Yhä täällä, vaikka olenkin unohtanut sitä mainostaa :wave:
Kp 19 menossa ja eilen tuli ovistikkuun viivakin. Tietysti mies oli tiessään, joten jäipä jälleen tuo (mahdollinen) tilaisuus käyttämättä. Sanon mahdollinen, koska näin 15 yrityskerran tietämillä on aika paha olla enää kovin optimistinen siitä, että tuolla sisällä mitään edes tapahtuu, vaikka kuinka tulisi viivoja testeihin (paitsi tietysti siihen TOISEEN testiin...)
Meillä alkoivat nyt sitten tutkimukset. Aika nopeasti päästiin kyllä sisään: tammikuussa varasin ajan terveyskeskukseen, helmikuussa oli aika, maaliskuussa tuli lähete Naistenklinikalle ja 1.4. oli ensi käynti.
Nyt otetaan sitten niitä verikokeita kierron alusta ja lopusta, miehen siemenneste ja toukokuussa tehdään vielä se aukiolotutkimus (varjoaineella onneksi, pelkäsinkin niin kauheasti sitä laparoskopiaa!). Tavallaan toivon, että noista löytyisi jotain, jottei tarvitsisi mennä enää mihinkään rankempiin tutkimuksiin, mutta saas nyt nähdä.
Tänään on taas vähän huono päivä, kun masentaa, että jäi käyttämättä tuo vihoviimeinenkin tilaisuus välttyä tutkimuksilta/hoidolta. Hieman ärtynyt olen miehellenikin, koska välillä tuntuu, ettei hän ole valmis tekemään mitään myönnytyksiä tämän projektin eteen - mikä puolestaan saa epäilemään, onko hän sittenkään ihan täysillä tässä mukana. Vai voivatko miehet koskaan ollakaan ihan samalla lailla mukana kuin naiset? Jotenkin tuntuu, että me otamme tämän aina piirun verran vakavammin, ihan jo koska olemme fyysisesti "lähempänä" itse asiaa (tai ainakin sen tapahtumapaikkoja
)
Mutta näin siis täällä. Toivottavasti muilla näyttää valoisammalta!