Keitän kahvia, juon sitä, kiertelen kierppareita ja teitä, laiskottelen samalla, kun hoidan kotia, laitan ruokaa, toimin tuomarina, hoitelen elukoita, joita kertynyt, nautin tunteesta tehdä, mennä ja olla lasteni kanssa.
Meilläkin uusperhe muodostui, kun edellisen suhteen lapset olivat pieniä. N.1½v ja 3v. Eikä exänkään kanssa ole mahdottomia ollut. Vaikeinta on ollut taivuttaa rautalangasta sille oikealle isälle, kuinka tämän ikäisten lasten kanssa ollaan. Kun ikänään, ei edes omiensa kanssa, ole ollut, niin...
Ensimmäisen sivun jaksoin lukea suurimmaksi osaksi..
Omien lasten hoitaminen ei ole työtä, mutta laittamalla omat lapset hoitoon ja ottamalla toisen lapset tilalle hoidettaviksi, on se työtä, josta saa paremmin rahaa. :O
Aikoinaan tuli mietittyä kukahan minutkin olisi pitänyt...
Menevää joutuu pidättelemään enemmän ja istumaan syvemmällä. Silloin ilmeisesti istut oikein? Kaakki jota joutuu patistamaan saa sinut nojaamaan eteen päin? Neuvoisin nojaamaan enemmän taakse päin.
Viikoks vaan, kun mies haluaa hoitaa viidennen ekan pesun yms. Perheenlisäystä lähipäivinä siis tiedossa. ;)
Mä alan viikossa jo kaivata omaani niin paljon. Enkä tiedä kuinka kauan mies jaksaisi tai kestäisi olla poissa kotoa lasten luota.
Se ei vain tullut, siihen piti asennoitua ja ajatella asia läpi. 8v, 7v ja 3v kaksoset ja ens viikolla syntyvä viides, joten eiköhän nämä riitä. kaiken kruunaa se, että oma henki olisi vaarassa, jos vielä raskautuisin.
Omilla tunnuksillasi näet vain omat tietosi. Nyt on ruuhka-aika menossa, joten kaikilla hakemuksilla kestää. Soittamalla saa vammaistukiasioissa apua, mutta matkahakemukset eivät näy niin kuin muut hakemukset, joten niitä joutuu odottamaan postin mukana.