Antaa palaa. Pyjamapäivät ovat ihan virkistäviä. Joten jos sellaiseen on mahdollisuus niin pyjama päälle ja köllimään. Hyvä puoli on, että voi muuttaa mieltä lennossa ja lähteä ulos jos hotsittaakin.
Eiköhän nuo isälleen jäisi. Ja jostain syystä en luota tilanteen menevän niin fiksusti ja sulavasti, etteikö yksi sukulainen saisi päähänsä alkaa vaatimaan yhden lapsen huoltajuutta itselleen. Eli varmaan siihen kuoleman päälle jonkinlainen piina-aika tulisi.
Olettaisin sen olevan introa jollekin suuremmalle vitsille. Sen verran epätodennäköisyyksien mittakaavoissa mennään, ettei kumpikaan ole ikinä mahdollista. Paitsi jos olisi tosissaan varaisin ajan pääkopan tarkastukseen.
Näistä kahdesta uskoontulo voisi kirpaista enemmän.
"Suurin osa"...
Eipäs johdeta suurimittaisia päätelmiä muutaman kaverilta kuullun mielipiteen perusteella. Soo-soo.
Vastaus kysymykseen. En. En tiukentaisi, pyöristäisi, täyttäisi tai tekisi mitään muutakaan. Kun olen tässä mietiskellyt vakavasti, niin en välttämättä edes tekisi korjaavaa...
Rotatutkimukseen osallistuttiin. Poika sai oikean rokotteen, ja kun se rota meille tuli, niin toimikin sitten odotetulla ja toivotulla tavalla. Minä olin tosi huonossa hapessa taudin jäljiltä.
Olisihan se aika yllätys. Varmaan ensin lakkaisin puhumasta miehelle, kunnes olisin saanut ajatukset järjestettyä. Pistäisin siinä samalla asunnon hakuun. Sitten varmaan valmistautuisin henkisesti siihen, että miehellä on omat käsitykset siitä kuka saa lasten huoltajuuden. Sillä en usko miehen...
Olen ottanut influenssarokotteen. Katsoin, että rokotteen ottaminen on tärkeämpää kuin ottamatta jättäminen. Ei ollut varaa mahdollisesti sairastuttaa ketään, tässä tapauksessa jo vakavasti sairaita ihmisiä.
Välttelenkö:
buffee-pöytiä En, mutta ne yököttää kyllä vähän kun tietää miten...
Mun pitäisi kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa. Ajatus kirjoittamisesta tuntuu yhtä herkulliselta kuin lautasellinen paahdettuja matoja. Plaah. Onneksi on The Ketju jossa vetkutella vielä vähän aikaa :D
Kyllä minusta on varmaan vaikea pitää. Mietin, että annan usein myös aika tyhjäpäisen kuvan itsestäni ihmisille.
Eniten sopeutumisvaikeuksia tuntuu olevan työelämässä. Etenkin naisvaltaisissa työpaikoissa tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus seläntakana puhuminen ja nauraminen...