Vähintään tunti illasta menee kahden lapsen nukuttamiseen

 

Kahden lapsen arjessa isoin haaste on saada lapset nukkumaan silloin kun olen yksin lasten kanssa. Sänkyyn menon koittaessa pitäisi kirjaimellisesti pystyä jakautumaan kahteen. Taapero tarvitsee vielä hurjasti tukea unen tavoitteluun, eikä iltavirkku vauva helpota asiaa yhtään. Lapset häiritsevät vuorotellen toistensa nukahtamista ja epätoivo alkaa iskeä siinä kohtaa kun illasta ja ”äidin omasta ajasta” on kulunut jo tunti sängyssä pyörimiseen. Siinä kohtaa yliväsynyt taapero alkaa olla jo todella levoton ja äidin pinna kireällä.

Hoidan lasten nukutushommat yksin keskimäärin kahtena viikkona kuukaudesta miehen kolmivuorotyön vuoksi. Kesällä meidän rytmi on ollut hakoteillä ja ruokailu-sekä nukkumaanmenoajoista on lipsuttu. Nyt ollaan palattu normaaliin päiväkodin aloituksen lähestyessä ja tällä hetkellä 2-vuotiaan taaperon iltapala tarjoillaan klo 19:30 ja sänkyyn mennään suihkun kautta klo 20. Harvoina hyvinä iltoina nukahtamiseen menee 20-30min, mutta pääasiassa nukahtaminen tapahtuu vasta klo 21. Ollaan kokeiltu aikaisempaa ja myöhäisempää rytmiä, enkä usko ongelman olevan siinä. Taapero on ollut pienestä asti huono nukkuja. Lue: Väsymysaalto iski 5kk synnytyksestä – iltapäivisin voimat loppuu täysin

 

Helmikuussa kuopuksen synnyttyä taapero palasi takaisin perhepetiin öiden pahentuessa entisestään. Vielä pitkään teimme niin että taapero laitettiin omaan sänkyyn illalla nukkumaan, mutta hän sai yöllä kipittää meidän viereen jatkamaan unia. Nukutus sujui kohtuullisen hyvin vastasyntyneen vauvan torkkuessa kantorepussa. Nyt kun vauva on jo 5 kuukauden ikäinen iltavirkku touhupatukka ei hän enää viihdy pimeässä makuuhuoneessa hissukseen odottamassa veljen nukahtamista. Lue: Taaperon yöheräily, reaktio vauvan syntymään?

 

Ainoa keino pitää vauva hiljaa tyytyväisenä on imettää kylkiasennossa sängyssä ja odottaa hänen nukahtamista isoveljen tehdessä kuperkeikkoja pitkin sänkyä. Luonnollisesti tämä tarkoittaa, että myös nukkumaanmeno tapahtuu meidän parisängyssä. Imetän siis kuopuksen uneen ja vasta sitten pääsen silittämään taaperoa uneen, ei ihme että hommassa kestää ihan kohtuuttoman kauan. Alan uskoa, että itsestään nukahtavat lapset ovat pelkkä myytti. Eihän kukaan voi saada lapsiaan nukkumaan vain sanomalla hyvät yöt. Lue: Kun taapero saa raivarin kaupassa

Miten eroon nukutusrumbasta?

Yksi ratkaisu ongelmaan olisi saada kuopus aikaisemmin nukkumaan, jotta voisin heti nukkumaanmenoajan tultua keskittyä taaperoon. Ei ole helppoa siirtää vauvan unirtymiä aikaisemmaksi ja toisaalta pelottaa ”sörkkiä” hänen yöunia, sillä kuopus on tähän asti nukkunut yöt hyvin ilta kymmenestä aamu yhdeksään yhdellä tai kahdella syötöllä. Mitä jos rytmin aikaistamisella saadaan aikaan yövalvomista? Kääk… Lue: Huono omatunto kesän aktiviteettien puutteesta lasten kanssa? Ihan turhaan!

Ajatus taaperon unikoulusta tuntuu mahdottomalta, kun puolet kuukaudesta hoidan illat yksin. Unikoulu aiheuttaisi pakostakin aluksi itkua ja mielipahaa, mikä herättäisi jo mahdollisesti nukkuvan kuopuksen vaikka hän olisi toisessa huoneessa. Tuntuu että olen umpikujassa. Tavallaan saan kyllä levättyä tarpeeksi, mutta perhepeti alkaa käydä ahtaaksi ja pitkät illat turhauttaa. Seuraa meitä myös Instagramissa @niina.mantere

Kommentit

2 kommenttia

Kiitos paljon, toivottavasti tämä ajan kanssa menee ohi 🙂 Tsemppiä myös sinne!

minulla on 3 lasta ja ei mitään vinkkivitosta. kaikki huonoja nukkujia eikä kukaan tosiaan vain nukahda. halusin vain toivottaa jaksamista.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä