**TAMMIKUU2008**joulukuu

Hyvää tapaninpäivää kaikille Eilen valvoin myöhälle yöhön kun uni ei tullut ja luin kaksplussan muita sivuja ja löysin tiedon jossa äitiyspakkauksen peitosta oli löytynyt kans liikaa kiellettyä ainetta. Eli tämä äiti pesee sen tänään, se riittää. Aiemminhan siitä ruokalapusta oli löytynyt liikaa kiellettyä ainetta mutta en ollut kuullutkaan että peitosta on nyt kans löytetty liikaa. Äitipolilla kans käväisin 20 päivä ja toukka oli sillon 35+5 ja painoarvioksi saatiin 3kg . Sain sitten uuden ajan 2.1 jolloin koko arvioidaan vielä ja pitää valmistautua jäämään saman tien käynnistykseen. Mä kun niin toivoin että ei tarvisi käynnistää, mutta jotenkin arvellut että siihenhän se menee. Onnittelut kaikille nyytin saaneille :flower:

 

Heti näin alkuun: Onnea Onnea Onnea paljon Meimingille!!! Ihana juttu! :flower:
Niin niitä alkaa pikku hiljaa tulemaan näitä meidän masu-asukkeja pois "vuokra-yksiöistään". Itse toivon, että oma vauva syntyis ens vuoden puolella, mutta saa nähä, sehän ei ole minun vallassa se asia...

Jouluaatto on vietetty ja kaikki oltiin vissiin oltu kiltisti, kun lahjoja tuli (aivan tarpeeksi) .

Täällä on poristu nyt tuosta ehkäisystä, jota olen kyllä itekin (tai siis miehen kanssa) miettiny. Meilläkin mennään ensin (imetyksen ajan) kondomi- "pelillä" ne hommat ja sen jälkeen on miettinyt, että jos alkais käyttään jotain matala hormonista e-pilleriä. Mun sisko käyttää semmoista (en muista sen pillerin merkkiä), mutta sisko ainakin kehui sitä (kuulemma parempi kuin tavallinen pilleri, josta mä en ainakaan kauheesti tykkää) . Mutta pitää sit miettiä näitä ehkäisy asioita, kun on sen aika.

Ens viikolla maanantaina 31.12 ois sit seuraava neuvolakäynti mulla. Saa nähä onko jo vauva laskeutunut synnytyskanavaan. Ennen joulua kun kävin lääkärineuvolassa niin kohdunsuu oli vielä silloin kiinni ja kiinteä ja kanavaa jäljellä 2 cm. Voi kun vauva malttais pysyä masussa lähelle laskettua aikaa (joka on siis 16.1)

mamelimuu: En oo kuullutkaan, että pakkauksen peitossakin on löytynyt kans liikaa kiellettyä ainetta. Mikseihän siitä oo ollut juttua esim. uutisissa?!?

Jaahas, pitäis lähteä laittamaan perheelle evästä, että jaksavat lapset leikkiä lahjaleluillaan (ja mies ajaa sitä esikoispojan pukilta saamaa kauko-ohjattavaa autoa )

HYVÄT TAPANIT KAIKILLE! =)

Tammiäiti rv 37 tasan (viikot on jo aika vähissä) ja lapsukaiset

 

Tammiäiti: Oli siitä pakkauksen peitosta juttua uutisissa ja lehdissä, ihan kuten ruokalapustakin.

 

TApaninpäiviä!

täällä kun tekstejä lukee, on kuin omaa kirjotustaan monesti lukis...

EKAKS ONNEA MEIMINGILLE!

täällä kan turvottaa ja olo on tukala. Välillä suppailee, mut vielä harjotusversioita.

Ruokalapusta ja peitosta: mä olen ihmetellyt sitä, ettei kelan nettisivuilla ole mitään tiedotetta asioista! tosi ajantasalla siis ovat. Mä palautin yhdet potkarit sinne reimalle, kun ekan kerran ennen pesua nepparia avatessa kangas meni rikki. Sain uudet muutamassa päivässä, mutta mitään viestiä mukana ei ollut :/

Synnytyksestä: mä olin jo esikoista odottaessa suuunnitellut kokeilevani sitä jakkaraa, se tuntu valmennuksessa hyvältä. Mutta mulla on ollu pitkät synnytykset, epiduraalin takia sit ollu sängyssä, ja sit paikat yhtäkkiä auennu, ponnistusvaiheet oli 5min ja 1 min, joten mitään siirtymistä sängyltä muualle ei ole voinu ajatella. Kunhan kätilö saanu kopin vauvoista.

Ehkäsystä: se kovassa mietinnässä kans. Mulla aikoinaan tullu e-pillereistä hirveesti hiivatulehduksia, merkistä riippumatta. Ekan ja tokan lapsen välillä oli tavallinen kuparikierukka, mikä sopi mulle tosi hyvin. Se laitettiin jälkitarkastuksessa, ei sattunu yhtään, kun paikat oli vielä niin auki. Kaverille laitettiin melki vuosi synnytyksestä, eikä sekään pahana pitäny. Toisen jälkeen meillä oli tässä yli kolme vuotta ehkäsynä vaan "varmat päivät" ja kondomi. Yhdellä tutulla oli tullu munatorvitukos kierukasta (siis tulehdus, josta tuo seurauksena, ei olllu itse huomannu mitään...) ja seurauksena lapsettomuusongelma. Mä sit vainoharhaisena vältin sitä siks. Nyt olis tarkotus ottaa joko tuo tuttu kuparikierukka, tai sit se hormonikierukka. Sen voi ottaa jo kans imetysaikana, mutta se saattaa häiritä imetystä. Kaveri joutu poistaan sen, kun rinnat tuli niin hirveen kipeiksi, ettei voinut imettää enää sen kanssa. Hormonikierukan asetin on kait isompi kuin kuparikierukan, joten se asentaminen on kivuliaampaa. Sit mua tietty arveluttaa ne hormonitkin, että tuleeko niistäkin sit hiivat. Lisäks mun siskolla on ollu keuhkoveritulppa pillereistä, joten en tiä haluanko siksikään hormoneja.

Niin Afu: jos sun pulssi on tosiaan koko ajan levossakin noin korkea 95-100, niin mä menisin jo lääkäriin. Mun siskolla oli just noin, ennekuin varsinainen hengenahdistus alkoi. Sillä oli keuhkoveritulppa, ja sai ihan liotushoidon, ja kiirus oli jo. Sulla pitäs vielä vauvakin onkia ensin ulos! Mä olen tietty vainoharhainen tuon siskon kokemuksen vuoksi. Et älä nyt ota mua ainoana totuutena!

 

Mullakin neuvolassa huiteli 115 ja täti vaan tuumas että onpas vähän koholla... kotona sit mittailin ja yli satasta huiteli. soitin päivystykseen ja sieltä vaan neuvoivat kysyyn neuvolasta. Äippäpolillakin oli 94 viime viikolla muttei siihen puututtu. Itse ihmettelen kun eihän se noin korkea saisi olla. Ja mulla kanssa lepopulssikin koholla, vaikka verenpaineet ihan normaalit. Laskettu aika olis vasta 19.1 mutta sinne äitipolille pääsen tosiaan 2.1. Olisi tosiaan kiva tietää mistä toi korkea pulssi johtuu.

 

Onnittelut Meimingille..
Nyt se joulu tuntuu jo olevan ohi.. Pitäis lähteä täältä mun kotoa Vantaalta ajelee kohti Alajärvee ja matkaa ku kertyy se 360km.. Huh.. Onneks tuo autossa istuminen kumminkaa ei hirveän vaikeaa mulla ole..
Nyt vaan sit oottelemaan et josko se vauva joskus haluis tulla ulos, ettei ainakaa yliajalle menis.. Vaik oha täs melkee kk viel laskettuun aikaan..
Ja syötyä on tullu.. Noh, jospa sitä nyt alkais sit makee lakko.

Ansku rv 36+5

 

Hui kun täällä tullut juttua paljon...


Onnea meimingille roppakaupalla :flower:

mammelimuu mikäs toi pulssijuttu on? Mulla oli tänään viimeeksi verenpainetta mitatessa melkein 130, onko tuo nyt sitten vaarallista?

Mulla on muutenkin ollut pari päivää niin huono olo ettei tosikaan. Päätä särkee ihan mielettömästi ja sellainen kokonaisvaltainen pahoinvointi on valloittanut tämän linnakkeen. Kuumetta ei ole, sitä on mitattu, samoin verenpaineet on ihan ok (120/84). Väsymystä riittää ihan huolella, voisin nukkua vuorokaudet läpensä. Ainoa jonka tähän keksin on se että mulla on sokeritasapaino tosi huonossa hapessa, vaikka olenkin noudattanut diettiä myös joulun aikana. Pakko myöntää että yhden joulutortun söin ja kaksi palaa suklaata jouluaattona, mutta jos tuosta seuraa kahden vuorokauden pahoinvointi niin johan nyt pomppas...

Onneksi vauveli masussa mesoaa ihan entiseen tapaansa, mutta silti tämä oma vointi kyllä huolettaa jonkin verran! Jospa tämä tästä helpottuisi, perjantaina on neuvola josko siellä jotain selviäisi. Mutta jos tämä loppuaika on tällaista, niin mun puolesta vauveli saisi tulla ulos jo vaikka tänään!

Hyviä vointeja kaikille ja anteeksi etten tällä kertaa kommentoinut juurikaan teidän juttujanne, vaikka ne kyllä on luettu!

pötkylä ja pötsimönkijä 36+6

 

Hellou....Tuli jotenkin semmonen olo,että mitäs mä täällä enää kun en ole edes odottaja... Mut ajattelin jos jotakuta nyt meidän voinnit kiinnostais, ni tulla jakamaan omia mielioloja tänne... ja lukemassa kuitenkin käyn ku haluan tietää kuka on seuraava

Onnea Meiming, anteeksi kun jätin viimeksi onnittelematta, en oo juurikaan kerenny tässä mitään ihmeellisiä miettimään ton viikarin ja noiden muidenkin lasten kanssa... Onneks toi mies on sentään kotona...tuntuu että aika loppuu, päivät loppuu ja mitään ei saa aikaiseksi...

Poika syö kovasti ja kyllä... tällä erää meni kyllä omat arviot pieleen...tyttöä itse veikkasin ja vasta kun synnytys oli käynnissä tuli se sellainen olo,että entäs jos sittenkin... kun ne sydänäänet sitten jäi sinne 130 koko ajan... niin siitä sitten lopulta ajattelin että lienekkö tää tyttö lainkaan

No niin sitten itse tapahtumiin... tosiaan sillon 22. päivä menin aamulla kahdeksalta sairaalaan ja siellä oltiin niin sekaisin tilanteista että sain vaan istua ja ootella yhdeksään ennenkun lääkäri tuli... Sitten tulikin vasta sydänäänikäyrä ja siinä ooteltiin kymmeneen ja lääkäri sitten tuli ja laitto kalvot samantein puhki... Siinä sitä vuodeltiin ja ooteltiin että jotain alkais tapahtumaan... pieniä supistuksia tuli kyllä tiheeseen mut sen verran selkis jossain vaiheessa ettei ne tee mitään... eivät siis avanneet.. eli tippa laitettiin siinä oisko ollu kolmen korvilla... sitte alkokin olevinaan "tuskaiset" olot... eikä nekään vielä ollu tuskaisia...
Elkää säikähtäkö nyt mun höpötyksiä.... se menee niin äkkiä loppujen lopuks se aika kun keskittyy vaan joka supistukseen erikseen...
No sitten oltiinkin siinä vaiheessa että joskus neljän aikaan lähti kohtu avautumaan.... ja kärvistely siis jatkui ja tippaa laitettiin koko ajan lisää...
Olevinaan oli karmee olo kun puol kuuden aikaan ilmotettiin että kohdunsuu 6 senttiä auki... olin että voi hevonkukkeliini,miten kauan tässä vielä pitää...
No sitten kätilö ehdotti kohdunkaulan puudutetta, koska se uudelleen synnyttäjillä yleensä humauttaa sen kohdunsuun auki... ja niinhän se teki... ( siis suosittelen). Muita kipulääkityksiä mulla ei siis ollutkaan...
sen jälkeen tuntui selänpuolella moneen otteeseen tosi ilkeitä vetoja ja ponnistelin ihan kätilön ohjeiden mukaan siinä että vauva laskeutuu...
No sitte tapahtui seuraavaa... tuli supistus ja edelleen ponnistelin sinne pyllyyn päin, kuten on opetettu ja sitte tuntui,etten voikaan lopettaa... käsi nappulalle ja miehelle ärähdys että NY SE TULEE!
Mies ku ei voinu uskoa, niin kurkatahan sen piti... ja sitte se huutaa siinä puol paniikissa... että PÄÄÄ... Arvatkaa onko toi myöhemmin huvittanu... sitten mies juoksee käytävään kiljumaan että sieltä se tulee... (siis miehet on ihania paniikissa )
kätilö tulee siihen ja rauhottelee miestä kutsumaan loput avustajat paikalle ja mies juoksee siinä ees taas...
No pää se siellä sitten pilkotti ja tippa laitettiin täysille niin että supistukset jatkuis ja sain ponnistettua lopun pään siihen... poika kiljas siinä vaiheessa ku hartiat tuli ja nätisti 10 minuutin ponnistelun jälkeen oli maailmassa...
Sitte mulla oliki jo ihan hyvä olo... eli äkkiä se menee se pahin ohi...
repeämiä nolla ja poika kolmen kympin vauva... oli kuulemma niin miehekäs parkasukin ettei ois voinu millään ottaa pois pisteitä...

sokereita pojalta sitten otettiin ja pari ekaa olikin vähän matalalla ja niitä sitten tarkkailtiin ja juotiin paljon lisämaitoa tissin lisäksi...
Mulla on todella hyvä olo edelleen mitä nyt mun löysät nivelet tahtoo antaa periksi mitä yritänkään tehdä... Jouluksi tosiaan tultiin jo kotiin ja ahkerasti vaan syödään että poika pääsee kiloihin kiinni...
Sairaalan lähtöpaino oli meinaan 2970 ja nyt huomenna tai perjantaina mennään neuvolaan katsomaan ollaanko alettu jo kerryttämään painoa...

Eli meillä täällä kaikki tosi hyvin ja mä edelleen elän teidän kanssa hengessä mukana... ja toivon ettei kellään tullu paha mieli mun synnytyskertomuksesta, koska mun mielestä tää oli ainakin tosi positiivinen kaikkine kipuineenkin... =)

Ja lapsiluku alkaa olemaan kyllä tässä... minipillereihin varmaankin siirryn... =)
Joulupukki toi muuten mulle oman kannettavan, joten taas pysyn menossa mukana... =)

OIKEIN ihanaa uudenvuoden odotusta odottajille sekä synnyttäneille ja pienokaisille =)
Palaan kertomaan jos joku haluaa jotain tietää jostakin... =)
ja edelleen käyn lukemassa päivittäin teidän juttujanne... =)

lopuksi vielä pari kuvaa liitän.. =)

http://i67.photobucket.com/albums/h283/Saapasjalkakissa/010.jpg
http://i67.photobucket.com/albums/h283/Saapasjalkakissa/Kuva038.jpg
http://i67.photobucket.com/albums/h283/Saapasjalkakissa/Kuva022.jpg

 

Ihanaa ku saa vähän tuota valkosta.. ei enää niin ankeelta näytä. Kuhan vain ei nyt sitten ala satamaan vettä päälle, et lähtee taas saman tien tuokki vähänen. Vaarallista on vaa, ku meillon tuo piha ollu aika jäässä ja nyt lunta sitten sataa tuon jään päälle. Useasti oon meinannu heittää komiat lipat tuolla liukastellessa.
Mutt nyt tarvis tämä poppoo jo jotain tekemistä. Eilinen meni ihan kotosalla ja tänäänkin ollaan vaa sisällä (vielä) oltu. Pitäsköhän lähtee tuonne tuiskuu hetkeksi käveleen. Saattais lähtee mullakin nesteet kiertää. Mulla on niin turpee olo, kauhia pökkelö |O

Nyt tais olla hiljaset päivät vauvarintamalla ellei joku oo salassa lähteny synnyttää.. Mulla on vaa niin hiljasta sillä suunnalla. Koko ajan kaikki suunnitelmat yms pyöriin ja tehdään sen mukaan et ensimmäinen polikäynti osuu tuohon 8pvä, jolloin toivottavasti aloitellaan jo käynnistelyt. Sisko on varattu siksi päivää tänne meille sekä sanoin miehelle et töissä sanoopi et alustavasti vois katella vapaata sille päivää..

Mutta joo, vierakset kävi. Ja Aatolle saatiin sitten kummipariskunta :heart: Olipa mukavaa.. Tässä sitten vaa ootellaa itse Aattoa saapuvaksi jouluAATTO meni ja pian tulee uuden vuoden AATTO, joskos meiän AATTO tulis sitten.. *voi elläimen käsi, meni jututkin ihan höperösksi, pakko alkaa tekee väliin jotain järkevääkin :headwall: *


Saaru ja Aattomiäs+ poijjaat

 

Ihana rauha, poika jäi mummolaan yöksi ja tuntuu et aikaa olis vaikka mihin. Käytiin saunassa äiskän luona ja kun tultiin kotiin ja lähdin kävelylle niin jopas tuli ihan kunnon supistuksia. Nää tähän mennessä on siis ollut niihin tän päiväsiin verrattuna vaan jotain harjotteluja. Joten huomenna taas saunaan ja sitten joka päivä Tänään ajattelin isäntää saada peittoja heiluttelemaan, vaikka mursumainen olo onkin. Jos se vielä lisää noita supistuksia samalla tavalla niin vallan joka ilta saa ottaa ilon irti siis isäntä

Meilläkin on mietitty tota ehkäisy hommaa ja niin paljon hyvää olen kierukoista kuullut, että luultavasti sellainen hankitaan. Onko se kupari vai hormooni sitä en vielä tiedä. Piuhoja en kyllä halua katkaista, jos vaikka tuleekin katumapäälle jossain vaiheessa. Ja se tuntuu jotenkin niin lopulliselta muutenkin.

SAARU; tuli mieleen et jos vaikka käykin niin et teidän Aatto haluaa yllättää sut ja laittaakin ensi yönä semmoiset rytinät, ettei tosikaan. Huomaat vaan yhtäkkiä et mites se noin nopeesti syntyi?? Vai tuntuuko tältä :headwall: :headwall: ???

Mullakin on ihan hirmu turvotukset, mutta silti tiedättekö tekee mieli suolasta. Taidan siis mennä tekemään pari leipää ja istahtaa tonne sohvalle. Ja toivoa että niitä ihania suppareita tulisi tänään hirmuisesti lisää.....

Nuuskis

 

Saapis ihanaa, ilman muuta käy seuraileen meitä, sitten yhdytään kaikki uudelleen tuolla vauva-puolella :heart: Ja totta kai on kiva lukea synnytyskertomuksia sitten kaikilta! Hyvältä kuulosti, saas nähä miten itellä menee, innolla odotan(nii hassua kuinka sitä innolla odottaakaa, vaikka tietää mitä se on)
Ja on niiiiiin sulonen poika, ihania kuvia :heart:

Onnea vielä kerran!

 

SAARU; tuli mieleen et jos vaikka käykin niin et teidän Aatto haluaa yllättää sut ja laittaakin ensi yönä semmoiset rytinät, ettei tosikaan. Huomaat vaan yhtäkkiä et mites se noin nopeesti syntyi?? Vai tuntuuko tältä :headwall: :headwall: ???

Nuuskis

Siis ei mitää pelkoo! Jos ei meinaa Aatto suun kautta putkahtaa, maha on niin kiinni tisseissä ettei tosikaa, kumpua kummun perään..*huoh* Ei se niin nopsaa ja ilman kunnon suppailuja tuolta yhtäkkii alas tule *mur* Mut pakko vaan koittaa asennoitua että kuhan nyt ennen tammikuun puolta väliä syntyneepi..


Mutta tsemppiä sinne suppailuihin! Jos siellä etes jotain sitten tapahtuis *en mä yhtää kadena oo, en.. *


Saaru ja jatkaa TAAS vaan ODOTTELUA..

 

Saappis: Toihan oli tosi positiivisen kuuloinen synnytys, näin uudelleensynnyttäjänä tietää että tietty se syynytys kirpaisee, mutta tuossa kaikki meni tosi hyvin, ja eihän toi ollu silti läheskään niin pitkä odotus kun mitä voi joskus olla (*kokemusta*) ja silti on ollut mullakin positiivinen se kokemus, että ei tosiaan mua ainakaan häirinnyt toi synnytyskertomus, päinvastoin kiva lukea tollasia (varsinkin positiivisia, mutta muitakin) että muistaa itekin mihin on taas ryhtymässä ja voi valmistautua. Ja kaikilla alkaa loppuvaiheessa olla kiire päästä mahasta eroon ja saada vauva, että usein sitä miettii että sattukoot, mutta nyt saisi jo vauva tulla. Yhtään kuitenkaan synnytystä pelkääviä vähättelemättä tietenkin sanon tämän. Se on asia erikseen jos pelottaa kovasti ja se on vakava asia, mutta voin tosiaan sanoa että kovin positiivinen tuo synnytyskertomus oli, ja synnytyksessä saa lopuksi sen palkinnon

Ä-pakkauksen peitosta: mä ainakin kerran jo laitoin aloitteen tonne mitäs nyttiin siitä ja se oli iltasanomien linkki jonka laitoin jossa sanottiin että myös peitto pitää pestä, eli ne joilla on pakkaus, peskää peitto Itselläni ei ole pakkausta nyt kuin on 2005 pakkaus ykköseltä jäljellä aika pitkälti...

Pore71: Mulla oli viime yönä kaks kipeetä supistusta ja samalla ihme painontunnetta lantiossa, sellasta erilaista, mutta sitten ei mitään ja nukahdin takaisin, josko jotain merkkiä alkaisi olla synnytyksestä.. Mulla LA 3.1 mutta mielelläni tämän vuoden puolella synnyttäisin, nyt on vaan jotenkin pysähtyneen oloinen tilanne ollut, kun toisaalta tuntuu että se lähestyy, toisaalta alkanut tuntumaan lähes epätodelliselta että koska hän sieltä tulee... Mikä kiire tässäkin aina vaan non, että mahdollisimman pian vaikka vasta yli rv 42 on yliaikainen, mutta kaikki vaivat vaan ajaa sitä asiaa että haluaisi vauvan jo syntyvän, ja tietty innostus nähdä se ihana vauva!!! :heart: Mun siskolla on synttärit 29. päivä et jos sillon sitten viimeistään Se olis samoilla viikoilla ja päivillä kuin esikko meillä syntyi. Mä oon koko ajan luottanut et tää syntyis tän vuoden puolella, nyt tulee jo epäusko että eipä ehkä synnykään. Olisi parempi vaan keskittyä siihen että menee 2 vko yli

Synnytyksestä: Viimeksikin haaveilin ammeesta, mutta se on ainakin turussa aika epärealistinen haave, koska niin harvoin se on mahdollisuutena. :| Ja yleensä rentoudun vedessä hyvin ja rakastan vettä elementtinä, ja luulin etä suihkusta yms olisi apua, mutta viimeksi tulin suihkusta vain kiukkuisesksi jo avautumisvaiheen alussa, ihmettelin ettei se auttanut, nyt taas yritän sitä, mutta saa nähdä auttaako se... Mä en ole ikinä niitä jakkaroita ja tuoleja ja en jotenkin henk. koht koe niitä kovin kivoiksi tai mulle sopiviksi... Viimeksi aivan paras asento eikä muuta edes mietitty oli kunnon puoli-istuva sängyllä (en pitänyt sukista kiinni) mutta se oli todella hyvä asento ja haluan varmaan tällä kertaa saman asennon. Jos vaikuttaa että synnytys kestää tarpeeksi kauan, niin epiduraalin ottaisin mielelläni myös täällä kertaa, se oli hyvä kokemus. Senkin jälkeen kävelin aktiivisesti lähes koko avautumisvaiheen ja se auttoi juuri oikealla tavalla kipuun, mutta ei tehnyt minua tunnottomaksi, noin hyvin onnistuneena se olisi oikein mahtava juttu. Ilokaasu tuntui viimeksi lähinnä siltä että se salpaannutti mun hengityksen, ja siitä tuli vain tukalampi ote, vaikka otin just kätilön ohjeen mukaan henkäyksiä siitä. Tällä kertaa tuskin haluan edes kokeilla koko kaasua ellei sitten ole niin kiire ettei muuhun ole aikaa. Ilokaasu tuntui lähinnä ärsyttävältä ja haittaavalta kuin mitenkään auttavalta, ikä sillä ollut ainakaan mitään vaikutusta kipuun. Siitä tuli vain olo että happi loppuu/ei saa henkeä....

Tulipas taas tekstiä... :ashamed:

PrincessOfAcco ja Ali 38+6

 

Kiitos Saapikselle positiivisesta synnärikertomuksesta!
Itse olen kovasti miettinyt että mitä kivunlievitystä haluaisin ja olin ajatellut pudendaalipuudutusta.epiduraalista huono kokemus,vei mut petipotilaaksi ja vei ponnistustarpeen.hidasti synnytystä,lähinnä ponnistusvaihetta.mutta ehkäpä pitää tällä kertaa ottaa vaikka sitten vaan yksi annos..
Ponnistaessa haluan kokeilla jakkaraa tai mahdollisimman hyvää puoli-istuvaa asentoa.sellaista joka muistuttaa eniten vessassa käyntiä sinnehän sitä ponnistaa pitää...
mutta tilanteen mukaan on mentävä..

Jotenkin alan olla kyllä niin kovasti jo laitokselle lähdössä ja toisaalta taas jännittää niin pirusti että voisin lykätä lähtöä vielä.jännittää miten elämä sittenm lähtee rullaamaan esikoisen ja vauvan kanssa.

mä olen kans ollut ihan älyttömän väsynyt koko ajan.ihmetyttää oikein.
Nyt täytyy lähteä saunaan ja topivon että pääsen sieltä kunnilla pois ilman että kovin supistaa...

 

Jotenkin alan olla kyllä niin kovasti jo laitokselle lähdössä ja toisaalta taas jännittää niin pirusti että voisin lykätä lähtöä vielä.jännittää miten elämä sittenm lähtee rullaamaan esikoisen ja vauvan kanssa.

mä olen kans ollut ihan älyttömän väsynyt koko ajan.ihmetyttää oikein.
Nyt täytyy lähteä saunaan ja topivon että pääsen sieltä kunnilla pois ilman että kovin supistaa...

Ihan samoja fiiliksiä kuin sulla, viimeksi riitti energiaa tehdä vaikka mitä jotta synnytys käynnistyy, nyt odotan sitä, mutten jaksa tehdä mitään "sen eteen".. (niinkuin se oikeasti auttaisi että imuroi jne.. viimeksi jaksoin yrittää ainakin ) Ja samalla jotenkin tulee sellanen, et jos ei IHAN vielä, mutta sitten huomenna jo ihan varmasti haluan synnyttää. Toisaalta melkeen laiskottaa tää juttu ja samalla haluan jo saada vaavin

 

Kiva Saapis toi sun kertomus. Siis kiva lukea. Antaa ihan realistisen kuvan mitään pelottelematta ja mitään kaunistelematta. Rankkaa hommaahan se on.
Mulla toimi toisessa synnytyksessä mukavasti se Amor-ammeessa oleminen. Kun olen niin lyhytkin niin mahduin sinne pitkäkseni kelluttelemaan. Pään kelluttajaksi sain sellainen kelluvan niskatuen. Sais olla lämpöisempää se vesi, kai se on jotain 37-38 asteista,kun tuntuu et se lämpö kanssaa auttais. Ei se mun mielestä niin kauheasti sitä kipua vähennä, mutta kipu on helpompi ottaa vastaan rentona vedessä. Suihkussa kun ei saa sellaista painottomuuden tunnetta avuksi. Mut mä varmaan olisin mieluiten kaulaan tai kainaloihin asti ulottuvassa vedessä, vesipeto kun olen.
Samoin epiduraali on ollu ihan ehdoton apu kahdessa synnytyksessä. Ekassa synnytyksessä kolmas annos vei jalat alta. (Muutenkin meni vähän poskelleen koko homma) Toisessa sain kerran noin klo 03.00 aikoihin ja se helpotti siinä pahimmassa vaiheessa. Eipä sitä enää jäljellä ollut kun ponnistamaan alkoi klo 8.00 aikaan. Siinä kohtaa tosin heitin muuten mulla hyvin toimineen ilokaasunkin nurkkaan kun se maskiosa ei pysynyt letkussa kiinni. Tuli vähän puristettua aina supistuksen aikana. Ja kaikista parasta oli kun sai liikkua ja keinutella lantiota musiikin tahdissa. Ihan sellaista ns. eurohumppaa tuli kuunneltua radiosta ja tanssahdeltua.

 

MEILLE SYNTYI 25.12 KLO 15.25 PIKKUINEN TONTTU POIKA
MITAT 3880g, 50cm ja 35,5cm :heart:

Aamulla 9 jälkeen alkoi supistella tiheämpään ja 12 oltiin näytillä sairaalalla. Luulin pääseväni kotiin, mutta paikat olikin auki jo 4cm. Siitä sitten melko nopeaa edistyttiin ja 18min ponnistuksen jälkeen satiin poika maailmaan. Tumma tuuhea tukka on pikkuisella.

Hyvin voidaan kumpikin. :heart:

 

Oiiiikein paljon onnea Lellulle :flower: :flower: :hug: :hug:
Komian kokonen poika... =)

ja kiitos kaikille kommenteista,mukavaa ettei tullu mitenkään ahdistava olo kellekkään =)

 

Paljon onnea Lellu!!!! :flower:
Niin niitä tonttuja alkaa tulla vaan lisää maailmaan.

Joku tuolla puhui noista omista sykkeistä.Mulla kanssa välillä tykyttää mutta olen laittanut turvotusten,yleisen ähkyn ja kilpirauhasen piikkiin.Itsellä välillä oikein henkeä ahdistaa ja se liittyy mulla ainakin siihen että on syönyt suolaista ja kroppa nestettä täynnä...mut kyllähän se totta on että varsinkin jos näillä viikoilla istuu pitkiä aikoja autossa niin tulpankin saattaa kehittää.valitettvasti.

Nyt taas popsimaan lisää ananasta ja sit yöllä saa juosta vessassa mut pakko saada painoa pois huomiseen neuvolaan mennessä

 

ONNEA, ONNEA POJAN JOHDOSTA LELLULLE! :flower: :flower:

 

Onnea Lellu :flower:

Mielestäni oli myös kiva lukea Saapiksen synnytyskertomus, ja kuvat olivat oikein ihania =)

En ole ajatellut vielä sitä avautumisvaihetta, että mitä siinä sitten tekisi. Jotenkin kun kaikki on niin uutta niin ei oikein osaa suunnitella, että tilanteen mukaan sit mennään. Amme TAYS:ssa on yhdessä salissa, se kannattaa mainita jos sen haluais.

Ehkäisystä, luultavasti otan renkaan joksikin aikaa. Meille kyllä sit jonkun ajan päästä toivotaan lisää, mutta ei ihan heti perään.

Äsken tuli syötyä vielä yksi jouluateria, kattelen tässä sormia kuinka ne leviää, ei muutakun vettä lisää ja sohvalle köllötteleen jalat ylöspäin. Menin sitten eilen muuten pual 9 nukkuun ja nousin tänään 10 jälkeen Siis toki kävin vessassa monta kertaa, nukahdin heti aina kun palasin sänkyyn. Ihan hyvä, olihan sitä univelkaa sit kertynytkin ja ens yön tietty jänskään sitä ultraa..

Huomiseen mammat :wave:

Cattie ja Osku 37+5 :heart:

 

iltoja taasen

No nyt olis kevyt iltapala syöty, oikein lettuja kermavaahdon ja hillon kanssa

Eipä siinä, jos huomenna yrittäis jotain terveellistä syödä. Kun mulla on kans perjantaina neuvola. Mut se on hyvä nyt pistää kaikki painonlisäys joulun piikkiin. ja tietysti kun sitä turvotustakin on, ihan oikeestikin. Olen nimittäin joutunu myös ottamaan vihki ja kihlasormukset pois. Eipä ole sitäkään tarvinnut aikaisemmissa raskauksissa tehdä.

Ei täältä sitten muuta. Vointeja mammat!

mirkkuli ja vaavi 35 tasan

 

ONNEA LELLU!

Iik, täällähän on aina joku synnyttänyt, kun tulee kattoon...

Niin, ja tosiaan, kyllä varmaan meillä kaikilla on vähän normaalia korkeempi pulssi nyt, kun elimistö on niin kovilla tuo "loisenkin" ruokkimisen johdosta. Aattelin vaan pelotella, kun afu itsekin sitä tulppaa väläytteli. Mun sisko nimittäin (terkkari ammatiltaan) epäili kans itse sitä, kun jalka oli tosi kipeä ensin. Lääkäri piti vaan tulehduksena ja käski syödä buranaa ja liikkua normaalisti. Jos olis otettu todesta, ei koko keuhkoveritulppaa olis tullu. Se klimppi siis lähti sit sieltä jalasta liikkeelle ja juuttu keuhkoihin.

Painosta: Saas tosiaan nähdä, mitä vaaka näyttää. Mullakin perjantaina neuvola... Edellisessä raskaudessa (la silloin 4.1) oli jouluviikon aikana tullu yli kilo... |O

 

jos vielä vähän lisäilis juttuja

Kaikille tulevaks lohdutukseks: Mulla oli tullu poikaa odottaessa jouluviikolla silloin 1.800g ja laskettu aika oli 22.12. ja eikö sitä aina sanota että painoa ei enää viimeisillä päivillä tulis. Vaan pikemminkin laskis hiukan ennen synnytystä. Se kyllä laskikin kahdessa päivässä 800g.

 

Mirkkuli: oot ehkä tonne jonnekin jo kertonutkin, mut mä homepää en muista, et syntykös tuo sun poika milloin? Ja minkä ikäinen on nyt? Tää vuodenvaihteen odotus on aika ainutlaatuista mun mielestä. Kun itsekin sen nyt toistamiseen koen. Esikoinen syntyi huhtikuulla, niin se ei ollut samanlaista. Tää joulukin tässä tekee sen, että ajatuksia on vähän edes muussakin kuin synnytyksen odotuksessa. Eikä multa kukaan kysele vielä, että joko joko. Siitä esikoisesta alettiin kysella jo viikkoja ennen la:ta, että vieläkö olet kokonaisena...