Tarvitsen autoa ja niin tarvitset sinäkin

Mä kyllä pitäisin auton (tai pari) siltikin vaikken oikeasti tarvitsisi niitä.

Se ihana vapaus mennä minne mielii!

 

Mä kyllä pitäisin auton (tai pari) siltikin vaikken oikeasti tarvitsisi niitä.

Se ihana vapaus mennä minne mielii!

Niin. Eihän ne edes saastuta jos niitä ei käytä

 

Katuja, parkkipaikkoja. Ja varsinkin sitä, että autoilun ison tilantarpeen vuoksi kaupunkirakenteesta joudutaan tekemään paljon harvempaa kuin ilman autoilua. Harva kaupunkirakenne pakottaa rakentamaan lisää kaikenlaista kunnallistekniikkaa ja palveluita.

Kyllä asia on niin, että juurikaan tiiviimmin ei voitaisi rakentaa koska talojen aiheuttama varjostus muodostuisi ongelmaksi. Toki peltomarketit jäisivät pois, mutta turha kuvitella, että ilman autoja asuintalot rakennettaisiin kävelytien leveyden etäisyydelle toisistaan.

 

Kukaan ei ole kieltämässä autoilua. Mutta huvikseen ajoa voisi paljon vähentää. Kukaan ei ole viemässä teidän kesämökkejäkään. Aina pitää olla niin musta-valkoista. Aivan hyödytöntä edes yrittää keskustella

Miksi pitäisi vähentää huvikseen ajoa? Kuinka moni loppujen lopuksi ajaa huvikseen? Kun auto on hankittu, sillä kannattaa ajaa. Poislukien harrasteautot, autot yleensä ostetaan tarpeeseen.

 

Miksi pitäisi vähentää huvikseen ajoa? Kuinka moni loppujen lopuksi ajaa huvikseen? Kun auto on hankittu, sillä kannattaa ajaa. Poislukien harrasteautot, autot yleensä ostetaan tarpeeseen.

Ja samat ihmiset valittaa bensan hinnasta

 

Ja samat ihmiset valittaa bensan hinnasta

No onhan bensa verotuksen takia törkeän kallista.

 

Kyllä asia on niin, että juurikaan tiiviimmin ei voitaisi rakentaa koska talojen aiheuttama varjostus muodostuisi ongelmaksi. Toki peltomarketit jäisivät pois, mutta turha kuvitella, että ilman autoja asuintalot rakennettaisiin kävelytien leveyden etäisyydelle toisistaan.

Jos vertailet autoilun ajan kaupunkirakennetta joka koostuu metsälähiöistä, kauppa-alueista ja työpaikka-alueista sekä näitä yhdistävistä autoiluväylistä ja niiden suojaviheralueista, niin se on hyvin paljon hajanaisempaa kuin ennen autoilun aikaa rakennetut alueet.

Sitä paitsi Suomessa on ylipäätään Euroopan hajanaisimmin rakennetut kaupungit, eli tiivistämisen varaa on hyvin paljon vaikka autoilun vaikutusta ei edes huomioitaisi.

 

Tutkimus: Jos asut lähellä vilkasta liikennettä, saat muita todennäköisemmin muistisairauden
Muistisairauksien riski on korkein alle 50 metrin etäisyydellä liikenteestä asuvilla. Tutkijoiden mukaan syynä voivat olla pienhiukkaset, typen oksidit tai melu.
Kasvavan väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä yhä useampi asuu lähellä vilkasta liikennettä. Kun liikenteelle altistutaan entistä enemmän ja muistisairaudet yleistyvät, pienikin liikenteen vaikutus sairauksiin voi aiheuttaa vakavia seurauksia kansanterveydelle, tutkimusta tehnyt tohtori Hong Chen kertoi BBC:n mukaan.(siirryt toiseen palveluun)

Jo aiemmin on osoitettu, että liikenteen päästöt aiheuttavat sydän- ja hengitystiesairauksia. Suomalaisten keskimääräistä elinikää ilmansaasteet lyhentävät useilla kuukausilla.

https://yle.fi/uutiset/3-9388448

Ja mistä suuri (moinin paikoin suurin) osa noista pienhiukkasista ja typen oksideista on peräisin? Julkisen liikenteen suurista dieselmoottoreista...

 

Tämäkin on yksi typerä mantra, jota toistellaan, asiaa sen kummemmin miettimättä.
Jos lasket kaikki yksityisautoilun suorat ja etenkin välilliset kustannukset, jäädään reeeeeilusti miinuspuolelle kustannuksiin nähden.

Voi onneton, minä luulin, että edes perusmatematiikka olisi sinulla hallussa

Voit listata noita kustannuksia, myös välillisiä. Mutta silloin tietenkin listataan myös välillisetkin hyödyt.

 

Yhteiskunnan suhtautuminen yksityisautoiluun on jakomielista. Samaan aikaan kun yritetään saada imiset liikkuman jalan, pyörällä tai julkisilla, muutetaan palvelurakenne täysin yksityisautoilusta riippuvaiseksi. Vain suurimpien kaupunkien (Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, ehkä Oulu) keskustoissa asuvat voivat oikeasti toimia ilman autoa. Tosin hekin sitten soittelevat autollista tuttuaan apuun, kun pitää kuljettaa keittiökalusteet, multasäkki parvekekukille tai hakea netistä tilattu polkupyörä.

 

Se on jännä juttu tuo hesalaisten ylimielisyys. Ei voi kun ihmetellä.

 

Meinaat yhteiskuntamme pärjäävän ilman katuja ja teitä?

Ilman massiivista autoilua teitä tarvittaisiin paljon vähemmän ja ne voisivat olla kapeampia.

 

Tosin hekin sitten soittelevat autollista tuttuaan apuun, kun pitää kuljettaa keittiökalusteet, multasäkki parvekekukille tai hakea netistä tilattu polkupyörä.

Huonekaluliikkeillä on kuljetuspalvelu joka maksaa yleensä muutaman kympin.

Multasäkin parvekekukille voi kuljettaa esim. polkupyörän tarakalla tai repussa. Parvekekukat eivät tarvitse kovin paljoa multaa.

Netistä tilattu polkupyörä taas järkevimmin laitetaan kasaan noutopaikalla ja ajetaan kotiin.

 

Ilman massiivista autoilua teitä tarvittaisiin paljon vähemmän ja ne voisivat olla kapeampia.

Niin siis metro- ja raitiovaunuverkosto kattaa 0,001% Suomen pinta-alasta tällä hetkellä. Me täällä maalla olemme enemmän kuin innoissaan jos te haluatte niitä tulla tänne rakentamaan. Olkaa hyvä ja suorittakaa.

 

Jos vertailet autoilun ajan kaupunkirakennetta joka koostuu metsälähiöistä, kauppa-alueista ja työpaikka-alueista sekä näitä yhdistävistä autoiluväylistä ja niiden suojaviheralueista, niin se on hyvin paljon hajanaisempaa kuin ennen autoilun aikaa rakennetut alueet.

Sitä paitsi Suomessa on ylipäätään Euroopan hajanaisimmin rakennetut kaupungit, eli tiivistämisen varaa on hyvin paljon vaikka autoilun vaikutusta ei edes huomioitaisi.

Ei ole mitään syytä olettaa etteikö metsälähiöitä olisi voitu rakentaa myös hevoskärryjen aikakaudella. Esimerkiksi Helsingin Malmi ja Haaga olivat itsenäisiä kuntia ennen kuin ne liitettiin Helsinkiin. Yhtä hyvin Mellunmäki olisi voinut syntyä itsenäisenä kuntana, jos vaikkapa 1890-luvulla Västerkullan kartanon maille olisi muuttanut tarpeeksi ihmisiä. Tuskinpa sellaisen maalaiskylän rakenne olisi sen tiiviimpi kuin 1970-luvun lähiörakennekaan. Lähiöt ovat väljiä sen takia, että niitä ei ole rakennettu tiiviin kaupungin jatkoksi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä autoilun kanssa.

 

Ei ole mitään syytä olettaa etteikö metsälähiöitä olisi voitu rakentaa myös hevoskärryjen aikakaudella. Esimerkiksi Helsingin Malmi ja Haaga olivat itsenäisiä kuntia ennen kuin ne liitettiin Helsinkiin. Yhtä hyvin Mellunmäki olisi voinut syntyä itsenäisenä kuntana, jos vaikkapa 1890-luvulla Västerkullan kartanon maille olisi muuttanut tarpeeksi ihmisiä. Tuskinpa sellaisen maalaiskylän rakenne olisi sen tiiviimpi kuin 1970-luvun lähiörakennekaan. Lähiöt ovat väljiä sen takia, että niitä ei ole rakennettu tiiviin kaupungin jatkoksi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä autoilun kanssa.

Helsingin Malmi kasvoi aluksi rautatieyhteyden ja Haaga taas rautatieyhteyden ja raitiotieyhteyden vuoksi. Ennen autoilun aikaa niiden rakennetta leimasi kävelymatkan minimoiminen rautatieasemalle tai raitiovaunupysäkille, mikä tiivisti kaupunkirakennetta.

Autoiluperusteinen kaupunkirakenne ei edes voi olla kovin tiivis. Parkkipaikat vievät maanpinnalla tilaa ja maan alle rakennettuina taas tulevat valtavan kalliiksi. Myös autoväylät suojaviheralueineen vievät runsaasti tilaa. Esimerkiksi yhden ainoan moottoriteiden risteyksen paikalle voisi rakentaa kokonaisen kaupunginosan.

 

Helsingin Malmi kasvoi aluksi rautatieyhteyden ja Haaga taas rautatieyhteyden ja raitiotieyhteyden vuoksi. Ennen autoilun aikaa niiden rakennetta leimasi kävelymatkan minimoiminen rautatieasemalle tai raitiovaunupysäkille, mikä tiivisti kaupunkirakennetta.

Autoiluperusteinen kaupunkirakenne ei edes voi olla kovin tiivis. Parkkipaikat vievät maanpinnalla tilaa ja maan alle rakennettuina taas tulevat valtavan kalliiksi. Myös autoväylät suojaviheralueineen vievät runsaasti tilaa. Esimerkiksi yhden ainoan moottoriteiden risteyksen paikalle voisi rakentaa kokonaisen kaupunginosan.

Meinaatko tilan loppuvan Suomesta?

 

Meinaatko tilan loppuvan Suomesta?

Et ole sitten ymmärtänyt yhtään mitään siitä mitä kuluja ja vaikeuksia harva kaupunkirakenne aiheuttaa.

 

Et ole sitten ymmärtänyt yhtään mitään siitä mitä kuluja ja vaikeuksia harva kaupunkirakenne aiheuttaa.

Itsehän me ne kulut maksamme, joten mikä se sun ongelma oikein on?

 

Itsehän me ne kulut maksamme, joten mikä se sun ongelma oikein on?

Kunta maksaa niistä pääosan.

 

Naiset kulkemaan dösällä.

Jahas, se on taas joku pienipippelinen palstapauli vinkumassa ja mollaamassa naisia perhepalstalla, kun ei muuten saa egoaan pönkitettyä.

 

Kunta maksaa niistä pääosan.

Eli veronmaksajat.

 

Helsingin Malmi kasvoi aluksi rautatieyhteyden ja Haaga taas rautatieyhteyden ja raitiotieyhteyden vuoksi. Ennen autoilun aikaa niiden rakennetta leimasi kävelymatkan minimoiminen rautatieasemalle tai raitiovaunupysäkille, mikä tiivisti kaupunkirakennetta.

Autoiluperusteinen kaupunkirakenne ei edes voi olla kovin tiivis. Parkkipaikat vievät maanpinnalla tilaa ja maan alle rakennettuina taas tulevat valtavan kalliiksi. Myös autoväylät suojaviheralueineen vievät runsaasti tilaa. Esimerkiksi yhden ainoan moottoriteiden risteyksen paikalle voisi rakentaa kokonaisen kaupunginosan.

Voit mennä katsomaan mitä tahansa pikkukuntaa Suomessa tai maailmalla. Yksikään ei ole rakentunut niin, että olisi kaksi pilvenpiirtäjää juna-aseman vieressä ja kaikki muu olisi peltoa tai erämaata. Tiivis rakentaminen tulee siitä miten paljon ihmisiä pitää saada neliökilometrille. Autoilu ei määritä sitä miten tiiviisti rakennetaan, mutta tietenkään kun tilasta ei ole ollut pulaa, ei ole tarvinnut tilaa säästääkään ja niinpä esim. parkkipaikkoja on voinut lätkäistä sinne tänne isoiksi kentiksi.

 

Eli veronmaksajat.

Eli autoilijat.

 

Eli autoilijat.