**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**

Mä oon taustaillut kun kuuemilu on tauolla...tai siis yritys...vauvakuume edelleen on ja kova!!!
Mutta seuraavana kesänä aletaan sitten taas yrittää, kun opiskelut loppusuoralla...
Mukava lukea kuitenkin kuulumisia...ja olla mukana edes hiukan :heart:
Mulle kuuluu muuten ihan hyvää...vähän kiirettä, mutta muuten kaikki ok.
Voimia kaikille kuumeilijoille!!! Tasapuolisesti!!!
 
Huomenta,

kati, kyllä oireettomuudenkin voi ihan hyvin oireeksi laskea :)
Minä päivänä testaatte? Onnea ja tsemppiä!!

gitte löytyikö messuilta hyviä remonttivinkkejä?

Heksu kiva kun olet hengessä mukana, vaikka pidättekin vähän taukoa :)

).( Minä täällä pidätän pissaa, kun pitää mennä tunnin päästä klamydiatestiin. Ei oikein tullut aamuteetä juodessa kunnolla mietittyä asiaa ja seuraava tunti tulee kyllä tuntumaan pitkältä :whistle:

Hyvää alkanutta viikkoa!
 
Koeputkihedelmöitystä ei nyt tulekaan. Soittivat klinikalta, että laboratoriosta tuli tieto, että siirtoa ei voida tehdä. Syytä ei sairaanhoitaja vielä tiennyt. Mitä lie siellä maljassa tapahtunut tai ollut tapahtumatta. Ehkä sieltä löytyy vihdoinkin syy lapsettomuuteemme. Näinä vähän yli kolmena vuotena ei ole ollut näin surullista oloa, kuin nyt. :'(
 
Sorayaa tuolla lapsettomuuspuolella jo lohduttelinkin, mutta eihän yksi extra :hug: pahitteeksi ole. Kovasti voimia ja tsemppiä huomiselle, kun kuulette asiasta lisää. Jos nyt jotain hyvää etsimällä etsii, niin nythän on hyvin mahdollista, että syy viimein löytyy. Toivotaan ainakin niin.

Tirlittan, mulla on lieviä menkkaoireiden tapaisia tuntemuksia alkanut tulla viime päivinä. Nythän mennään jo pp12. Joillakin ko. oireet voivat olla merkki raskautumisesta ja kohdun venymisestä, toisilla taas tädin tulemisesta. Nythän on edelleen lääkitys päällä, mikä estää vuodon tulemisen, jos olisi tullakseen. Ajattelin testata varmaan ke aamuna ennen kuin menen veritestiin klinikalle.
 
Morjens!
Oma napa:kp15/28 ja rinnat todella valtavan kipeet ja päätä särkee ja lämmöt koholla ja huimaa,nyt vaan elellään piinassa,että onko masussani pieni vauva saanut alkunsa,sen näkee sitten toukokuulla miten asia on.

Miten teillä muilla on mennyt?
 
Soraya ISO :hug: minultakin. Harmin paikka. Kun on jo orientoitunut siihen, että hoitoon mennään, niin onhan se valtava pettymys. Toivon todella, että syy (ja hoitotapa) löytyy pian ja kaikki kääntyy hyväksi.

Katille VOIMIA viimeiseen jännäykseen. Piina on piinaa - ja kamalaa. Pidän kovasti peukkuja!!! :heart:

Missäs muut jännääjät menee?

Täällä ollaan jo monta päivää uuden kierron puolella, kun siis viime kierron inssi meni pääsiäisen vuoksi ohi. Nyt olisi tarkoitus tehdä tässä kuussa inssi PISTOSHORMONIvahvisteisesti, kun tähän asti olen popsinut clomeja. Vähän jännittää - ja suoraan sanoen ällöttää - tuo itsensä tuikkaaminen viikon ajan. Ei siksi, että olisin neula- tai pistoskammoinen, katson aina kun hoitaja ottaa veren ja olen käynyt vertakin monesti luovuttamassa. Mutta jotenkin noi "mömmöt" tuntuu hurjemmalta pistettynä. Ihan psykologinen juttu siis. Ja ehkä jännittää vähän se, ettei nyt mitään hyperstimulaatiota kehity, kun olen valitettavasti sellaisesta täältä netistä saanut aikamoisia kauhukuvia itselleni...Puregonia siis huomisesta asti piikillä (melko maltillisella annoksella onneksi) ja toivottavasti ensi viikolla sitten inssi. Se saa olla viimeinen sitä lajia, enempi tuntuu turhalta (myös lääkärin mielestä - tosin mulla on ollut 2 eri lääkäriä, joilla on eri näkemys asiasta).

Miten on, puregoniin tutustuneet, oliko teillä sivuvaikutuksia?
 
Merilintu, vaikka itse sanonkin, olen aika konkari tuon Puregonin käytössä. :LOL: Silloin, kun mulla tehtiin ovulaation induktioita Puregonin avustamana, oli annostus 50iu/päivä, eikä mitään sivuoireita tullut. Nyt IVF:ssä kun annostusta nostettiin 150iu/päivä, aiheutti se enemmän tai vähemmän turvotusta vatsaan, muttei sen kummempaa. Pistämistä ei kannata yhtään pelätä, koska se ei todellakaan satu yhtään. Neula on niin pieni ja ohut, että se uppoaa ainakin meikäläisen vatsamakkaraan niin helposti, ettei sitä edes tunne. Varsinkin, jos pistämisen tekee istualteen, on se vieläkin helpompaa. Aluksi mulle tuotti päänvaivaa se, kun ohjeissa sanotaan, että neulan päähän pitäisi tulla nestetippa sen varmistamiseksi, että ainetta tulee neulasta. Kaikkea ei kuitenkaan kannata ihan orjallisesti noudattaa, sillä koskaan ei oo mulla ainakaan lääke jäänyt pistämättä minkään ongelman takia. Ainoa asia, mikä Puregonissa hirvittää, on sen hinta. Muistaakseni 300iu ampulli maksaa itselle sen noin 100 eur.

Oma (.) viimeinen piinapäivä eli pp13 menossa ennen huomista veritestiä. Päivä on taas vaihteeksi ollut oireeton, joten plussan tuleminen huomenna testiin tuntuu aika kaukaiselta. Enemmänkin uskon negan tulevan, mutta katsotaan huomenna.
 
Moikka!

KATI:peukkuja huomiselle päivälle!

SORAYA: :hug: Voimahaleja todella paljon.

Oma napa:rinnat todella kipeet ja huimaa ja päätä särkee,ei ole mikään migreeni päällä,nyt vaan elellään piinassa,että saadaanko plussa testiin toukokuulla vai tuleeko täti taas kylään.

Miten teillä muilla on mennyt?
 
Kiitos kati nopeasta vastauksesta! Mulla on ihan sama ampulli ja sama (50 IU) annostus kuin sinulla oli, joten vastauksesi helpotti kummasti. Lääkkeen hinta oli kieltämättä hieman :eek: kun siitä ei lääkäri ollut mitään maininnut. Nyt vaan siis reippaasti ja panikoimatta piikkiä napaan (tai siis navan alle). :wave:
 
Moikka!
Oma napa:kp16/28 ja ovistestiin tuli plussa ja rinnat todella kipeet,päänsärkyä,alavatsalla nipistelyä ja vuoto kananmunan vaaleeta ja todella runsasta,sitä vaan ihmettelen,että voiko ovis olla vielä,kun viime sunnuntaina sain ovistestiin plussan ja tänäänkin vielä,no pitää nyt hyödyntää ja laittaa simpat liikkeelle tänäänkin.

Miten teillä muilla on mennyt?

Peukkuja teille kaikille!
 
Yhä täällä, vaikka olenkin unohtanut sitä mainostaa :wave:

Kp 19 menossa ja eilen tuli ovistikkuun viivakin. Tietysti mies oli tiessään, joten jäipä jälleen tuo (mahdollinen) tilaisuus käyttämättä. Sanon mahdollinen, koska näin 15 yrityskerran tietämillä on aika paha olla enää kovin optimistinen siitä, että tuolla sisällä mitään edes tapahtuu, vaikka kuinka tulisi viivoja testeihin (paitsi tietysti siihen TOISEEN testiin...)

Meillä alkoivat nyt sitten tutkimukset. Aika nopeasti päästiin kyllä sisään: tammikuussa varasin ajan terveyskeskukseen, helmikuussa oli aika, maaliskuussa tuli lähete Naistenklinikalle ja 1.4. oli ensi käynti.

Nyt otetaan sitten niitä verikokeita kierron alusta ja lopusta, miehen siemenneste ja toukokuussa tehdään vielä se aukiolotutkimus (varjoaineella onneksi, pelkäsinkin niin kauheasti sitä laparoskopiaa!). Tavallaan toivon, että noista löytyisi jotain, jottei tarvitsisi mennä enää mihinkään rankempiin tutkimuksiin, mutta saas nyt nähdä.

Tänään on taas vähän huono päivä, kun masentaa, että jäi käyttämättä tuo vihoviimeinenkin tilaisuus välttyä tutkimuksilta/hoidolta. Hieman ärtynyt olen miehellenikin, koska välillä tuntuu, ettei hän ole valmis tekemään mitään myönnytyksiä tämän projektin eteen - mikä puolestaan saa epäilemään, onko hän sittenkään ihan täysillä tässä mukana. Vai voivatko miehet koskaan ollakaan ihan samalla lailla mukana kuin naiset? Jotenkin tuntuu, että me otamme tämän aina piirun verran vakavammin, ihan jo koska olemme fyysisesti "lähempänä" itse asiaa (tai ainakin sen tapahtumapaikkoja :LOL: )

Mutta näin siis täällä. Toivottavasti muilla näyttää valoisammalta!
 
Tresum77, paljon tsemppiä teille kokeisiin! On varmasti rankaa, kun yrityskiertoja on jo noin paljon takana. Ehkä miehelläsikin on jo melkoista "ramppikuumetta" asiasta, ja sen takia vaikuttaa välillä välinpitämättömältä.

Omalla miehelläni siis kesti ex-vaimon kanssa (kummastakaan ei siis löydetty mitään vikaa) 3 vuotta raskautua ensimmäisen kerran, ja mieheni uskoo, että kun mitään lääketieteellistä syytä ei kerran löydetty, oli kysymys lähinnä ex-vaimon psyykestä. Nimittäin kun he ostivat vihdoin omakotitalon, josta nainen oli kauan haaveillut, tuli nainen 2kk sen jälkeen raskaaksi ekan kerran. Siksi esim. mieheni haluaisi minun ottavan nyt todella lungisti, koska hän uskoo, että jos nainen (jolla siis ei ole ongelmia, vaikka mulla taitaakin olla tuo PCO) on rauhallinen ja seesteinen noin ylipäätään ja siinä mielessä valmis äidiksi, on se raskautuminenkin helpompaa. Ja siksi hän yrittää itsekin olla stressaamatta asiasta.

Jos mieheni teoria on oikessa, en varmaan tule ikinä raskaaksi, koska olen AINA stressaantunut milloin mistäkin. Mutta sain nyt lahjaksi rentouttavaa pilipalimusiikkia ja vuoristopuron solinaa cd:llä, niin että ehkä se tästä :LOL:
 
Kuten otsikkokin kertoo, tänään sitten tuli elämäni ensimmäinen ihka oikea plussa! 2 v. 1 kk:n sitkeä yritys viimein palkittiin plussan ilmestymisellä testiin. Aamulla testasin kahdella eri raskaustestillä selkeän plussan ja tänään kävin myös klinikan labrassa otattamassa veritestillä hcg:n, mikä sekin näytti positiivista hyvällä hcg-arvolla 200. Olen aivan onnesta ymmyrkäisenä! Miten tää voi nyt olla totta??? Koko päivän pää on ollut pilvissä ja jalat tukevasti ilmassa. :) Tiedän, että koko homma on aivan alussa ja ettei saisi vielä hehkuttaa ennen kuin pahimmat riskiajat on ohi, mutta sitä on vaan niiiiiiiiiin onnellinen.

Kiitti teille kaikille, jotka olette tukenee, tsempanneet ja lohduttaneet tässä koko rumbassa! Koitan tässä yrittää ymmärtää, mistä on oikein kyse ja palata pikkuhiljaa maan pinnalle.
 
Kati: Onnea tosi paljon!!! Olet kyllä ehdottomasti onnesi ansainnut. Antaa mullekin uskoa että josko se täälläkin onnistuis vielä joku päivä... ja jospa sitä vielä yrittäis jotain hoitoja.
Merilintu: Mulla oli puregonin annostus jopa 350 ky toisessa ivf:ssä ja tuli järkyttävä migreeni ja muistikatkoksia, pienistä annoksista ei tullut oikeastaan mitään oireita.
Oma napa: kp 12/22-29 menossa ja ollaan nyt pari vko molemmat niin paljon töissä joten taitaapa jäädä yritykset väliin
 
Kati, voi miten ihanaa!!! :heart: :heart: :heart:
Kun luin viestisi kasvoilleni levisi leveä hymy ja silmäkulmaan ilmestyi ilon kyynel =)
Kerrohan tarkemmin aamuisesta testaamisesta, niin pääsemme tunnelmoimaan kanssasi. Miltä tuntui nähdä plussa? Teitkö toisen testin heti perään?
Olipas mahtava uutinen! Kovasti onnea!!
 
[/b]KATI[/b], ihan mahtavaa, onnea!!! :flower: :flower: :flower: Hehkuta vaan ihan kunnolla ja ole onnellinen, kyllähän olet nyt ylittänyt isoimman kynnyksen, kun olet saanut kyytiläisen kiinnittymään. Ja kyydissähän se pysyy seuraavat 9 kk!
 
:flower: :flower: :flower: :flower:
IHANAA KATI, paljon onnea ja kaikkea hyvää raskaudelle!! Olen minäkin täällä tippa linssissä. Olen todella iloinen puolestasi! Ja kyllä - antaa se tosiaan minullekin lisää toivoa.
Perästä tullaan...toivottavasti pian.
Pistelin juuri tuossa ekat puregonit, eikä se ollut ollenkaan kamalaa. Kiitos vaan Tuulia sinullekin vastauksesta. Kovasti toivon teillekin onnea ja onnistumista.
 
Minäkin säännöllisesti olen tällä puolella käynyt lukemassa teidän tuttujen tilanteita ja kovin joka kerta toivonut, että plussauutisia saisin lukea. Olen todella onnellinen puolestasi Kati. Pitkä odotus vihdoin palkittiin ja toivotaan, että kaikki menee loppuun asti hyvin ja niin se todennäköisimmin meneekin. Ties vaikka ensi jouluna sulla olisi nyytti molemmissa kainaloissa, mutta yhtä onnellista, vaikka vain yksi täyttäisi sylisi. Pidän sulle täällä taustalla peukkuja, että odotuksesi menee onnellisesti. Leiju rauhassa plussasta ja nauti odotuksestasi. :heart:
 

Yhteistyössä