottajien puolella, joten pysyisimme mielellämme mukana myös tällä puolen.

Pieni tyttö syntyi 5.1-07 klo 22.58.
Painoa oli 3690g, pituus 51cm. Rv:t oli tuolloin 37+0.

Joten voisitko mikki hiiri päivittää myös meidän tietoja listalle, kiitos kaunis.

Sairaalassaoloaika venähti neidin keltaisuuden vuoksi 11 vrk:n mittaiseksi.
Valossa neiti joutui olemaan aina joka toisen yön, 3 kertaa yhteensä.

Kotiin päästiin siis maanantaina, kahdesti sen jälkeen käyty TYKS:issä bilirubiinikontrollissa ja tämän aamun kontrolli taisi olla viimeinen. Arvo oli nyt taas laskussa ollen nyt 248.

Toivottavasti Poio et joudu yhtä pitkään keltaisuushoito kierteeseen, kotiin kun alkaa kaipaamaan valtavasti.

Jatkoa seuraa taas paremmalla ajalla ja mahd. synnytyskertomusta.

T: Viveka ja Neiti aurinkoinen 13vrk

 
epuska
Onnea uusille mammoille!
:flower:

Täällä meni viime yö hurjassa huudossa, en tiedä oliko mahavaivaa, nälkä vai mitä? Asiaa ei juuri parantanut se, että mulla on niskat jumissa vaavin kantelusta, ja buranaa ei ollut talossa yöllä. Onneksi isänsä kantoi ja hoiti ja syötti vauvaa, lopulta n 8 aikaan nukahti ja nukkui 12 molemmat. =) Nyt on sen jälkeen kertaalleen syöty ja kohta taas varmaan heräillään. Jos ei heräillä, ajattelin herätellä, että ei menisi taas yö valvoessa. Vaikka jos tuo maha on kipeä, niin sillehän ei mitään voi. No, ainakin kävin tänään apteekissa hakemassa itselleni lääkettä.

Tuostapa tulikin mieleeni, että annettiin ekat D-vitamiinit eilen aamulla, olisiko se voinut vielä illalla/yöllä huudattaa?

Tuosta isyyslomasta, olen kuullut juuri tuon saman, että jos isä pitää niitä päiviä vanhempainvapaan lopusta, hän saa niitä pitää oliko 12 vielä sen jälkeen, kun rahakausi virallisesti loppuu, eli saa 12pv lisätukea kelalta. Näin me vähän ajateltiin. Se olisi tuolla lokakuun paikkeilla meillä sitten. Omista töistä ei ole mitään tietoa, mutta tuntuu kyllä, että ei olisi töihin ihan vielä tuolloin kiirekään. On tuo pikkuinen niin pieni.
 
Niin, piti jatkaa sitä juttuani vielä: Siis yleensä ottaen omassa asenteessa tuntuu olevan toistaiseksi suurimmat ongelmat: kun lapsi tekee jotain, niin lapsi tekee sen huolimattomuuttaan. Mutta jos aikuinen tekee jotain niin se on vahinko. Ja tämän mie haluaisin kitkeä itseltä pois. Mun mielestä me säästyttäis varmaan monelta keskustelulta tässä perheessä jos mie aina muistaisin tän kun jotain sattuu. Olipas sekavaa, toivottavasti joku ymmärtää, mitä tarkoitan. Ja kaikki tämä purkautuminen vain kun joku kysyi et miten isommat lapset suhtautunut vauvaan.

Ihanaa kun jollain kuitenkin ihan valuu maitoa valtoimenaan! :D

Olipas taas päivä kun sai ihan kahden olla vauvan kanssa. Edes puhelin ei soinut ja mieskään ei ollut kotona. Ja kohta pääsee itku. :'( Yksinäistä. Miten te muut kulutatte aikaanne päivällä? Ei ole edes vauvalle kirjaa vielä mitä täyttää. Täytyy kyllä sanoa ettei meillä ole varmaan moneen vuoteen ollu näin siistiä, mut kyllä siihenkin leipääntyy jos joka päivä joutuu samat asiat tekemään miljoona kertaa.

Meni valitukseksi. Sori.

Vilipi ja saara 15pv
 
Annette-79 harmaana
Minäkin "liityn" tänne :D

Eli pikkumies syntyi 12.1. klo 14.42. 3490g ja 51cm. Rv 40+1.

Ja sitten heti alkuunsa:

SYNNYTYSKERTOMUS

Heräsin to-pe yönä klo 2.15 napakoihin supistuksiin, jotka tulivat 4-8 min. välein. Oli heti tunne, että nyt se on menoa. Odottelin silti rauhassa ja mittailin supistusten väliä. Herätin unenpöppöröisen miehen n. 4.30 ja sanoin, että olisko aihetta käydä laittamassa auto lämppäriin. Mis ei ollut ihan hereillä vaan tokaisi, että ei tarvi, kyllä se siitä käyntiin lähtee. Sanoin, että meinaatko, että minä kylmään autoon menen. Sitten kieskn havahtui, että mihis nyt ollaan menossa. Kun sanoin, ttä synnyttämään, niin johan pomppas mieskin ylös

Anopille soitettiin n.5.30 ja sanottiin, että saapi pikkuhiljaa alkaa tulemaan lastenvahdiksi. Käytiin siinä aamutuimaan vielä miehen kanssa kumpainenkin suihkussa.. ripustin pyykit kuivumaan, syöpästiin aamupalaa. Synnärillä oltiin 6.40.

Olin 2cm auki ja kanavaakin oli vielä jäljellä... pettymys, koska kuvittelin supistusten voimakkuuden perusteella, että pidemmällä ollaan. Noh, ei siinä mitään... mentiin heti saliin ja käyrään. Kokeilin kylpyä, suihkua ja palloa jotka auttoivat ihan kivasti kipuihin. Kankkuun pistettiin relaxoiva piikki. Käveltiin miehen kanssa peräkanaa pitkin käytäviä, synnytyksen edistämiseksi. Mutta vielä n. klo 11, synnytys eteni hitaanlaisesti. Vasta 4cm auki.

Noh, siinä 12.30 aloin olla jo aika kipeänä. Pyysin saada paracervikaalin. Mehmet (josta olin kuullut huonoja kokemuksia kavereilta), tuli sitä laittamaan. Mies tuntui mukavalta heti. Sanoi, että jos ei puudutteesta ole kolmen supistuksen jälkeen huomattavaa vikutusta, niin laitetaan minispinaali. Kätilökin oli ihmeissään, että joko nyt tässä vaiheessa. Olin silloin 5cm auki.

Noh, kun puudute ei tehonnut, niin spinaali sitten laitettiin 13.05. Auttoi heti, oli kuin taivas olisi auennut Kätilö huomautti Mehmetille, että kalvot eivät ole puhjenneet.. no ne sitten puhkaistiin samalla ja kätilö sai ohjeen pistää oksitonnini-tipan kun huomaa sen olevan aiheellisen. Tippa pistettiin puoli tuntia puudutteen jälkeen koska edellis kerralla spinaalin vaikutus oli niin lyhyt ja sanoin pelkääväni, että niin käy nytkin. No, 14 aikoihin huomasin spinaalin tehon häviävän.. tipan määrää lisättiin. Ja hetkessä olin 5cm:stä auennut 9cm:iin. Ilokaasu auttoi loppuvaiheessa. Kätilö sanoi, eet turha puuduttaa enää siinä vaiheessa jalattomaksi, koska kaikki on ohi pian. Tyydyin siihen sitten ja otin ilokaasua, vaikka alusta asti olin sitä vastaan ollut. Sillä kertaa ilokaasu auttoikin hyvin.. kipu ei tuntunut niin kokonaisvaltaiselta. Kätilö auttoi kohdun avautumisessa sormella pyörittäen. Minä imppasin ilokaasua ja olin pöllyssä

Pian kätilö sanoiki, että sai vauvan pään siihen hollille, että kevyesti työntää. Sitten asetuttiin synntysasentoo ja kahden supistuksen, 2minuutin ponistusvaiheen jälkeen poika oli maailmassa. Ponnistus oli helppo, kerrassaan ihana. vauva tuli kuin itsekseen, ei tarvinnut kun sievästi ponnistaa. Repeytymiä ei tullut.

Vauvan syntymäpisteet 9-9-10.

Synnytys oli uskomattoman hieno kokemus... siitä jäi erittäin hyvä tunne ja tuota kokemusta on ihana miettiä jälkikäteen. Turhaa minä sitä pelkäsin
.

Annette ja Pentti 6vrk
:heart:
 
sanuli harmaana
me ollaan nyt oltu pari päivää kotona ja hyvin on menny. viime yö meni sillee et 11 illalla syötiin sit kolmelta ja aamulla seuraavan kerran.

lohduttavaa huomata että en ole ainoa jolla on ongelmia imetyksen kanssa. meän piiku joutu siis lastenosastolle ja sai siellä maitoa pullosta. nyt sitten ei millään meinaa rinnalta maito kelvata. kumin kanssa joskus onnistuu. maitoa mulla tulee ihan hyvin, joten tympäsee pumpata ja sitte syöttää pullosta. kaikenlaista on kokeiltu mut ei tunnu auttavan. mutta onni että tulee kuitenki maitoa, vaikka sitte pumppaamalla...

paljonko teän vaavit syö vuorokaudessa? ootteko laskenu? ku vilma söi 600 ml/vrk ja minusta se on aika hyvin 8 päivän ikäselle. noh terkka kävi tänään ja paino oli tippunu 2550 grammaan. käski sitte herättää kolmen tunnin välein päivällä. mutta ku laitokselta lähettiin niin paino oli noussu jo yli syntymäpainon 6 päivässä. paino syntyessä oli 2615 g. kaippa siihen punnitukseen vaikutti seki että sillä oli tyhjä masu. terkka tulee kuitenki taas maaanantaina kotiin käymään.

minusta mulla on ´muuttunu tuo jälkivuoto pahanhajuiseksi. pitikö sillon ottaa yhteyttä terkkariin hiivan takia? vai muistanko väärin?
 
Poio sairaalasta
Moikka!
Vietettiin tuossa 24 h valokaapissa. Eka 12 h kumpaakin valoa ja sit vielä 12 h ylävalolla ihanan lämpimän geelipatjan päällä.
Tuo eka 12 h oli tosi rankka, kun pikkuukolla oli selvästi kylmä. Syliinkin olis halunnut.. :'( Itkettiin siinä sit kumpikin.
Avuks saatiin lämmitettäviä geelityynyjä jotka autto onneks vähän.
Eilen illalla 19.00 päästiin valosta poia ja otettiin eka kontrolli arvo, joka oli loistava. Nyt aamu 8lta otettiin vika kontrolli jonka tuloksia täälä oottelen kuumeisesti! 10ltä pitäis tulla tulokset.
Ikinä en oo itkenyt niin paljon, kun täälä viimesen viikon aikana. "Mukava" babyblues siis menossa.
Hoitajilla/kätilöilläkin löytyy hyvät aseet loukkaamiseen. Meillä tuo imemis tekniikka on ollut kokoajan hakusessa ja multa alko maitoakin tulemaan kunnolla vasta toissaspäivänä. Olen ahkerasti pumppaillut tuon oman maidon pulloon jonka oon sit syöttänyt tuolle murulle. Korviketta ei ole tarvittu enää antaa ollenkaan. Tissitä syönti ei onnistu täälä siis oikein.
Ensin yritetään kummastakin rinnasta, jonkinverran imee ja huutaa ja meuhkaa. Sitten puolentunnin tahkoamisen jälkeen annan tuon pullon.
Jätkä nukkuu 4h syötön jälkeen melkein putkeen kakkaa/pissaa tulee.
Kaikki pitäis olla siis ihan hyvin, mutta mua arvostellaan täälä aika paljon tuon pullon antamisesta. Tai siltä musta ainakin tuntuu.
Muutaman kätilön kans oon asiasta puhunut, ja he ovat olleet sitä mieltä et tää on MEILLE hyvä ratkaisu. Pääasia et poika syö ja kasvaa.
Ehkä nää asiat rauhottuu sit kotona, täälä oon vaan niin "herkillä" kokoajan.
Sori purkaus.. :'( :ashamed:

Poio ja Möttönen 7 pvää
 
Voi Poio. Tsemppiä teille sairaalaan!!!
Peukut on pystyssä, että arvot on laskussa! Siellä on ihan kamala olla. Mieluiten sitä itkeskelisi bluesejansa kotona.

Meillä auttoi se tuplavalo hyvin. Sen jälkeen arvojen suuntana oli lasku, vaikka kaikki, lääkäriä myöden, sanoivat että varmasti nousee vaan ja poika joutuu uudestaan valohoitoon. Ähäkutti, kotiin päästiin kuuden päivän jälkeen. :kieh:

Se on ihan sama kuinka vauva syö, kunhan saa ruokaa masun täydeltä. Ja voi hyvinkin olla, että kodin rauhassa ja vauvan voimistuttua tisuttelukin onnistuu. Älä lannistu ettei maidon tulo vaan lopu.

Mä antaisin kuun taivalta, että saisin imettää/ruokkia omalla maidolla vauvan. Esikoiselle pumppailin maidon, kun ei rassu saanut mun tisseistä kiinni. Kuukauden kuluttua maito loppui, kun stressasin sen kanssa ihan hullusti.
Nauttikaa te jotka saatte imettää niin pitkään kuin mahdollista. Eikä kannata kuunnella mitään kettuiluja ja arvosteluja. Toisesta korvasta ulos vaan!

Meillä oli muuten taas rauhallinen yö. Ihanaa! :heart:

myyrä ja martti 15pv
 
Tsemppiä Poio :hug: Sinä tiedät mikä on lapsellesi parasta. Luontoäiti nähkääs osaa nämä hommat niin järjestää.

Meillä oli taas toisinpäin. Yksi kätilö (kaikki muut oli tosi kivoja) arvosteli koko ajan vauvan imuotetta ja voivotteli ettei imetyksestä tule yhtään mitään. Ja kun pyysin päästää pumpulle, niin sanoi että se on ihan turhaa kun ei sieltä kuitenkaan tule mitään. Aikani kun jankkasin, rinnat ihan turvoksissa ja maito valui pitkin rinnuksia, niin viimein näytti missä pumppu on ja yllätys yllätys sieltä tulikin maitoa. Sen jälkeen pärjättiin omalla tuotannolla vaikka pullosta annettiinkin. Vauva väsyi liikaa rinnalla kun bilirubiinit oli vielä niin korkeina silloin.

Yksi vanha lastenhoitaja, 40 vuotta uraa takana, sanoi että vauvalta vaaditaan liikaa heti alussa. Ei voi osata imeä kunnolla ja jaksaa imeä riittävästi heti. Opeteltava asia se on molemmille.

Meillä on siirrytty takas imetys-pulloruokintaan. Vauveli ei jaksa illalla ja yöllä imeä riittävästi rinnasta. Kun on simahtamassa rinnalle niin siirrytään pulloon ja eilenkin meni pullosta vielä 80ml, joten ei voi millään saada rinnasta riittävästi. Ehkä sitten kun vauva kasvaa niin voidaan siirtyä kokonaan imetykseen. Eilen kokeilin päivällä imetystä ilman rintakumia ja se toimi ihan hyvin kun olin ensin vähän pumppaillut.

D-vitamiinitipat voi aiheuttaa vatsavaivoja. Terkkari sanoi että aloitetaan ensin yhdellä tipalla ja sitten pikku hiljaa nostetaan ja jos käy mahaan niin lasketaan takaisin siihen määrään minkä maha sieti.

Meillä ei ainakaan vielä ole ollut mahavaivoja, ei olla tosin vielä niitä tippoja annetukaan. Tyttö on sen verran kova piereskelemään, eikä sen suhteen ole yhtään vieraskorea, että luulisi kaiken tulevan ulos. Hyvä niin.

Lili ja Pikku-Neiti 11pv
 
Meillä kävi tänään kätilö/th kotikäynnillä. Pojalle oli tullu 5päivässä 200g lisää ja ollaan jo syntymäpainon paremalla puolella. Onpas kiva! Meillä jätkä on nyt kääntänyt "rytmit" niin et päivällä voi nukkua 4-5tuntiakin putkeen, yöllä sitten syödään 2-3tunnin välein :kieh: Toisaalta kiva et kerkee päivällä olla isompien lasten kans ihan kunnolla mut eihän sitä kauaa jaksa yöllä hyppiä parin tunnin välein ylhäällä :/

Maidon tulo on nyt vissiin alkanu tasaantumaan ku ei tarvinnu yöllä pumpata. Mulla on kans nuo imetykset aina takkuillu niin että on tullu syyllistettyä itteään sen takia huonoksi äidiksi. Ja just ku mun äitillä ja siskolla on riittäny kaikille lapsille kunnolla maitoa niin pitäshän se mullaki... :eek: Esikon kans meni niin että viikko osastolla harjoiteltiin imemistä, toiset hoitajat kanto rintakumit avuksi ku oli matalat rinnanpäät, toiset taas vei ne pois et en mä niitä tarvi. Imetys lähti sit kotona käyntiin ku sai rauhassa harjoitella, tosin rintakumeilla koko ajan. Ja sit iski se eka tulehdus :headwall: Th epäili et maidontulo alkoi vähenee lääkityksen takia ja poika oli kova syömään! Kokoajan sai antaa lisäksi korviketta.
Tyttö taas alkoi imemään heti salissa hyvin mutta väsyi jostain syystä kotona niin et sitä piti herätellä 2-3tunnin välein syömään eikä se jaksanut tissiä lutkuttaa vaikka maitoa ois tullukki. Pullosta siis "pakkosyötettiin" ja siinä alkoi sitten maito pakkautua tisseihin niin että tulehdus taas tuli! Yön istuin saunassa miehen kans ja hierottiin kipeitä tissejä ja yritettiin saada vaan maito ulos sieltä :\| Ja ku lääkkeet sain niin tyttö ei suostunut ees pullosta juomaan mun omaa maitoa! Kylläpä oli järkytys! Ja omatunto soimasi mahtavasti... Korviketta meni kyllä hyvin ja sitä sitten syötettiinki, vielä imetystä yritin mutta ei suostunut tyttö yhteistyöhön ei :(
Nyt sitte tän pojan kans oon kaikista eniten pelänny sitä pahuksen rintatulehdusta! Heti ku alkaa vähänkää tykyttää tississä niin lämpötyynyä esiin vaan ja hierontaa et ei pääse maito pakkaantumaan. Ja ihan hyvin on mennykki, pitäs vaan alkaa opettelemaan istualleen imettämistä. Kaikki imetykset kaikkien kans oon hoitanu sängyn pohjalla maaten ja sehän ei tuu onnistuu sitten ku mies palaa työhön. On nuo kaks huliviliä katottavana lisäksi :D
Että hyviä vinkkejä kaivataan miten röllykkämahainen isotissinen pystyykään imettämään istualleen???????????????? :wave:

Kylläpä oli muuten ihana käyä aamulla puntarilla ja huomata et paino oli tippunu 11kg! Vielä ois se 14kg ylimääräistä... :x Ja on ihana katella kuvia laitokselta missä mun naama on ihan turvonnu ja hirveen näkönen B)
 
Hei!

Hyvä että jollain onnistuu imettäminen! Siis kuunnelkaa mitä oma pää sanoo siitä vauvan syötöstä, niitä kätilöiden/hoitajien kommentteja voi kuunnella ja kokeilla, mutta ei niitä kannate ottaa ihan kirjaimellisesti. Ne kun tosiaan tuntuu olevan kaikilla ihan omat ohjeet kuinka imetetään ja kauanko. Ja vaikka antaa sitten pullosta, joko omaa tai korviketta. Meilläkin on sanottu kaikille sitä ihmetteleville, että pääasia, että lapsi saa ruokaa ja kasvaa.

Meillä ei enää viime yönä huolittu rintaa. :'( Olen kai ehkä salaa toivonut että yösyöttäminen saisi jonkin ihmeen aikaan ja alkaisin yhtäkkiä imettämään täysillä. Mutta eihän se niin mene ja viime yönä sitten rinta ei enää kelvannut. Vaikka ei siellä kyllä voi ollakaan mitään, viime lauantaina oltiin kunnolla viimeksi rinnalla, muuten korviketta. Tässä menee varmaan taas monta viikkoa kun itken tätä. Imettäminen on ihanaa, olis vain onnistunut, mutta ei niin ei.

Joku kyseli sitä pullosta rinnalle muutosta: meillä meni vuorokausi kunnes tyttö oppi ettei äiti anna sitä pulloa vaikka kuinka meuhkaa rinnalla ja sitten alkoi sujumaan. Imeminen oli sitten ympärivuorokautista koko ajan, mutta oppi kuitenkin. Ja jos kerta maitoa tulee niin kokeile vaan! Meillä tosin paino laski liikaa, kun ei siellä sitä maitoa ollu tarpeeksi, imi ja imi vaikkei saanut riittävästi. Sitten lähti korvikerumba käyntiin ja nyt ei muuta sitten enää menekään.

Ihme on tapahtunut! Mulle meni vanhat farkut jalkaan! Siis olenhan muutenkin ylipainoinen, mutta aiemmin on mennyt vuosi ennen kuin olen vanhoihin vaatteisiin saanut ahdettua itseni.

Ja aurinko paistaa! B) Se kyllä piristää oloa huomattavasti, ja pääsin käymään kaupassakin. Tosin on tuo typy niin nälkäistä mallia ettei siellä kauaa koskaan ehdi olemaan.

Vilipi ja saara 16pv
 
Voi kun te olette laihtuneet hienosti! Minä täällä kateellisena vaan.
On mullakin tippunut 8kg, mutta sitä tulikin niin tuhottoman paljon. Enkä voi imettää, mikä on maailman parasta laihdutuslääkettä. Höh.
Menen möllöttämään... :(
 
epuska
Haloo,

Viime yö oli ok, tänään päivällä tyttö ei ole nukkunut juuri ollenkaan, ennen kuin nyt tunti sitten laitettiin kantoliinaan ja siinä kuorsaa. Vähän sillä tuntuu olevan ilmaa mahassa, kun aiemmin yritti sängyssä nukkua, niin vartin välein ylös itkulla ja röyhylle. Nyt on tuossa nukkuessaan röyhytellyt pariin otteeseen, mutta muuten ihan vaan nukkuu. Voipi olla, että hänellä on vähän kuuma, kun on sellainen pikkuinen hot mama, mutta saapa nyt hetken nukuttua, jos sitten onnistuisi syöminenkin vähän paremmin, nyt on sekin ollut vähän sellaista ettei hän itsekään aina tiedä ottaisko maitoa vai ei.

Paino on täällä pudonnut, mutta viimeksi vaakan mukaan oli vielä 8kg entiseen. Ei kuitenkaan paha. Mulle ei nyt ole maistunut mikään makea, en tiedä miksi, ehkä sekin on auttanut asiaa. Muuta ruokaa kyllä kuluu, perunaa ja riisiä vetelisin miten paljon vaan!
 
Voisko meidän pojun tiedot listata myös? :)

Tässä ne vielä:
Poika syntyi 2.1.07 kl:14.02
Rv 38+2
3550g
49,7cm.

Ymmärsinkö oikein kun pikaisesti pari uusinta lukasin että valohoitoa ovat saaneet muutkin kuin meidän poju?
Bilirubiinin takia?
Meillä näin..ja sen takia viihdyttiin sairaalassa päivän yli viikon.
Ja itku tuli monena iltana kun muu pesue lähti kotiin.

yksi yö oltiin ylä ja alavalolla,seuraava selvittiin pelkällä valopatjalla.
Kaksi päivää valopatjalla pötköteltiin.

Harmillisinta oli se että kun oltiin lääkärintarkastuksessa(4pvä:nä leikkuusta) ja kotiin valmiita niin lääkäri sanoi että otetaan illalla biliarvot ja sen mukaan kotiin.
Sitten olivatkin nousseet ja sairaalaan jäätiin.
Nousi vasta arvot neljäntenä päivänä..aikaisemmilla kerroilla jo seuraavana päivänä..
Niinpä olin jo valmistautunu että nyt säästyttiin valohoidolta..mites kävikään?
Löhduttauduin sillä että valohoito on pientä..mitä kaikkea olisi voinut olla.
Ja kuitenkin se että pikkumies sai olla vieressä vaikka valoa saikin. :)

Voimia kaikille. :flower:

Mutta Mikki hiiri..laitakko meidän tiedot listaan? :) <br><br>
 
Heissan!

Vihdosta viimein mäkin aattelin istahtaa koneelle ja kirjotella tovisen. Elikkäs me liitytään mukaan tähän pinoon; Pikku Herra syntyi rv 40+4 13.1. klo 20.22 painaen 4035g ja pituutta oli 50cm.

Synnytys kesti yhteensä 14h 30min, mutta oli kaikista peloistani huolimatta helppo. Lauantai aamuna hieman yli kuus alko säännölliset supistukset, mutta kotioloissa oltiin aikas pitkään. Kahden aikaan supistuksia tuli noin viiden minuutin välein, mutta meikä mamma suunnisti vielä vaatekauppaan ostamaan vauvalle viime hetken hankintoja. Hieman alko pelottaan, kun kaupassa supparit tulikin kahden minuutin välein. :whistle: Ei auttanut muu ku ottaa vähän tukee vaatehyllyistä ja miehestä, jonka mielestä koko ostoksille meno oli ihan hullun hommaa. :D Noooh, enpäs mä vielä senkään jälkeen tahtonu mennä sairaalaan kökkimään, joten siinä sit ajeltiin hämeenkadun mukulakivetyksellä ja käytiin mäkkäristä hakemassa purilaiset. Joskus siinä sit neljän maissa suunnattiin sairaalaan.

Sairaalaan mennessä olin vasta 3 senttiä auki, mut supistuksia piirty koko ajan käyrille. Halusin sit käppäillä pitkin käytäviä enkä mennä heti saliin, vaikka kätilö sitä ehdottikin. Viiden jälkeen olo muuttu tuskasemmaks, joten sali kutsui. Kalvot puhkaistiin 17.40 ja epiduraali laitettiin 18.08. Siitä ei kuitenkaan ollut kuin parikymmentä minuuttia kohtalainen apu, mutta onneksi paikat aukesivat siinä aikas haipakkaa. 19.15 olin jo 9 senttiä auki ja mulle laitettiin vielä spinaali. Sekään ei auttanut heti vaan tunsin edelleen supistuksia. Onneksi kuitenkin laantui ponnistukseen ryhdyttäessä. 8 minuutin ponnistelujen jälkeen poika oli maailmassa ja minä olin onnesta ja ihmetyksestä soikeena. Tuo spinaali todellakin vei tunnon niin, että en yksinkertaisesti olisi tiennyt lapsen tulleen minusta ulos, jos en itse olisi nähnyt. Ihan uskomatonta.

Synnytys oli tällä kertaa ihana, mutta sen jälkeinen olo ei. Jostain syystä mulla alko aivan järkyttävä pahoinvointi ja oksensinkin sit osastolla. Siitä lähtien on kotonakin tullu joka päivä sellanen huimaus/pahaolo kohtaus. Sen syitä sit selvitellään jälkitarkastuksessa.

Kotiin tultiin vajaan kahden vuorokauden ikäisenä sydänultrien, ekg:n ja verenpaineiden mittausten jälkeen. Kotiinlähtö tarkastuksessa kuului Herralta sivuääni sydämestä, mutta onneksi oli vain joku hyvänlaatuinen virtausääni. Nyt ollaan nautittu perhe-elämästä yhteistuumin kotona. Yöt ollaan saatu nukkua ihan kohtalaisen hyvin ja päivällä sitä niin toivois, että poika olisi enemmänkin hereillä. Esikoinen kovasti tahtoisi hoitaa vauvaa, mutta kiukutellakkin osaa. Tänään varsinkin on ollut tuon EI sanan kanssa pahoja ymmärtämisvaikeuksia. No, eiköhän se tästä.

Mulla on kanssa tuon imetyksen kanssa vähän ongelmia. Sairaalasta asti poika sai lisämaito alhaisten sokerien takia ja mun vähäisen maidontulon vuoks. Nyt kotona toissa päivänä rupes sit oikein maitohanat aukeamaan, mutta valitettavasti sekään ei oo aina niin kauheen hyvä juttu. Nimittäin nyt tuo poika ei pysty ollenkaan imemään rinnasta. Isot kun muutenkin ovat niin nyt vieläkin täydempinä kunnollisen imuotteen saaminen on aikas mahdotonta. Pumppauksenkaan jälkeen ei onnistu ja rintakumikaan ei auttanut asiaa. Nyt oonkin sit pumpannu vallan pulloon ja antanut siitä. Välillä menee myös korviketta, jos en oo ehtinyt pumppaamaan tarpeeks. Tuo poika on oikea suursyömäri, nyt vajaan viikon ikäisenä kerta-annos voi olla jopa 125 milliä. No, tänään olikin sit neuvola ja paino oli noussut jo yli syntymäpainon. Sairaalasta lähtiessä paino oli 3795g ja tänään olikin sit jo 4050g. Ihan tulee äitiinsä tuon syömisen suhteen. :D

Nyt täytyy mennä tuon esikon iltatoimia suorittaan. Kaikille oikein "levollisia" yöunia ja onnistuneita imetyshetkiä... :wave: Kyllä nää vauvat vaan on ihania. :heart:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.01.2007 klo 19:53 -SuklaaSyöppö- kirjoitti:
Heissan!

Vihdosta viimein mäkin aattelin istahtaa koneelle ja kirjotella tovisen. Elikkäs me liitytään mukaan tähän pinoon; Pikku Herra syntyi rv 40+4 13.1. klo 20.22 painaen 4035g ja pituutta oli 50cm.

Moikka Suklis!
Oltiin sit vissiin samaan aikaan sairaalassa???
Oliksä millä osastolla?
Kuulostaa niin tutulta tuo sun syöttä probleema. Täällä on sama ongelma, isoista tisseistä ei oo kun haittaa! Mulla on nää turvonnut niin paljon, et liivitkään ei meinaa mahtua päälle..<br><br>
 


Moikka Suklis!
Oltiin sit vissiin samaan aikaan sairaalassa???
Oliksä millä osastolla?
[/quote]


Moi! :wave:

Mä tonne odotuspuolelle yhdessä vaiheessa kirjottelinkin, et oltiin vissiin samoihin aikoihin salissa, te kerkesitte ensin saamaan vauvelin. Me oltiin siellä 4a:lla, ei perkule päästy remontoidulle osastolle. Onneks päästiin nopeesti kotiin, ku tuo ilmanvaihto ei ollu ihan luksusta niissä kolmen hengen huoneissa. :headwall:

Missäs osastolla te olitte? Mä kovasti yritin sua bongailla sieltä, mut te taisitte nauttia uudesta osastosta?!
 
täällä sitä vietetään oikein kunnolla babyblues-vaihetta. itkeny oon pitkin päivää ja olo ei helpota millään. oltiin aamusella neuvolassa ja paino on edelleen sama kuin sairaalasta lähtiessä. oon ihan murtunut. maitoa tulee kyllä enemmän kuin tytteli syö, mutta kun hän oon niin väsynyt ettei jaksa syödä tarpeeksi. en haluais lähteä pullolinjalle, koska hermo ei kestä jatkuvaa lypsämistä joten siitä tulis sit nopeesti siirryttyä korvikkeeseen. ja minä kun niin odotin et pääsen imettämään. luotin siihen et kun esikon kanssa onnistui niin kyllä se tästäkin. nyt sit vielä yritellään rintaruokintaa maanantaihin asti ja sit katotaan paino uudestaan. sit ei oikeesti auta kuin lypsää ja "pakko"ruokkia tota lasta.

ja tuo esikoinen on ihan kamala. saa 15-30 min raivokohtauksia ja jokaisesta EI sanasta tulee vähintäänkin pieni itku/kiukku. ja ehtisi hän tässä yks päivä jo vauvalle purkkaakin syöttää :eek: onneks huomasin kun oli vasta suupielessä

nyt täytyy poistua herättämään vauvelia ja yrittää taas syöttötouhuja :wave:

t:mikki ja neiti 6 päivää
 
mikki:
Jospa teidän tytsyllä on sitä bilirubiinia vielä paljon. Kyllähän hän siitä voimistuu, kun ne häviää. Toivottavasti pian!

Meidänkin esikko on ollut aika kamala. Tuo 3-v taitaa olla pahin mahdollinen ikä saada sisaruksia.
Me ollaan oltu kotona nyt 8pv ja tänään oli ensimmäinen mukava päivä. Tähän asti meilläkin on vaan kiukuteltu ja pissitty housuun (ja lattialle). Eilen illalla jouduin raivarissa potkivan pojan rullaamaan peittoon, kun ei asettunut sitten millään. Sen jälkeen puhuinkin pojalle piiitkään ja tänään on ollut rauhallista ja mukavaa.
Kyllä se siitä!

epuska: Meillä auttoi ilmavaivoihin sängyn päädyn nosto. Ollaankin pidetty sitä niin sen kamalan yön jälkeen. Koittakaa, jos teilläkin tepsisi.

myyrä ja martti 15pv
 
moikkis.

tässä yhdellä kädellä kirjoittelen, 10 pvän ikäinen poika rinnalla.

eli: 10.1 klo 18.48 raskausviikoll 40+6 syntyi meille poika. painoa 4220 g, pituutta 54 cm ja pipo 36,5 cm.

aika rankka alku oli meillä, vauvalla napanuora kaulan ympärillä jonka takia oli huonon värinen. lisäksi infektioepäily ja vauva kiidätettiin saman tieb keskolaan. itsellä istukka irrotettiin nukutuksessa ja vrta meni runsaasti.

nyt kuitenkin kotiuduttu ´ja opetellaan elämää kahden lapsen vanhempina.

poika syo käytännössä katsoen koko ajan ja orviketta jo haikailen. iha samanlaista takkuamista oli esikon kanssa, mutta silloin oli aikaa vaav istua ja imettää...

niin ja mikille megapaljo terkkuja! ikävää, että tuo stressaaminen painosta jatkuu vielä kotonakin :\| mutta kyllä se siitä, olen ihan varma, että neitokainen tajuaa viimeistään nyt, että syöminen on kivaa ja jo muutaman vikon päästä olet unohtanut nykyiset fiilikset.

niin ja meillä myös esikko saa raivareita. pidenimmästäkin kiellosta heittäydytään lattialle jne.

Maanantaina eka neuvola, jossa sitten nähdään, miten painoa on tullut, jos on tullut...

Lillerilalleri ja pikku-ukko 10 pvä :heart:
 
Suklaasyöppö:
Me oltiin sillä uudella 2A:lla! Olin sen ekan käynnistys päivän, eli perjantain, 4A:la, siitä sit saliin ja sit tuonne kakkoselle.
Mulla kävi muutenkin mieletön mäihä, kun sain sen osaston ainoan yhden hengen huoneen! Kaverit käskivät kysymään, jos se olis vapaana ja se oli vapautunut just 2 tuntia ennen kun mut sinne kärrättiin.
Vikat 2 yötä olin sit 2 hengen huoneessa, kun annon sen "kulmahuoneiston" yhelle verenpaine äidille. Tuli kyllä tarpeeseen tuo huoneen vaihto, sain juttukaverin jolle sain bähän purettua sitä omaa pahaa mieltä.
Harmi, kun ei nähty! Olis ollu kiva jutskata!

Täälä meni eka yö aikas mukavasti! :D
11 aikaan koittiin käydä nukkumaan, mä nukuin tosi hyvin puoltoista tuntia! Sit alko jätkällä oma show. Kamala vääntö ja marina. Tuttia halus, mutta tipautteli sitä kokoajan. 01.00 annettiin pulo, joka ei oikein auttanut tais jäädä jätkälle nälkä. Tissit mulla olivat ihan tyhjät, ja sieltäkään ei lisäapua tullu. Sitten valvottiinkin 2 tuntia taas välillä nukahdellen. Joskus tossa 4 aikaan annettiin Nannia pullollinen, joka pudotti ton ukon ihan täysin! :D Nukku 4 tuntia, sit taas pullo ja edelleen nukkuu! Saatiin miehen kanssa nukuttua yli 8 tuntia!!!!
Nyt oottelen, et herättäis. Saan ruokittua ton lapsukaisen, pumppaan seuraavan annoksen ja lähden kauppaan!
Viikkoon en oo pihalla käynyt ja sinne tekeekin mieli jo!

Te jotka käytätte korviketta, niin kuinka isoja kerta-annoksia annatte?
Mikä on ollut neuvolan mileipide?
Mua vähän jännittää ens keskiviikon neuvola ton pulloruokinnan kannalta.
Annan siis omaa maitoa, mut tisua ei huolita.. :(

Poio ja Möttönen 7 pvää

p.s Edesmennyt mummuni oli joulun alla kysynyt sairaalassa ollessaan, et jäinkö kotiin hoitamaan poikaa? Oli nimennyt vauvamme Möttöseksi.. :heart: Kaverihan oli sillon vielä masussa..

p.p.s. Mikille :hug: <br><br>
 
Poio: mun käsitys tuosta annoksesta on, että saa syödä niin paljon kuin maistuu. Ethän rinnasta ruokkimalla edes tietäisi paljonko lapsi siitä syö? Mäkin annan osittain pullosta maitoa ja rinnasta syötän rintakumin kanssa. Nykyään saavat öisin maitoa pullosta muuten rinnasta. Alkuun annoin rinnan jälkeen lisää pullosta, mutta nyt jaksavat syödä jo hyvin rinnasta.

Onnea kaikille vauvoista!
 
Äkkiä viestiä ennen kuin vauva herää...

Meillä kerta-annokset on nyt kaksi päivää olleet desin luokkaa. Yöllä tosin sen jälkeen maha toimi oikein liukkaasti ja annoin vielä puoli desiä lisää. Mutta hyvin on nukuttu ja hyvin myös päivällä valvottu.

Mikki: meillä mentiin myös äkkiä korvikkeelle. Tosin mulla maito ei noussut niin kuin olisin toivonut, enkä saanut pumpulla mitään aikaiseksi. Siksi korviketta. Toivottavasti paino lähtee nousuun.

Poio: Meillä oltiin 12pv ikäisenä 200g syntymäpainosta jäljessä ja sanoin suoraan että pääasiallinen ruoka on korvike, omaksi ja vauvan iloksi imetin öisin eiliseen asti. Tosin sekin on loppunut. Mutta koska ensimmäisen pullollisen jälkeen ero vauvan voinnissa oli huomattava, totesin maidon riittämättömyyden. Minäkin jännitin kauheasti mitä neuvolan täti sanoo, mutta hän otti sen aika rauhallisesti kun vauvan paino oli tosiaan alle syntymäpainon.

Maha on mullakin ollut sekaisin. Mut kuulostaa kyllä inhalta jos ihan oksettaa. Voisiko osa olosta selittyä hormoneilla? Mulla ainakin on ollut joka kerta hormonimyrsky saanut kauhean tyhjennyksen aikaiseksi synnytyksen jälkeen.

Joo, vauva heräilee..

Vilipi ja saara
 
Heipä hei kaikille :wave:

Ihan ekaksi kalluppia KUINKA MONEN VAUVA ALOITTI ELÄMÄNSÄ TEHON KAUTTA??????

meillä poika sinne joutui 12h ikäisenä niiden bilien ja sokerin takia(liian alhaiset sokeirit) oli siellä kolme vrk :( ja äitillä hirvee hätä vaikka ei sen paremmassa hoidossa voisi ollakaan.. :whistle: :\| :)

Ihan tuota vaan ajattelin kun tuntuu et suurella osalla on ongelmia maidon riittämisen kanssa... :/ meilläkin kun teholla oli niin pakko syötöllä poika haloo 50ml piti pakko syöttää lasta bilien takia ja mikä ei menny niin nenämahaletkuun loput :x no sit kun oltiin osastolle pääsemässä valojen kanssa niin nauroivat tehon väki et siinä teillä on kiinni ottamista juuri imettämisessä kun poika tottunut saamaan keinolla millä hyvänsä 50ml per syöntinsä(vähänkö hiriti ja v***** ne tehon väki sen suhteen..) no alussa lisä maitoo tarvittiin ekan osastopäivän ajan ja sitten vaan sanoin et ei tarvita lisä maitoo kun tissit ihan soikeena olin. Kätilöiltä semmoinen reipas kommentti "et ei uskota et sun maito riittää..." ja voi että itse tunto mureni ja puntarin oikein toivat mulle ja vierustoverille huoneeseen et punnitkaan vauavanne ennen ja jälkeen syötön ja myö raukat punnittiin lapsiamme ja sit jo itkettiinkin kun ei riitä 20ml ja 30ml oli tulokset joskus kahdewsta tissistä 50ml ja hip hurraa. No luovuttiin kun todettiin et meille tulee stressiä punnituksesta ja et tissit tuntuu tyhjiltä ,no puntari nurkkaan ja imetettiin sen minkä lapset söi.Tulos oli et molemmilla riitti maito tosi hyvin ei onkelmia.MEillä paino putosi tehon aikana 2800g ja sitten kotiin lähtiessä oltiin takaisin syntymäpainossa 2920g eli hyvin maito riitti =) :heart:
Luottamus itseensä ja vauvan syömisiin niin siitä sen tsemppi irtoo =) :wave: ja maito ;) =)
MAIDON TULON LISÄÄMISEEN KANNATTAA JUODA KOTIKALJAA SE ON IHME LÄÄKE JA NIIN LUONNOLLINEN KUIN OLLA JA VOI ITSE EN OLE ALUN JÄLKEEN VOINUT SITÄ JUODA KUN MUUTEN HUKUMME MAITOON. :D

Nappa ja kekara 17pvä
 

Yhteistyössä